Suomi nousuun?
Lähetetty: 07.06.2010 20:24
Tässä maailman menoa viime aikoina ihmetellessäni olen kelannut sitä, miten Suomi selviää seuraavat pari sukupolvea etiäpäin. Olisi ehkä syytä odottaa vähän aikaa ennen kun alkaa visionääriksi mm. talouden suhteen, mutta menköön nyt sitten etuajassa.
Olen kokolailla vakuuttunut, että euro ei tule kestämään. Valitettavasti. Idea oli hyvä, mutta Alppien eteläpuolisen Afrikan mukaanotto oli virhe. Nykypelimerkeillä mennään ehkä tästä ja seuraavasta kriisistä eteenpäin, mutta lopulta (sanotaan 15 vuodessa) PIGS:ien on lähdettävä. Kreikka, Portugali ja Espanja joko potkitaan svidduun, kun eivät osaa elää tulevien sääntöjen(kään) mukaan. Pohjois-Eurooppa luultavasti perustaa oman yhteisvaluutan, johon kuuluvat Saksa, Itävalta, Benelux, pääsääntöisesti Pohjoismaat, Viro ja mahdollisesti Ranska. En olisi järin yllättynyt, jos Italia hajoaa Etelä- ja Pohjoisvaltioon ja Pohjoisosa ryhtyy Pohjoiseuroopan kelkkaan, mihin se taloudellisesti ja kulttuurisesti kuuluu. Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja - tai ainakin ensinmainitut - päätyvät jonkinmoiseen argentiinalaiseen kaaokseen ja selvitystilaan.
Suomi velkaantuu euron kriisissä 100%:iin BKT:stä ja velan hoito kallistuu rutkasti. 90-luvun laman kaltaisen kyykytyksen jälkeen hyvinvointivaltio sellaisenaan kun sen nykyään tunnemme ei enää ole olemassa. On minulle avoin kysymys, milloin nykyinen hölmöily ja lainarahan kaataminen kankkulan kaivoon alkaa todenteolla loppumaan: ennen vai jälkeen rahojen loppumisen - olen kuitenkin vakuuttunut, että jossain vaiheessa se alkaa, koska muuta mahdollisuutta ei ole.
Jaappania samotessani en voinut kuin ihmetellä, kuinka ne sen tekevät. Homma tuntuu toimivan tehokkaasti, kaikkialla on siistiä ja 120-miljoonan ihmisen kivikkoisella saarella vallitsee melkoinen hyvinvointi. Siitäkin huolimatta, että talous on yskinyt 20 vuotta, julkinen velka on tolkuton ja että itsemurhia tehdään kuin viimeistä päivää niin pisti mietityttämään, miten mm. ALV voi olla 5% kun se täällä on 22%.
En näe muuta mahdollisuutta kuin että jonkinmoisen nollabudjetoinnin kautta leikataan julkisia menoja humpuukiin ainakin 20% nykytasosta. Lähtökohdan on oltava, että jokainen Suomalainen edellyttää itsensä ja itsestään riippuvaiset perheenjäsenensä omalla työllään tai omilla varoillaan. Yhteiskunnan on tarjottava vain välttämättömin: perusinfra, turvallisuus ja järjestys, sivistys ja koulutus ynnä perusterveydenhuolto. Jonkinmoinen yhteiskunnan turvaverkko lienee hyvä olla olemassa, mutta sen turvaverkon on tarjottava vain välttämättömin: ruoka ja katto pään päälle. Jos valtio tarjoaa ilmaisen asumisen niin se asuminen voidaan puolestani tarjota Kajaanista, Kouvolasta tai Varkaudesta ihan siinä missä Helsingistäkin. Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee ulottaa automaattisesti kaikkiin, jotka täyttävät työssäoloehdon, sen aloitussuuruutta pitää kasvattaa, mutta samalla sen tulee olla porrastuva kohti nollaa, jonne päästään noin 6kk kuluessa työttömyyden alkamisesta. Opiskelua tuettakoon rajattu aika, kuten 4 vuotta avokätisemmin kuin nyt, minkä jälkeen hanat menisivät kiinni. On välttämätöntä, että lopulta yhteiskunnalta saatava vastikkeeton tuki tarjoaa niin alhaisen elintason, että kukaan ei siihen vapaaehtoisesti tyydy. Tämä koskekoon myös maahanmuuttajia, minkä johdosta on oletettavaa, että tyhjää toimittava humamaahanmuuttoporukka jatkaa kansainvaellustaan toisaalle ja nykyiset maahanmuuton ongelmat ratkeavat kuin itsestään.
En ole näissä asioissa mikään syvällinen auktoriteetti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yli varojen ei voida loputtomiin elää (Suomi on efektiivisesti elänyt yli varojensa 80-luvun lopulta lähtien). Nykyinen meno mädättää kansan selkärangan, kun kuvitellaan, että valtio tai joku muu aina maksaa, tukee tai hoitaa. Jokaisen on otettava vastuu itsestään ja omasta toimeentulostaan itse.
Missä kohdissa menen metsään? Millainen Suomi on asua ja elää vuonna 2030?
Olen kokolailla vakuuttunut, että euro ei tule kestämään. Valitettavasti. Idea oli hyvä, mutta Alppien eteläpuolisen Afrikan mukaanotto oli virhe. Nykypelimerkeillä mennään ehkä tästä ja seuraavasta kriisistä eteenpäin, mutta lopulta (sanotaan 15 vuodessa) PIGS:ien on lähdettävä. Kreikka, Portugali ja Espanja joko potkitaan svidduun, kun eivät osaa elää tulevien sääntöjen(kään) mukaan. Pohjois-Eurooppa luultavasti perustaa oman yhteisvaluutan, johon kuuluvat Saksa, Itävalta, Benelux, pääsääntöisesti Pohjoismaat, Viro ja mahdollisesti Ranska. En olisi järin yllättynyt, jos Italia hajoaa Etelä- ja Pohjoisvaltioon ja Pohjoisosa ryhtyy Pohjoiseuroopan kelkkaan, mihin se taloudellisesti ja kulttuurisesti kuuluu. Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja - tai ainakin ensinmainitut - päätyvät jonkinmoiseen argentiinalaiseen kaaokseen ja selvitystilaan.
Suomi velkaantuu euron kriisissä 100%:iin BKT:stä ja velan hoito kallistuu rutkasti. 90-luvun laman kaltaisen kyykytyksen jälkeen hyvinvointivaltio sellaisenaan kun sen nykyään tunnemme ei enää ole olemassa. On minulle avoin kysymys, milloin nykyinen hölmöily ja lainarahan kaataminen kankkulan kaivoon alkaa todenteolla loppumaan: ennen vai jälkeen rahojen loppumisen - olen kuitenkin vakuuttunut, että jossain vaiheessa se alkaa, koska muuta mahdollisuutta ei ole.
Jaappania samotessani en voinut kuin ihmetellä, kuinka ne sen tekevät. Homma tuntuu toimivan tehokkaasti, kaikkialla on siistiä ja 120-miljoonan ihmisen kivikkoisella saarella vallitsee melkoinen hyvinvointi. Siitäkin huolimatta, että talous on yskinyt 20 vuotta, julkinen velka on tolkuton ja että itsemurhia tehdään kuin viimeistä päivää niin pisti mietityttämään, miten mm. ALV voi olla 5% kun se täällä on 22%.
En näe muuta mahdollisuutta kuin että jonkinmoisen nollabudjetoinnin kautta leikataan julkisia menoja humpuukiin ainakin 20% nykytasosta. Lähtökohdan on oltava, että jokainen Suomalainen edellyttää itsensä ja itsestään riippuvaiset perheenjäsenensä omalla työllään tai omilla varoillaan. Yhteiskunnan on tarjottava vain välttämättömin: perusinfra, turvallisuus ja järjestys, sivistys ja koulutus ynnä perusterveydenhuolto. Jonkinmoinen yhteiskunnan turvaverkko lienee hyvä olla olemassa, mutta sen turvaverkon on tarjottava vain välttämättömin: ruoka ja katto pään päälle. Jos valtio tarjoaa ilmaisen asumisen niin se asuminen voidaan puolestani tarjota Kajaanista, Kouvolasta tai Varkaudesta ihan siinä missä Helsingistäkin. Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee ulottaa automaattisesti kaikkiin, jotka täyttävät työssäoloehdon, sen aloitussuuruutta pitää kasvattaa, mutta samalla sen tulee olla porrastuva kohti nollaa, jonne päästään noin 6kk kuluessa työttömyyden alkamisesta. Opiskelua tuettakoon rajattu aika, kuten 4 vuotta avokätisemmin kuin nyt, minkä jälkeen hanat menisivät kiinni. On välttämätöntä, että lopulta yhteiskunnalta saatava vastikkeeton tuki tarjoaa niin alhaisen elintason, että kukaan ei siihen vapaaehtoisesti tyydy. Tämä koskekoon myös maahanmuuttajia, minkä johdosta on oletettavaa, että tyhjää toimittava humamaahanmuuttoporukka jatkaa kansainvaellustaan toisaalle ja nykyiset maahanmuuton ongelmat ratkeavat kuin itsestään.
En ole näissä asioissa mikään syvällinen auktoriteetti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yli varojen ei voida loputtomiin elää (Suomi on efektiivisesti elänyt yli varojensa 80-luvun lopulta lähtien). Nykyinen meno mädättää kansan selkärangan, kun kuvitellaan, että valtio tai joku muu aina maksaa, tukee tai hoitaa. Jokaisen on otettava vastuu itsestään ja omasta toimeentulostaan itse.
Missä kohdissa menen metsään? Millainen Suomi on asua ja elää vuonna 2030?