En saanut otetta kirjaan, päähenkilökin oli maksimaalisen ärsyttävä. Vaivalla sain luettua loppuun. Hiukan myös sellaista "olen ulkona" fiilistä aiheutti.Filovirus kirjoitti: Nyt olen lukenut Iris Johansenin Kuopatusta totuudesta kuutisenkymmentä sivua (on meneillään uusiin kirjailijoihin tutustuminen), hiukan kerronta takeltelee, en pidä siitä, että lukemani teksti katkeilee kesken sanojen, ilmeisesti tarkoitus luoda todentuntuisuutta ajatuskatkoksilla, kuitenkin aion loppuun lukea, sen verran mielenkiintoa kuitenkin yllä pitää.
Luin kirjan
-
Filovirus
Leena Lehtolainen: Rivo satakieli
Olen noita muitakin Maria Kallio -dekkareita lukenut joitain vuosia sitten ja pitänyt niistä, mutta tällä kertaa todella pisti silmään, miten ohuita päähenkilöt ovat. Nyt tiedän, mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että henkilöhahmoista puuttuu syvyys. Mikään ei oikein tuntunut miltään, mainittiin, että näin nyt on ja tapahtui. Juoni sinänsä on ihan pätevä ja mielenkiintoinen, muttei ihan täysin vienyt mukanaan. Loppuratkaisukin oli hieman hutera ja hätäinen, mutta pisteitä annan rohkeasta vedosta kirjan loppupuolella. Hyvin epätyypillinen kuvio dekkareissa.
Olen noita muitakin Maria Kallio -dekkareita lukenut joitain vuosia sitten ja pitänyt niistä, mutta tällä kertaa todella pisti silmään, miten ohuita päähenkilöt ovat. Nyt tiedän, mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että henkilöhahmoista puuttuu syvyys. Mikään ei oikein tuntunut miltään, mainittiin, että näin nyt on ja tapahtui. Juoni sinänsä on ihan pätevä ja mielenkiintoinen, muttei ihan täysin vienyt mukanaan. Loppuratkaisukin oli hieman hutera ja hätäinen, mutta pisteitä annan rohkeasta vedosta kirjan loppupuolella. Hyvin epätyypillinen kuvio dekkareissa.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
-
Filovirus
-
killkill
Cash - The Autobiography
Jäi kesken. Mielenkiintoisten keikka- ja hörhöilyanekdoottien vastapainoksi tekele sisälsi liikaa vanhan miehen puolivillaista jorinaa kesähuvilastaan, suhteestaan gospelmusiikkiin yms.
Huvittavaa, että kirjaa myydään Cash-filkan julisteella, vaikka kirja on ilmestynyt jo 1997.
Jäi kesken. Mielenkiintoisten keikka- ja hörhöilyanekdoottien vastapainoksi tekele sisälsi liikaa vanhan miehen puolivillaista jorinaa kesähuvilastaan, suhteestaan gospelmusiikkiin yms.
Huvittavaa, että kirjaa myydään Cash-filkan julisteella, vaikka kirja on ilmestynyt jo 1997.
-
sinkkumatti
Hommaa käsiisi sellainen kirja kuin Kultaa - Cizia Zyke.killkill kirjoitti:.
Aivan helvetin härski ja loistava todenperäinen seikkailukertomus. Ei mitään kaunokirjallisuutta, vaan raakaa toimintaa, kultaa, huumeita, viinaa, laittomuuksia ja naisia.
"Herman, sinä iljettävä sika. Tulen pitämään lupaukseni"
-
sinkkumatti
-
killkill
Käteinen = englanniksi "cash". Need I say more?sinkkumatti kirjoitti:Käteis-jussi?
Noam Chomsky: Merirosvoja ja keisareita
Noam Chomskyn uusin ”Merirosvoja ja keisareita – kansainvälisen terrorismin kuvioita” jatkaa siitä mihin hän edellisessä pokkarissaan jäi. Chomsky on mestari avaamaan valtioiden ja poliitikkojen käyttämiä fraaseja ja poliittisia prosesseja sekä katsomaan niiden taakse. 300 sivuisessa Merirosvoja ja keisareita pokkarissa pureudutaan ennenkaikkea Lähi-itään, mutta ei Chomsky unohda myöskään Keski-Amerikkaa, kun hän ruotii 1980-luvun terrorismia.
Kirjan nimi tulee vanhasta tarinasta. Kirkkoisä Augustinus kertoo tarinan Aleksanteri Suuren vangitsemasta merirosvosta, jolta tämä kysyi: ”Kuinka uskaltaa hän merta aavaa ahdistaa?” Merirosvo vastasi: ”Miten itse uskallat koko maailmaa kiusata? Minulla kun on vain pieni purteni, sanotaan minua varkaaksi; sinä joka teet saman mahtavalla laivastolla, sinua kutsuvat Keisariksi.”
Chomskyn mukaan tarina kuvaa hyvin Yhdysvaltojen suhdetta tahoihin, jotka se kokee epämielyttäviksi. Olivat ne sitten valtioita tai radikaalijärjestöjä. USA on ottanut itselleen keisarin manttelin, ja sen toimintaa tuntuvat koskevan aivan eri säännöt kuin muita.
Juttu kokonaisuudessaan: Sosialistiliitto.org
Kaiken kaikkiaan ajatuksia herättävä puheenvuoro. Älyllisen rehellisyyden nimissä suosittelen myös Yhdysvaltain nykyistä ulkopolitiikkaa kannattavien luettavaksi.
-
killkill
Philip Norman: The Rolling Stones
Kokeneen rock-historioitsijan katsaus Vierivien Kivien matkaan 1960-80 -luvulla. Sujuvaa tekstiä, sopivasti runollista. Pimeimmätkin hetket käydään läpi (Altamont, Brian Jonesin uimakoulu, Keefin huumesotkus, Jaggerin hameseikkailut) sortumatta liialliseen tirkistelyyn tai jeesusteluun. Myöskään lajityyppiä usein vaivaava puhkianalysointi ja kymmenien sivujen raportit yksittäisistä levytyssessioista [Kts esim. "Jumalten Vasara" -Led Zeppelin -historiikki] on tajuttu jättää pois.
Kirjan luettua tuli välitön mieliteko kaivaa Stones-klassikoita esiin. Pidän eniten alkupään tuotannosta ("Jumping Jack Flash", "Street Fighting Man", "Paint It Black"), jos kohta 80-luvultakin löytyy muutama siedettävä raita.
Kokeneen rock-historioitsijan katsaus Vierivien Kivien matkaan 1960-80 -luvulla. Sujuvaa tekstiä, sopivasti runollista. Pimeimmätkin hetket käydään läpi (Altamont, Brian Jonesin uimakoulu, Keefin huumesotkus, Jaggerin hameseikkailut) sortumatta liialliseen tirkistelyyn tai jeesusteluun. Myöskään lajityyppiä usein vaivaava puhkianalysointi ja kymmenien sivujen raportit yksittäisistä levytyssessioista [Kts esim. "Jumalten Vasara" -Led Zeppelin -historiikki] on tajuttu jättää pois.
Kirjan luettua tuli välitön mieliteko kaivaa Stones-klassikoita esiin. Pidän eniten alkupään tuotannosta ("Jumping Jack Flash", "Street Fighting Man", "Paint It Black"), jos kohta 80-luvultakin löytyy muutama siedettävä raita.
Tota tuli selailtua äskettäin. Sinänsä mielenkiintoiselta vaikutti. Rokkikirjat on kuitenkin sellaisia, että ei niitä viitsi varsinaisesti lukea; ennemmin sitä lukee jotain "kunnon" (Hemingway, Steinbeck, Böll jne.) bukia. Yksi poikkeus löytyy: Elvis elää? Tekijänä muistaakseni Hannu Nyberg ja kustantajana Johnny Kniga. ERITTÄIN mielenkiintoinen dokumentti siitä, kuinka Elvis Presley todennäköisesti lavasti kuolemansa. Suosittelen.killkill kirjoitti:Philip Norman: The Rolling Stones
Kokeneen rock-historioitsijan katsaus Vierivien Kivien matkaan 1960-80 -luvulla.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
-
Faghag
Kallio - Lietzen:
Kramppeja ja nyrjähdyksiä: Kukkakauppiaan vapaapäivä
Aikoinaan Helsingin Sanomissakin pyörinyttä suosittua nuorista aikuista kertonutta sarjakuvaa on julkaistu sarjakuvakirjoina, joista tuorein on Kukkakauppiaan vapaapäivä. Käsikirjoittajana on edelleen Pauli Kallio, mutta piirtäjä on muuttunut Christer Nuutisesta Mika Lietzeniin.
Tässä kovakantisessa sarjakuvakirjassa Eskon ja Ainon suhde tulee päätepisteeseensä. Kramppeja ja nyrjähdyksiä -sarja on aina ollut suosikkini. Myös tästä viimeisimmästä tarinasta tuli aiheesta huolimatta hyvä mieli ja hymy huulille. Suosittelen lämpimästi.
Lue lisää:
http://www.ylioppilaslehti.fi/1995/051095/krampit.html
Kramppeja ja nyrjähdyksiä: Kukkakauppiaan vapaapäivä
Aikoinaan Helsingin Sanomissakin pyörinyttä suosittua nuorista aikuista kertonutta sarjakuvaa on julkaistu sarjakuvakirjoina, joista tuorein on Kukkakauppiaan vapaapäivä. Käsikirjoittajana on edelleen Pauli Kallio, mutta piirtäjä on muuttunut Christer Nuutisesta Mika Lietzeniin.
Tässä kovakantisessa sarjakuvakirjassa Eskon ja Ainon suhde tulee päätepisteeseensä. Kramppeja ja nyrjähdyksiä -sarja on aina ollut suosikkini. Myös tästä viimeisimmästä tarinasta tuli aiheesta huolimatta hyvä mieli ja hymy huulille. Suosittelen lämpimästi.
Lue lisää:
http://www.ylioppilaslehti.fi/1995/051095/krampit.html
-
killkill
Kiinnitti huomioni Imagessa julkaistuilla jutuillaan. Persoonallista tekstiä, virkistäviä näkökulmia. Pitäis varmaan vilkaista mainitsemasi teosSuvinen kirjoitti:Kreetta Onkeli
Michel Chossudovsky: Sota ja globalisaatio
Mielenkiintoinen kirjanen. Kirjoittaja esittää mm. että Yhdysvallat tukee salaisesti edelleenkin niitä "terroristijärjestöjä", joita vastaan se käy pyhää sotaa. Osa tuttua juttua mm. Iran-Contra -skandaali, jotain uuttakin. Punaisena lankana USAn häikäilemättömät valtapyrkimykset ja niiden saavuttamiseen käytetyt keinot - jotka ovat yleensä kaikkea muuta kuin kauniita. Paikoittain mennään paatoksen puolelle, mutta runsas lähdeluettelo tukee sanomaa ja houkuttelee lukijan tarkistamaan taustoja.
Frendi suositteli lukemaan Paulo Colhon Alkemistin. Sanoi että tekis hyvää mulle, avartais tai syventäis mun ajatusmaailmaa.
Oon nyt lukenut sen ja ihan tykkäsin, vaiks aika tarpeetonta munkaltasen valopään näitä on lukea.
Päähenkilö, se paimenjäbä muistutti vähän sitä mun neilikkajäbää (sama kuin postimerkkeilijä, tiiätte kyl) ja ihan kuin mun jäbä etsii niitä postimerkkejään, etsi tää paimenheppu unessa näkemäänsä aarretta. Paimen hörhöili eri ihmisten juttusilla reissunsa varrella ja kyttäsi ennemerkkejä, koetti löytää elämäntietä ja tajuta Maailman Kieltä ja muuta syvällistä.
Mietin että onks Elekieli sama kuin kuiteskii toi Maailman Kieli?? Jos on, sit meikkis on sen mestari! En mä mitää tämmöttii kirjoja tarvi kun osaan jo kaiken.
Oon nyt lukenut sen ja ihan tykkäsin, vaiks aika tarpeetonta munkaltasen valopään näitä on lukea.
Päähenkilö, se paimenjäbä muistutti vähän sitä mun neilikkajäbää (sama kuin postimerkkeilijä, tiiätte kyl) ja ihan kuin mun jäbä etsii niitä postimerkkejään, etsi tää paimenheppu unessa näkemäänsä aarretta. Paimen hörhöili eri ihmisten juttusilla reissunsa varrella ja kyttäsi ennemerkkejä, koetti löytää elämäntietä ja tajuta Maailman Kieltä ja muuta syvällistä.
Mietin että onks Elekieli sama kuin kuiteskii toi Maailman Kieli?? Jos on, sit meikkis on sen mestari! En mä mitää tämmöttii kirjoja tarvi kun osaan jo kaiken.
<3
-
Filovirus
Leena Lehtolainen - Rivo Satakieli:
Kertoo luksusluokan ilotytön murhasta, sivujuonineen. Mielenkiintoinen kirja, mutta henkilöhahmot ja tapahtumat jäävät hiukan kylmiksi jostain syystä. Ei pääse pintaa syvemmälle. Loppu oli jotenkin väkisin väännetty ja "sopimaton" eikä onnistunut tuomaan sitä negatiivista fiilistä jota sillä mahdollisesti haettiin. Tarina antoi hieman kerronnaltaan "mikään ei tunnu miltään" olotilan, vaikka tuntemiseen olisi aihetta ollutkin.
Linda Howard - Täydellinen mies
Ystävät tekevät listan täydellisestä miehestä, lista päätyy julkisuuteen ja joku ei ole siitä mielissään ja näin ensimmäinen ystävyksistä murhataan. Pidin kirjasta todella paljon, henkilöhahmot olivat hauskoja ja mielenkiintoisia. Asiat sujuivat suhteellisen mutkattomasti, ei ollut tyypillistä jahkailua hahmon päässä esim. ihmissuhderintamalla, asioista ei tekemällä tehty vaikeampia mitä ne todellisuudessa olisivat (liian usein jahkailuun törmää, ja se enemmän ärsyttää kuin kiinnostaa). Loppuratkaisukin oli hieman yllättävä ja muutamissa kohdissa sai jopa naureskella. Ehdottomasti luen lisää Howardin kirjoja jos niitä eteen sattuu.
Kertoo luksusluokan ilotytön murhasta, sivujuonineen. Mielenkiintoinen kirja, mutta henkilöhahmot ja tapahtumat jäävät hiukan kylmiksi jostain syystä. Ei pääse pintaa syvemmälle. Loppu oli jotenkin väkisin väännetty ja "sopimaton" eikä onnistunut tuomaan sitä negatiivista fiilistä jota sillä mahdollisesti haettiin. Tarina antoi hieman kerronnaltaan "mikään ei tunnu miltään" olotilan, vaikka tuntemiseen olisi aihetta ollutkin.
Linda Howard - Täydellinen mies
Ystävät tekevät listan täydellisestä miehestä, lista päätyy julkisuuteen ja joku ei ole siitä mielissään ja näin ensimmäinen ystävyksistä murhataan. Pidin kirjasta todella paljon, henkilöhahmot olivat hauskoja ja mielenkiintoisia. Asiat sujuivat suhteellisen mutkattomasti, ei ollut tyypillistä jahkailua hahmon päässä esim. ihmissuhderintamalla, asioista ei tekemällä tehty vaikeampia mitä ne todellisuudessa olisivat (liian usein jahkailuun törmää, ja se enemmän ärsyttää kuin kiinnostaa). Loppuratkaisukin oli hieman yllättävä ja muutamissa kohdissa sai jopa naureskella. Ehdottomasti luen lisää Howardin kirjoja jos niitä eteen sattuu.
Viimeksi muokannut Filovirus, 15.03.2006 14:21. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Filovirus
Joy Fielding - Puistokadun naiset
Pidin tästä. Odotin jännitystä, mutta oikeastaan sainkin kirjan jossa kerrotaan ystävyydestä ja siitä miten elämä voi heitellä eteen odottamattomia asioita. Loppuratkaisu ei jäänyt kaivelemaan hampaankoloon yllättämättömyydellään, koska en enää edes suhtautunut kirjaan asenteella, jossa murha ja murhaajan paljastaminen olisi pääasia. Pidin tästä kirjoitustyyliltäänkin enemmän kuin edellisestä kirjailijan teoksesta jonka luin.
Pidin tästä. Odotin jännitystä, mutta oikeastaan sainkin kirjan jossa kerrotaan ystävyydestä ja siitä miten elämä voi heitellä eteen odottamattomia asioita. Loppuratkaisu ei jäänyt kaivelemaan hampaankoloon yllättämättömyydellään, koska en enää edes suhtautunut kirjaan asenteella, jossa murha ja murhaajan paljastaminen olisi pääasia. Pidin tästä kirjoitustyyliltäänkin enemmän kuin edellisestä kirjailijan teoksesta jonka luin.
-
Aito_Johanna
Oletko lukenut saman kirjailijan teosta Isosisko ja pikkuveli? Se oli teiniaikojeni (olen lukenut kirjan kaksi kertaa, ensimmäisen kerran kai yläasteikäisenä ja toisen kerran vähän alle 17-vuotiaana) koskettavimpia lukuelämyksiä. Pitäisikin lukea se taas, ja noita muitakin A. O:n kirjoja!Suvinen kirjoitti:Aulikki Oksanen : Tykkimiehen syli
- -
Mutta tämähän oli aivan ihana teos!
- -
Tämä pitäisi lukea uudelleen; tarina vilisee minitarinoita, herkullisia henkilöhahmoja omine tarinoineen kuvattuna muutamalla lauseella.
Taas yksi niistä kirjoista, jonka luettuaan toivoisin, että osaisin itse kirjoittaa noin.
-
Filovirus
Tami Hoag - Mustat vedet
En pitänyt alkuunkaan. Kirja etenee liian hitaasti, oikeastaan pääsemättä mihinkään. Oli kieltämättä pettymys, koska olen lukenut muitakin Hoagin teoksia ja niistä olen muistaakseni pitänytkin aika paljon. Kirjan viimeiset sivut jäivät lukematta ja kurkkasin loppuratkaisun, tuntui etten millään pääse loppuun asti vaikka kuinka ahkerasti luen.
En pitänyt alkuunkaan. Kirja etenee liian hitaasti, oikeastaan pääsemättä mihinkään. Oli kieltämättä pettymys, koska olen lukenut muitakin Hoagin teoksia ja niistä olen muistaakseni pitänytkin aika paljon. Kirjan viimeiset sivut jäivät lukematta ja kurkkasin loppuratkaisun, tuntui etten millään pääse loppuun asti vaikka kuinka ahkerasti luen.
Oletko sä ihan varma, ettet sä kaivele mun kirjahyllystä noita kirjoja? Minulla on tämäkin ja en myöskään arvostanut kovin korkealle muiden Hoagin kirjojen jälkeen. Luin pari viikkoa sitten Hoagin Haluttoman todistajan uudelleen. Olihan se hyvä, kun jätti romantiikkakuviot lukematta.Filovirus kirjoitti:Tami Hoag - Mustat vedet
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
-
Angita
