Lähetetty: 31.01.2011 13:23
Mulle ei heti tule mieleen mitään muuta sellaista "paskaa", josta voisin suoralta kädeltä sanoa että lähtisin, kuin lyöminen tai muu fyysinen väkivalta joko itseä tai lasta kohtaan.
Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Mulla on lisäksi pettäminen. Mietin tätä lyömistä eilen ja tulin siihen tulokseen että joskus saa huitasta (minua siis, muiden puolesta en mene puhumaan). Elkää käsittäkö väärin, tarkoitan sellaista tilannetta esim jossa minut saa hysteriasta toimintakuntoon litsarilla (en kyllä ole koskaan ollut hysteerinen mutta jos nyt joskus sattuisin olemaan) tai jos olen tajuton ja tarvitaan kipuvaste tai yritetään herätellä niin saa läpsiä naamalle. Mut nuo ei kai ole väkivaltaa vaikka lyömistä onkin. Mut ei seksin aikanakaan tapahtuva pyrstölle läspiminenkään kai ole väkivaltaa enkä minä sitäkään siedä.Kottarainen kirjoitti:Mulle ei heti tule mieleen mitään muuta sellaista "paskaa", josta voisin suoralta kädeltä sanoa että lähtisin, kuin lyöminen tai muu fyysinen väkivalta joko itseä tai lasta kohtaan.
Joo-o. Kyllä kyllä. Mutta ei ne poliisit nyt aina mitään columboja ole ja ala kaivelemaan jokaista 20 vuotta sitten ollutta eksää esiin. Varsinkin jos se uhri ei siis kuole.Manaaja kirjoitti:Joo, mutta jos sulle ja kohteelle pystytään linkittämään yhteistä historiaa kaikista näistä muista langoista johtuen, ja sun DNA:ta löytyy paikan päältä autosta, niin homma on sitä myöten taputeltu.Dave kirjoitti: Jos sun DNA:ta ei ole valmiina poliisilla (otetaan vain vakavista rikoksista tuomituilta talteen) niin ei poliisille ole mitään iloa sun dna-jäljistäsi.
Kiinnijäämisriski on minusta ihan konkreettinen. Täydellisiä rikoksia on suunniteltu maailmansivu puolilleen, joista on lopputuloksena kuitenkin saatu kakkua. Ei sokerileipurin leipomaa.
Jos haluaa minimoida oman kiinnijäämisriskin niin a) ei löydettäviä uhreja b) ei todistajia c) ymmärrys siitä että kohdan a mokaaminen mokaa helposti myös kohdan b.
Joo. Tai laitan sen toisen kävelemään.annepa kirjoitti:No jos et siedä niin mitä teet? Lähet käveleen?
Luulen että syitä on yhtä monia kuin kohtaloita. Mä en koskaan uskonut että tämä mies muuttuisi, enkä koskaan myöskään saanut anteeksipyyntöjä saati vakuutteluja ettei tapahtuisi uudelleen. Ansaitsin toki kaiken tai siis silloin luulin ansaitsevani.Boner kirjoitti:
Koska se mies ei oikeasti ole niin väkivaltainen. Uskon itseeni ja tiedän että voin muuttaa sitä. Sitäpaitsi syytä oli mussakin varmasti, joten ansaitsin sen. Se on hyvä mies ja se rakastaa mua, sillä on vaan nyt vähän vaikeaa. Kyllä tämä tästä taas.
Ok. No sit tietysti tuo parisuhdematskuongelma on ilmeinen. Meinastiko kehittyä asian kanssa mihinkään suuntaan? Ai ni ja määrittele paska pls.AngryBird kirjoitti:Joo. Tai laitan sen toisen kävelemään.annepa kirjoitti:No jos et siedä niin mitä teet? Lähet käveleen?
Uskomatonta, mutta uskon. Ziisus. Miksi vatussa ei rikosilmoitusta?RP kirjoitti:Jokaisella lääkärikaynnillä joudun sen eteen että olen antanut sen syöttää (välillä pakolla) HC-kamaa itseeni (esim. hyönteimyrkkyinä toimivia aineosia, hevosille tarkoitettuja aineita) vain siksi että olisin laihempi, parempi.
Tarkoitin, että miksei myöhemmin rikosilmoitusta, koska tuohan varmaankin menee törkeän pahoinpitelyn piiriin, joka ei aivan heti vanhene. Kakkua ei tietenkään tule kun ei ole todisteita, mutta silti.Manaaja kirjoitti:^ Se pelko yhdistettynä toiveeseen siitä että kaikki vain loppuisi eikä jatkuisi enää millään muotoa?
Mä en todellakaan halua enkä aio palata noille asioille.Dave kirjoitti: Tarkoitin, että miksei myöhemmin rikosilmoitusta, koska tuohan varmaankin menee törkeän pahoinpitelyn piiriin, joka ei aivan heti vanhene. Kakkua ei tietenkään tule kun ei ole todisteita, mutta silti.
Tsemppiä sulle! Hienoa että olet ottanut ensimmäiset askeleet. Älä myöskään pelkää hakea apua.sissus kirjoitti:Raju ketju ja rankka aihe. On helpottavaa lukea, kuinka kaikesta voi päästä noinkin yli.
Omat askeleeni pois väkivaltaisesta suhteesta ovat vielä niin tuoreita, etten tunne muuta kuin sekaista väsymystä. Kostonhimo? Sitä ei vain ole, ei ole koskaan ollut. Pelko ja häpeä? Löytyy.
Olen väkivaltaisten parisuhdevuosien aikana erakoitunut entisestään, ystäviltä suhteen ongelmien peitteleminen kävi helposti. Elämässäni oli vain yksi, joka tilanteen tajusi ja hän kyllä yritti puhua lähtemään. Kuunteli ja yritti takoa järkeä päähän, mutta vasta omalla esimerkillään lopulta sai minut ymmärtämään. Hän ei tyytynyt vain suhteesta lähtemiseen, vaan ikävä kyllä lakkasi elämästä kokonaan. Meni kuukausia ennen kuin tuli aamu, jolloin havahduin ajatukseen "minullekin käy niin".
sissus kirjoitti:Hän ei tyytynyt vain suhteesta lähtemiseen, vaan ikävä kyllä lakkasi elämästä kokonaan.
Minä luulen tajuavani mutta en tietystikään kovin syvällisesti kun en ole itse kokenut. Ymmärrän hyvin sen että vanhoja ei halua vatvoa ja eteenpäin pitää mennä. Harmittaa silti että moiset paskat ei saa rangaistusta.Dave kirjoitti:Tämä on varmaan sellainen asia, että sen tajuaa vain se, joka on kokenut. Minä en tajua.
No ei näitä tajua aina kokenutkaan. Silloin tuoreeltaan olisin mieluummin hypännyt parvekkeelta alas kuin käsitellyt niitä asioita julkisesti tai vähemmän julkisesti. Ei ollut henkistä kapasiteettia.Dave kirjoitti:Tämä on varmaan sellainen asia, että sen tajuaa vain se, joka on kokenut. Minä en tajua.
Mä taas jostain syystä tajuan erittäinkin hyvin, vaikken ole ko. touhusta kärsinyt. Ei sitä oikeasti vain halua takaisin käsittelemään paskoja ja traumaattisia asioita, vaan on huojentunut siitä että ne ovat ohi, jotenkin luulis että tällaisen käyttäytymismallin ymmärtäisi olevan aika itsestäänselvä tuollaisessa tilanteessa?Dave kirjoitti:Tämä on varmaan sellainen asia, että sen tajuaa vain se, joka on kokenut. Minä en tajua.
En mä oikeastaan näe mitään syytä alkaa tässä enempää ruotia mahdollisia parisuhteita tai henkilökohtaisia määritteitä eri asioille.annepa kirjoitti:Ok. No sit tietysti tuo parisuhdematskuongelma on ilmeinen. Meinastiko kehittyä asian kanssa mihinkään suuntaan? Ai ni ja määrittele paska pls.AngryBird kirjoitti:Joo. Tai laitan sen toisen kävelemään.annepa kirjoitti:No jos et siedä niin mitä teet? Lähet käveleen?
Toistaiseksi apua on haettu vain piiloutumiseen, mutta en pidä mahdottomana, että jonkinlaista muutakin vielä tulisi tarvitsemaan... Ehkä joskus. Nyt olen tyytyväinen kun saan nukkua rauhassa. Netissä vaikeuksista avautuminen on kai jo pieni askel sekin, tuskin kellekään tekee hyvää kerätä kaikkea sisälleen.RP kirjoitti:Tsemppiä sulle! Hienoa että olet ottanut ensimmäiset askeleet. Älä myöskään pelkää hakea apua.
Luenko mä nyt tätä kuin piru raamattua, mutta aikas rankalta tuntuu sun ehdot nykyään.AngryBird kirjoitti:En mä oikeastaan näe mitään syytä alkaa tässä enempää ruotia mahdollisia parisuhteita tai henkilökohtaisia määritteitä eri asioille.annepa kirjoitti:Ok. No sit tietysti tuo parisuhdematskuongelma on ilmeinen. Meinastiko kehittyä asian kanssa mihinkään suuntaan? Ai ni ja määrittele paska pls.AngryBird kirjoitti: Joo. Tai laitan sen toisen kävelemään.
Mutta menköön. Paskaa = valehtelu - pienikin, sovituista asioista luistaminen - ovat ne sitten mitä tahansa, mikä tahansa väkivaltainen käytös, aiheeton mökötys ja rähjääminen, tekosyiden keksiminen, rikollinen toiminta... jne
AB kirjoitti:Joo. Tai laitan sen toisen kävelemään.annepa kirjoitti:No jos et siedä niin mitä teet? Lähet käveleen?
Huom. kohta jne.annepa kirjoitti:^ok. Sulla on väljemmät määrittelyt paskalle mitä mulla. En minäkään nuita sietäis mutta en siedä pienempääkään paskaa. Käsittelytavat on sit erit pienelle ja isolle paskalle.
Mä ajattelen tän niin, etten tosiaan tekisi ilmoitusta jos ei olisi mitään realistista mahdollisuutta saada myös tuomiota oikeudessa. Miksi käydä läpi sellainen paska uudelleen päästäkseen vain kuulemaan oikeudessa mikä mielenvikainen hullu on kun valehtelee tuollaista ja on vain katkera eksälleen kun suhde loppui tms. Ja vastata kysymyksiin, että mikset ilmoittanut aiemmin jos tämä kerran on totta, ja että mikset muka lähtenyt tuosta väkivaltaiseksi väittämästäsi suhteesta jne. Ja katsoa sitten kun toinen pääsee kuin koira veräjästä.Dave kirjoitti:Tarkoitin, että miksei myöhemmin rikosilmoitusta, koska tuohan varmaankin menee törkeän pahoinpitelyn piiriin, joka ei aivan heti vanhene. Kakkua ei tietenkään tule kun ei ole todisteita, mutta silti.
Njoo. Voisihan siinä käydä tosiaan niin, että tulisi vielä lisänöyryytys siitä, että joutuisi kuuntelemaan syytetyn valehtelua ja hänen asianajajansa ahdistelua ja lopulta eksä ei saisi mitään tuomiota (jos kunnon todisteita ei ole) ja itselle jää vastapuolen oikeudenkäyntikulutkin.Kottarainen kirjoitti:Mä ajattelen tän niin, etten tosiaan tekisi ilmoitusta jos ei olisi mitään realistista mahdollisuutta saada myös tuomiota oikeudessa. Miksi käydä läpi sellainen paska uudelleen päästäkseen vain kuulemaan oikeudessa mikä mielenvikainen hullu on kun valehtelee tuollaista ja on vain katkera eksälleen kun suhde loppui tms. Ja vastata kysymyksiin, että mikset ilmoittanut aiemmin jos tämä kerran on totta, ja että mikset muka lähtenyt tuosta väkivaltaiseksi väittämästäsi suhteesta jne. Ja katsoa sitten kun toinen pääsee kuin koira veräjästä.Dave kirjoitti:Tarkoitin, että miksei myöhemmin rikosilmoitusta, koska tuohan varmaankin menee törkeän pahoinpitelyn piiriin, joka ei aivan heti vanhene. Kakkua ei tietenkään tule kun ei ole todisteita, mutta silti.
Sitten ehkä tekisin ilmoituksen jos uskoisin tuomion mahdollisuuteen. En osaa sanoa kun en ole tuossa tilanteessa itse ollut. Jossain aika samansukuisessa kylläkin, muttei siitä sen enempää.