Hedarin rippeet vielä jäljellä. Naamani ei ole kyllä mitään lapsiystävällistä kateltavaa tällä hetkellä, mutta junaan olis lähettävä, ja vielä lasten leikkivaunuun istumaan kuudeksi tunniksi. On tässä vielä luojan kiitos neljä tuntia aikaa yrittää parannella. Ja pakkailla. Ja paklailla. Ihan ensiksi nyt kahvia muutama sankollinen.
Ulkona on aika uhkaavan näköiset pilvet, mahtaakohan sieltä jotain lunta tunkea? Maaliskuu melkein lopuillaan eikä keväästä tietoakaan, prkl. No, minä sentään oon ensimmäistä kertaa moooooneen viikkoon vapaaehtoisesti lähdössä Analytical Grammar -luentoa seuraamaan. Ennen luennon puoltaväliä alkaa varmasti kaduttamaan.
Man sagt, dass es nur 1 Minute braucht, um eine besondere Person zu bemerken! 1 Stunde, um sie einzuschätzen, 1 Tag, um sie gern oder lieb zu haben, aber es ein ganzes Leben braucht, um sie wieder zu vergessen.
Sanotaan, että tarvitaan minuutti toisen huomaamiseen, tunti arvostamiseen, päivä ihastumiseen tai rakastamiseen, mutta unohtamiseen tarvitaan koko elämä.
Viimeksi muokannut millivanilli, 20.03.2006 10:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Aivan täydeltä terältä taas aurinko paistanu jo pari tuntia. Heräsin kun paistoi suoraan silmään. Pakkasta tosin taitaa olla muutama aste. Mitähän sitä laittais päälle tuonne? No, ehkä sitä junassa tarkenee. Me viedään varmasti puolet siitä vaunusta näillä tavaramäärillä, huh!
Oma... ei kun valtion sorvi kullan kallis, töissä siis tauon jälkeen. Tänään ohjelmassa 8 tuntia huoraamista, jonka lomassa säbäilyä, ja illalla G:n säbäpeli. Aurinkoista huomenta palstalaisille!
ja vitut... leikisti vaan 
