Kitinä

Ettei vallan negatiiviseksi mene ;)

Miehessä on valtaosin vain hyviä puolia, niitä on ajoittain vaikea määritellä. On vain mitä parhain puoliso sekä isä tytölleen. Lämmin, rakastava, huolehtiva, vastuuntuntoinen, kieroutuneella huumorintajulla varustettu pakkaus. Sitä tuntee olevansa ainoa nainen maailmassa, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna :) Mä rakastun siihen aika usein uudelleen, saan ne vastarakastuneen ihmisen tuntemukset.

Hyvä ulkonäkö ja loistavat seksitaidot on vaan plussaa paketin sinetöimiseksi.

Mä olen huomioinut semmosen jutun että monella on helpompaa osoittaa niitä kumppanin huonoja puolia, toisin kuin hyviä.

Luotettavuus. Se ei ole koskaan pettänyt lupaustaan mua kohtaan missään asiassa.

Vastuuntunto. Hyvä äiti.

Del*

Vaola on oikeassa

Kel onni on, se onnen kätkeköön.

Määrätietoisuus, lojaalius, kyky innostua ja uskallus heittäytyä olivat ne asiat, joihin miehessä ihan ekaksi rakastuin. Lisäksi sellainen vaikeammin kuvailtavissa oleva turvallisuuden tunne, joka tulee miehen seurassa, ja joka liittyy laajemmin koko lähipiiriin. Mies tekee kaikkensa, jotta hänelle tärkeillä ihmisillä on hyvä olla.

Lisäksi sellaisena kätevänä piirteenä on kyky korjata asioita, kuten tietokoneita, puhelimia ja muita härpäkkeitä.

Ja aikaisemmista kokemuksista viisastuneena lasken myös ihanan perheen ja ystäväpiirin kumppanin bonuksiksi. Ei ole itsestäänselvyys, mutta tekee arjesta mukavan iisiä.

Kaunis, hyvä iho, naisellinen, nokkela moniosaaja. Vastuuntuntoinen ja äitinä mainio.

Tuosta exsun kirjoituksesta tuli mieleen myös se oma arvostus ja kunnioitukseni määrätietoisuuttaan kohtaan. Se miten onnistuu monissa asioissa, on pätevä mutta silti hyvin vaatimaton ihminen. Mä pidän vaatimattomista ihmisistä. Tämä on yksi piirteistään joista todella pidän. Samalla luo sitä ilmapiiriä että kaikki on mahdollista itsellenikin.

Ollaan niin monessa asiassa samanlaisia, silti kovin erilaisia. Arvostan myös osaamistaan ja ratkaisukykyään. Mä olen näiltä osin ajoittain niin tuuliviiri enkä kovin analyyttinen.

Kauhun tasapaino ;)

Noita hyviä puolia on niin paljon ettei pysty kaikkia kirjailemaan.

Toisten huomioonottaminen, lämpö, hellyys, hauskuus, älykkyys, vaatimattomuus ja ulkomuoto varmaan olivat niitä mihin ensin ihastuin eivätkä ole mihinkään kadonneet. Tuo huumorintajunsa on aika erikoislaatuista ja luulisin, etteivät kaikki välttämättä pitäisi miestä hauskana, koska ei ole mikään ison joukon äänekäs seuramies, mutta minut saa aina nauramaan ja se on poikkeuksellista. Olemme monessa muussakin mielessä hyvin yhteensopivia, paljolti samankaltaiset arvot, tulevaisuuden haaveet, seksuaalinen yhteensopivuus jne. On näppärä, kätevä, toimelias ja aikaansaava. Hyvä isä lapselle. Tasa-arvoa kannattava ja naista kunnioittava mikä näkyy myös arjessa ja mm. kotitöiden tasapuolisessa jaossa. Vastuuntunto ja luotettavuuskin ovat päässeet paremmin esiin nykyään, näissä oli siitä yhdestä jutusta johtuen vähän niinku osittaista kremppaa jossain vaiheessa.

Pitää puolensa, osaa usein katsoa asioita monelta kantilta, on määrätietoinen, huolehtii yhteiset talouden asiat omalta osaltaan, oppii yleensä kerrasta (viittaan tällä siihen koiranhoitojuttuun, sen jälkeen ei ole tullut tilannetta että menonsa ei olisi kalenterissa), on tunnollinen työssään, on kohtuu joustava, on itsenäinen mutta ottaa muutkin huomioon, on mukavan näkönen ja kokonen.

EDIT Hellua voi käyttää hyväksi vaateostoksilla, vaateostokset nopeutuu kun on kaksi hakemassa sopivaa ryysyä. Toimii muuten molemmin pän.

RP kirjoitti:Mä pidän vaatimattomista ihmisistä. Tämä on yksi piirteistään joista todella pidän.

Mulla tämä sama.

Ei ihan heti tule välttämättä mieleen mainita erityisenä hyvänä puolena, mutta on yllättävän tärkeä. En kerta kaikkiaan jaksa tärkeileviä, omaa itseään ja erinomaisuuttaan korostavia ihmisiä. Siitä tulee usein itselleni lisäksi vaikutelma pohjimmiltaan huonosta itsetunnosta kun tarvii itseään niin pönkittää.

Mun miehelläni on suuri sydän ja jalat maassa. Arvot ovat kohdillaan, huumorintaju silleen sopivasti kieroutunut ja tiedän, että siihen voi luottaa sataprosenttisesti tilanteessa kuin tilanteessa. Se on tehnyt mun oloni turvalliseksi. Se tekee aina mukisematta osansa kotitöistä - leijonanosan oikeastaan - ja arvostaa minua ja mun mielipiteitäni. Se on todella vastuuntuntoinen. Tärkeää on myös, että se osaa arvostaa sitä, mitä meillä on, sukulaisia, ystäviä... kaikkea, eikä ota mitään itsestäänselvyytenä.

Lisäksi arvostan erityisesti miehen sammumatonta tiedonjanoa, josta johtuen sillä on pää täynnä faktaa mielenkiintoisista asioista. Meillä on todella hyviä keskusteluja. Me puhutaan koko ajan – silloin kun ei lauleta

Lisäksi se on todella komea, sillä on uskomattoman kaunis hymy ja häikäisevän siniset silmät. Lisäksi sillä Euroopan paras pylly ja ihanan leveät hartiat. Täydellinen paketti.

Aika samanlaisia aatoksia tuntuu kaikilla olevan miestemme hyvistä ominaisuuksista. Te muut olette sanoneet monta sellaista ominaisuutta joka on myös mun hellussa. Ei kai meillä ole sama äijä? Melkonen fakiiri kun ehtii näin monen akan luo

annepa kirjoitti:Aika samanlaisia aatoksia tuntuu kaikilla olevan miestemme hyvistä ominaisuuksista. Te muut olette sanoneet monta sellaista ominaisuutta joka on myös mun hellussa. Ei kai meillä ole sama äijä? Melkonen fakiiri kun ehtii näin monen akan luo

Mietin ihan samaa. Paitsi meillä mies ei tee suurinta osaa kotitöistä, ei varmaan enää jaksa kun tekee ne jo Swirlin luona.

Kärsivällinen, vastuuntuntoinen (tekee niitä kotitöitä, joskin omat mielenkiintoiset järjestelytavat aiheuttavat silloin tällöin hilpeyttä), huomioon ottava, fiksut arvot yleisesti, taloudellinen, vakaa ja sosiaalinen. Hyvät puputustaidotkaan ei ole huono juttu, eikä se, että saa mut aina nauramaan. Loppupeleissä yksi tasapainoisimmista ja positiviisimmista ihmisistä kenet tiedän. Eli täysin mun vastakohta

^^Ei voi jaksaa kaikkea Piti vielä sanomani, että mies tukee mua kaikissa mun jutuissani, kuten esim. tässä opiskelussa. Jonka vuoksi joutuu tekemään ison osan kotitöistä.

Saa kyllä kohta varmaan alkaa laittamaan ruokaakin, kun mulla alkaa parin viikon päästä toinenkin verkko-opiskelujuttu päällekkäin noiden aiempien opintojen kanssa...

Mä voin kehua Elpan miestä siitä, että se on ihan ihmetaituri lasten kanssa

^Se on kyllä totta! Sama pätee miehen veljeen ja isään; niillä on jotakuinkin "taitakosketus" kaikkiin lapsiin ja mun naispuolisiin kavereihin. Hmm... venatkaas vähän...

Vaola kirjoitti:Kel onni on, se onnen kätkeköön.

Juuri näin. Tarkoitan siis ettei mulla mitään onnea ole. Korkeintaan moukan tuuria. Tai siis... No niin, no....

CeDell Davis kirjoitti:

Vaola kirjoitti:Kel onni on, se onnen kätkeköön. 8)

Juuri näin. Tarkoitan siis ettei mulla mitään onnea ole. Korkeintaan moukan tuuria. Tai siis... No niin, no....

Noi jutut on taas sitä itteään. Shittii, sano.

Puolisoni ainoa hyvä puoli on se, ettei sellaista ole.

^Vähän samanlainen kommentti kun mun pikkuveljellä, kun kysyin että minkälaista tyttöystävää se etsii: "no sellasta mikä just sillä hetkellä näyttää ja tuntuu hyvältä"

Elppis kirjoitti:^Vähän samanlainen kommentti kun mun pikkuveljellä, kun kysyin että minkälaista tyttöystävää se etsii: "no sellasta mikä just sillä hetkellä näyttää ja tuntuu hyvältä"

Jossain leffassa mies esitti toiveensa tyttöystävän suhteeen deittivideolla: "arvostaisin, jos hän hengittää".

RP kirjoitti:Noi jutut on taas sitä itteään. Shittii, sano.

Ai että pitäis alkaa röyhistelemään rintaa? Mulla on kuitenkin vasta kolmas kierto menossa, joten vitustako tästä oikeasti tietää. Mää taidan vasta opiskella parisuhteilua. Ei olis kannattanut lukita itseään liian aikaisin. Tää on taiteen laji jota en osaa, mutta oon nopee oppimaan. Jos vaikka kolmas kerta sanois toden, sano.

No siis asiat on hyvin. Paskatkit asian menee käsittelyyn helposti ja nopeasti. Vähän kuin painais isoa nappulaa pöntöstä. Hups, sinne meni. Done with it. Ja se vähän hämmentää. Eihän se nyt noin helppoa ole koskaan ollut. Mut niinkun sanosin, niin oon nopee oppimaan.

Mulla on vakaa tunne että tämä ei feilaa. Riittääko Rva Pupu? Haluatko yksityiskohtia seksielämästä? Seksi on kivaa, runsasta ja iloista. Kaikki raput on koitettu. Snadisti ehkä harmittaa se ettei miehisyyden koosta johtuen suupparit toimi, mutta sen kanssa olen oppinut elämään (tietenkin jos alkaa tuntua siltä ettei tästä mitäään tule, niin tilaan ammattilaisen paikalle kouluttamaan - siis sinut). No onhan se pähee bööna noiden kakaroiden kanssa, mutta ei sillä ole oikeasti mitään merkitystä yhdessäolon kannalta. Kakarat ei ole mulle koskaan ollut mikään probleema, päinvastoin nehän on vain yilikivoja bonuksia elämään. Nootta en mä mitään narttua elämääni tartte kakaroiden takia. Tai siis jonkunhan ne pitää puskea ulos... Tai jotain...

Dave kirjoitti:
Jossain leffassa mies esitti toiveensa tyttöystävän suhteeen deittivideolla: "arvostaisin, jos hän hengittää".

Eräs vanha työkaverini kertoi muinoin käyneensä sokkodeiteillä jonkun daamin kanssa. Koska panetus oli ollut kova, oli tämä jo etukäteen päättänyt panna tulipa sieltä sitten vastaan millainen metsäperkele tahansa - niin kuin tulikin. Olivat sitten yhtyneet kauniisti kaverin auton takapenkillä. Hän totesi virallisiksi kriteereikseen, että riittää kun deitillä on piNppi ja että se hengittää. Lupasi kuitenkin tulla tarpeen tullen vastaan noiden molempien osalta.