Kitinä

Alustusta:

http://kitina.net/viewtopic.php?t=7380& ... highlight=

Kuten sanoin, mä ymmärrän huumantuneen rakastuneena olemisella jotain tällaista:

Kävellään päin lyhtypylväitä ja linnut laulavat korvissa ja ruusunlehtiä leijailee ilmassa jne. Leijutaan koko ajan muutaman sentin ilmassa ja elämä on ihanaa.

Kyllä mä olen rakastunut vaimooni tälläkin hetkellä.

Mutta en ole kuunaan ollut hullaantuneen rakastunut

Pallotin EN, mutta olisin ehkä voinut pallottaa EOS myös.

Muistelisin, että joskus 18w olin aika hullaantunut silloiseen tyttöystäväni.

Useita kertoja

joo

Dave kirjoitti:Muistelisin, että joskus 18w olin aika hullaantunut silloiseen tyttöystäväni.

Kun oikein pinnistän, niin teininä jotkut yksipuoliset otti mahanpohjasta, enkä kyennyt oikein muuta ajattelemaan. Kuitenkaan aikuisiällä näin ei ole käynyt. Toki olen ihastunut monestikin, mutta en mitenkään erityisen huumaantuneesti.

Kyllä, parikin kertaa, jos toivottomat ihastukset lasketaan. Irstaudestani huolimatta olen yltiöromanttinen luonne. Nuorempana kai se uutuus, että voisiko oikeasti käydä näin, sai aikaan virtuaalista tähtisadetta ja taivaalla kieppui palavia viuluja. Romanttiset elokuvat ja imelät biisit suorastaan itketti. Ikävä kyllä tunteen voimakkuus yhdistettynä arkuuteeni esti kaiken käytännön ilmaisun yrittää oikeasti vihjata mitään kiinnostusta vastakappaleelle itselleen.

Meisselini ainakin on. Kai mäkin oon.

Ihastunut ainakin oon, mutta suheet ei paljoa yli vuotta yleensä ole kestäneet, joten tuskinpa rakastunut.

No käsitys rakastuneesta on niin väljä, että voin sanoa joo. Ja olen edelleenkin - tosin oon kyllä jo laskeutunut maan pinnalle

Ehkä joskus lukioikäisenä olen luullut olevani mutta luultavasti en. En ainakaan sen jälkeen.
Ei ole kylläkään estänyt tekemästä umpityhmiä ratkaisuja...

elco kirjoitti:Meisselini ainakin on. Kai mäkin oon.

Ehkä ne on sama asia. Sain parhaan runkkiorkkuni 80-luvulla ilman pornostimulanssia, kun ajattelin ihastumaani eläinfysiologian työpariani (jolle en uskaltanut vihjata, vaikka pari kuukautta kuusi tuntia päivässä yhdessä elukoita silputtiin). Ajattelin hiplatessani, että minä vielä työnnän tämän Marjan pilluun. Ja aah sitä orkkua!!

Gat kirjoitti:Marjan

Kas kun ei Marja-Leenan...

exPertti kirjoitti:

Gat kirjoitti:Marjan

Kas kun ei Marja-Leenan...

Olen minä yhtä Marja-Leenaakin ihastellut. Tunnetko?
Tämä Marja kumminkin oli tumma, pitkähiuksinen, 166 pitkä, hoikka, hyvät tisut sikäli kun työtakin alta näki, timmi pyöreä farkkupeppu.

Gat kirjoitti:Olen minä yhtä Marja-Leenaakin ihastellut. Tunnetko?
Tämä Marja kumminkin oli rumma, pitkähiuksinen, 166 pitkä, hoikka, hyvät tisut sikäli kun työtakin alta näki, timmi pyöreä farkkupeppu.

No, sinun yöllisistä puheluistasi on sitten tehty laulukin.

Kerran olen ollut, yllättävää ei. Mies vei jalat niin totaalisesti alta ettei ollut jälkeäkään itse kontrollista. Silloin mentiin eikä ihmetelty. Kuten muutto yhteen asap, naikkariin meno melkein heti jne. Se oli ehkä maailman ihanin fiilis, mutta samalla ehkä näännyttävintä ikinä. Mutta kiva että sain kokea. Erittäin kiva.

Ps. pillulla huumaantumisia on sitten ollut enemmän. Mä olen aina ollut parempi tuntemaan pillullani kuin sydämelläni. Eli muutamia seiniä kaatavia kiimatuksiakin on tullut koettua.

Aikuisiässä tasan yhden kerran. Rakettimainen nousu taivaisiin ja yhtä lujaa tonttiin. Niin tyhmä olin, että vuoden päästä se piti kokeilla uudelleen - yhtä huonoin tuloksin. Siitä parin vuoden päästä mimmi otti vielä yhteyttä, mutta siitä ei onneksi enää kehkeytynyt mitään.

Akka oli yhtä aikaa jägermeisterkuorrutteista kissanminttua ja antimateriaa + kryptoniittia. Käsittämätön paketti. Aivan uskomattoman hyvän näköinenkin ja kroppa josta kirjoitetaan sonetteja. Lisäksi sekaisin kuin seinäkello. Sellaista Lilith-ainesta, joka saa miehet kävelemään vihellellen helvettiin ja takaisin yhdellä katseella.

Jep.

Juu. Kahdesti. Ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen kerran.

Monestikin nuorempana, viime vuosina ollut hiljaisempaa. Viimeisin hullaantuminen, omaan itseeni, on pieniä alamäkiä lukuunottamatta ollut kestävintä sorttia.

Ehkä kolmisen kertaa olen yltiörakastunut, ja pari kertaa meinannut mutta en sitten silleen yhtä kovasti kuin nuo kaksi-kolme kertaa. Nykyään en edes moista kaipaa, hankala keskittyä mihinkään muuhun jos on hirviän rakastumishuumainen.

Rakastaminen toki sopii tämmöiselle kypsemmälle henkilölle, ja luulen Davenkin tarkoittavan sitä, että rakastat vaimoasi. Rakastuneena et viettäisi viikonloppuja toimistolla kitinöiden

Olen kyllä, yritän vähentää.

Olen. Kaksi kertaa.

Joo.

Joo. Hullaantuneen rakastunut niin, etta toisen nakeminen saa perhosia vatsaan. Toisen suuteleminen saa paan sekaisin. Toisen kosketus saa jalat vetelaksi... ja sen menettaminen koskee kovaa

Mirkku kirjoitti:Joo. Hullaantuneen rakastunut niin, etta toisen nakeminen saa perhosia vatsaan. Toisen suuteleminen saa paan sekaisin. Toisen kosketus saa jalat vetelaksi...

Vielä kun noi saisi samassa henkilössä.