Geetzun muistoketju

[NuoriD]

^^

Mustaenkelin pointti ei aivan täydellisesti aukea.

Jos ME tarkoitat, että äitiys ei anna mitään supervoimia kestämään kaikkea, niin niinhän se tietysti on.

Jos tarkoitat, että äitikään ei voi kestää, ja häntä ei voi vaatia kestämään kaikkea sen takia, että hän on äiti, niin sekin pitää tietysti paikkansa.

Mutta silti en aivan tajua, mitä tarkalleen ottaen tarkoitat.

[mustaenkeli]

Jos tarkoitat, että äitikään ei voi kestää, ja häntä ei voi vaatia kestämään kaikkea sen takia, että hän on äiti, niin sekin pitää tietysti paikkansa.

Tuota tarkoitin.
Se, mitä seurasin blogiaan viime talven ja kevään ajalta aina toukokuuhun ei aina ollut mitenkään helppoa elämää. Elämää, johon osasin samaistua.

Ymmärrän toki monen tuoneen lapset tähän keskusteluun mukaan ihan sillä, että niitä jäljelle jääneitä lapsia käy surku, mutta silti jotenkin vain luen ne kommentit sillai, että moista ei olisi saanut tehdä koska oli ne lapset...

[RP]

Koville ottaa ymmärtää että Geetä ei enää ole. Jotenkin totuus tuntuu kestämättömältä ja mahdottomalta, kuin näkisi pahaa unta ja toivoisi aamun jo tulevan herättämään.

Äläpä muuta viserrä. Ei vain mene hyväksyntään.

Näin.

[Stadinarska]

Koville ottaa ymmärtää että Geetä ei enää ole. Jotenkin totuus tuntuu kestämättömältä ja mahdottomalta, kuin näkisi pahaa unta ja toivoisi aamun jo tulevan herättämään.

Äläpä muuta viserrä. Ei vain mene hyväksyntään.

Ei mene ei.
Geetzu oli erityinen. Minulla oli häneen iloinen yhteys. Haluaisin totisesti, että hän olisi toiminut toisin. Jotenkin aavistan, että tempperamenttisena hän teki kokemassaan pattitilanteessa nopean ratkaisun.
On niin helppoa olla jälkiviisas. Jenniä, kuten ketään ei saa syyttää tästä ratkaisusta. On aivan varma, että hän ei kestänyt omaa tilannettaan. Silloin on aina täysin kohtuutonta miettiä muuta kuin surua asiassa. On huomattava, että hän varmasti koki myös voimattomuutta huolehtia yhtään mistään, ei myöskään lapsista. Silloin ei osaa arvostaa itseään. Meistä kaikista tämä tuntuu aivan väärältä. Niin se sinänsä onkin. Jenni, kuuletko : Minä ja varmaan me kaikki haluaisimme nähdä kirjoituksiasi, hauskoja juttujasi.
Miten me voimmekaan tietää varmasti, että Jennin pitäisi olla meidän kanssamme! Me vain tiedämme. Olemme oikeassa. Jennille se olisi pitänyt vielä voimallisemmin kertoa. Osoittaa. Rakastaa. Tukea. Silittää.
Kuitenkin ihmisen kyvyt ovat rajalliset. Niin Jennin kestää tilannettaan ja meidän ymmärtää tilanne.

Maailma vain on tällainen. Maailma on rakennettu suruista ja iloista, kuolemista ja syntymistä.

Silti perin yksinkertainen huuto syöksyy minunkin huuliltani: JenniGeetzu . Siinä se on tiivistetysti. Katson maahan, voimattomana.

Geetzu, omistan tulevia rantareissujani Larussa sinulle ja kerron sinulle silloin taas kuinka tunnen hyvän tuoksusi. Lämmin huumorisi siis elää edelleen. Se lohduttaa minua. Ja mielessäni toivon, että se hauskuttaisi sinua siellä jossain...
SA

[alja]

mä inhoan jälkiviisautta!!! kyllähän mä näin, että Jennillä oli paha olla ja autoin minkä pystyin ja tajusin. Käskin olemaan avoin ja ottamaan apua vastaan. mutta mitäpä me nettitutut ja virtuaalipersoonat oikeastaan voimme tehdä... pitäisi päästää ihmiset oikeasti lähelle ennenkuin on liian myöhäistä... pitäisi ja pitäisi... helppohan se vittu nyt on sanoa. vaikka olisin ollut IRL lähellä niin en silti varmaan olisi osannut tai tajunnut enempää tehdä, mistä sitä tietää nii.

joskus Jenni kirjoitti blogiinsa aurinkoisia ajatuksia, uskoi tulevaisuuteen ja tiesi, että hyvää tulee taas jonain päivänä. nyt haluan mennä ajassa taaksepäin ja printata ne tekstit sen nenän eteen ja vittu saada taas uskomaan!!!!

[annepa]

mutta mitäpä me nettitutut ja virtuaalipersoonat oikeastaan voimme tehdä... pitäisi päästää ihmiset oikeasti lähelle ennenkuin on liian myöhäistä... pitäisi ja pitäisi...!

No niin Anne-täti taas kertoo... Silloin kun mulla oli ihan helvetinpaskaa ja itsemurha oli jokapäiväinen ajatus, niin nettitutut oli tosi tärkeitä. Osasta on tullut ihan IRL-ystäviä jälkeenpäin.

Älä väheksy. Jälkiviisaus on paskaa, mutta mitäpä sitä kukaan voi tehä vaikka ois kosketusetäisyydellä jos toinen ei ymmärrä hakea tai vastaanottaa apua. Minä taas paasaan, mutta voin kertoa masennuksen itse kokeneena että siinä ei voi kukaan auttaa jos autettava ei itse ymmärrä olla autettava ja ottaa sitä apua vastaan.

Ja tämähän oli siis minun henkilökohtainen, kokemukseen perustuva mielipide. Kait sitä pakkohoidollakin on jotain saavutettu joskus.

[Lilo]

En olis uskonut, lasten takia. Vaikken tuntenutkaan, tuli kovasti paha mieli ja pisti miettimään.

Tämä lause. Niin monelta taholta. Pistää kiehuttamaan ja kuohuttaa tunnetta.
Miksi näin sanotaan? Eikö pienten lasten äiti saa voida pahoin ja tappaa itsensä? Vai, onko parempi tehdä itsemurha, jotta lapsillakin voisi olla parempi? Miksi ne lapset pitää tähän vetästä mukaan?
Tottakai on luonnollisesti surullista, että pieniltä lapsilta lähtee liian aikaisin äiti, mutta ei se äitikään ole aina kaikkivoipa ja yliluonnollinen henkilö, joka menee väkisin vaikka harmaan kiven.

Omasta puolestani en tarkoittanut tuota, vaan sitä etten halunnut uskoa, koska ajattelin että Jennillä olisi lapsissa ollut se syy jaksaa sittenkin vielä, se jokin iloinen asia jonka takia tulevaisuus ei ehkä olisi pelkkää pimeää. Kyllä ymmärrän, että aivan epäterve määrä herkän ihmisen kannettavaksi työnnettiin aivan liian lyhyessä ajassa. Ei ne vaikeudet välttämättä vahvista, ne voi joko tappaa sen herkkyyden tai repiä sisältä palasiksi.

Olen asiaa pyöritellyt mielessäni pari päivää varmaan epäterveenkin paljon suhteutettuna siihen etten tosiaankaan oikeassa elämässä ihmistä tuntenut. Tuntuu, että kaikki halusivat juuri tästä ihmisestä palasen, niinhän karismaattisille ihmisille käy, mutta me täällä emme olleet ne joilla lopulta oli väliä.

[Ylermi Ylihankala]

Mä ajattelin usein vuosien varrella, et Geetsu on liian herkkä ja hauras tähän maailmaan. En tunne häntä sen enempää, enkä tiedä mitä kaikkea hän on kokenut, mutta toivoin, että hän löytäisi jonkin tasapainoisen ja vahvan kumppanin, johon hän voisi turvautua. Varmasti muillakin palstan uroksilla tuli joskus hoivavietti häntä kohtaan?

[saira]

^Voisin kuvitella, et myös naisilla. _0/

[masa]

Ei tule uni, surettaa..

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=o22eIJDtKho[/youtube]

[Sleazoid]

Jennin muistolle.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=dyAZzfUngqg[/youtube]

[swirl]

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=HeToG6LwNRM[/youtube]

[EveryWoman]

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=0VO3kc1uhwU[/youtube]

[Gaia]

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=WEQnzs8wl6E[/youtube]

[Lapitii]

Aika uskomatonta, mutta tässä ketjussa kosketti eniten StadinArskan sanat, ja itsekin haluan ajatella saman suuntaisesti.

Vielä kerran Jennille:

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=efojzMwLIK0[/youtube]

Emmä sua ymmärrä, mut ymmärrän kuitenki.

PS muille: Muistakaa kattoo loppuun asti.

[Mida]

Ma luin asiasta taalta sunnuntaina ja siita asti ollut aivan sanaton koko uutisesta. Ma en tieda yksityiskohdista varmaan puoltakaan, tuskin sitakaan, mutta silti on hirvean vaikea kasittaa mita on tapahtunut, etta Jenni on poissa.

Vaikka harva koskettaa, niin Jenni kosketti ja halle aina toivoin parempaa ja voimia. Paljon oli raskasta taakkaa.

Jenni oli hirvean inhimillinen, monellakin tavalla.

Enaa ei ole kipua, ei karsimysta.

[ninnithequeen]

Tää saattaa olla vitun tyhmä ajatus monestakin, mutta...mitä jos laitettais Kityläisiltä adressi? Ihan vain kiitokseksi kuinka hän meitä kaikkia ilostutti vuosien varrella?

Manis?

[Manaaja]

Adressi kenelle? Ymmärtäisin jos haluaisit erikseen sellaisen suremaan jääneille perheenjäsenille (se ehkä kuitenkin edellyttäisi että ihmiset tuntisivat vähän paremmin näitä perheenjäseniä), mutta kuolleelle ihmiselle adressin tekeminen kuulostaa vähän oudolta kun vastaanottajaa ei todellisuudessa enää ole, ja jokainen voi muistaa omalla halulla ja tavalla tässäkin ketjussa poismennyttä.

[ninnithequeen]

Mä olin juuri kummitätini hautajaisissa, yksin perheemme puolesta, ja siellä luettiin yllättäviä adresseja. Kuten "Kiitos kaikesta, Soukan Huolto".

Mutta tottakai sä olet vastaan taas. Ajattelin vaan jos Ninan tunnet...

[Manaaja]

^ Voit perustaa omiin nimiisi mitä haluat, mutta kun nyt satuit viestissäsi kysymään mua henkilökohtaisesti ajamaan mieleistäsi asiaa, niin ilmoitin vain oman kantani siihen. -> Mun mielestä se ei ole tarpeellista näistä lähtökohdista. Jos sun mielestä on, ja sulla on halua, kukaan ei estä sua tekemästä.

[Lapitii]

http://www.youtube.com/watch?v=emeM0zvRZ4g

<3

[Lapitii]

... jos autettava ei itse ymmärrä olla autettava ja ottaa sitä apua vastaan.

Mutta Jennihän ymmärsi.

[Lolita]

Tää saattaa olla vitun tyhmä ajatus monestakin, mutta...mitä jos laitettais Kityläisiltä adressi? Ihan vain kiitokseksi kuinka hän meitä kaikkia ilostutti vuosien varrella?

Mä jo vähän odottelinkin että koska joku keksii tämän. Mutta toisin kuin Manalasta, minusta se on ihan hyvä ajatus. Ei sillä adressilla niitä läheisiä muistella tai ilahduteta tai lohduteta, vaan osoitetaan muistamista vainajalle. Muistovärssy, kiitos yhteisistä vuosista ja kaipaamme kovasti. Ne kitinäläiset, jotka tällä tavalla haluavat Geetä muistaa niin mikä ettei. Käytännön ongelma sitten kai onkin miten kerätään/tehdään adressi ympäri Suomea asuvien ihmisten kesken.

[NuoriD]

Ajatus ei ole typerä, ja osallistuisin adressiin, ellei se olisi anonymiteettini takia mahdotonta.

Totta kai ensireaktiona nettipalstan jäsenten adressi kuulostaa naurettavalta. Mutta kyllä mä täällä olevan porukan tunnen paljon paremmin, kuin esim. omat naapurini. ja varmaankin heidänkin kuollessaan adressiin nimen laittaisin.

Täällä olen kertonut asioita, joita en ole koskaan kertonut kenellekään irl.

[Gaia]

Totta kai ensireaktiona nettipalstan jäsenten adressi kuulostaa naurettavalta.

Kuulostaa, ja on.
Vihatkaa mua vapaasti tästä mutta olen vahvasti sitä mieltä, että kun ilmeisesti kenelläkään ei ole 100% varmaa tietoa onko tämä henkilö ollut ikinä oikeasti olemassa (puhelinkeskustelut eivät kyllä riitä) on enemmän kuin naurettavaa alkaa puuhata adressia.