Bhven kirjoitti:Manaaja kirjoitti:Bhven kirjoitti:No ei varmaan hirveästi liity aiheeseen, jos ajatellaan että varmaan kaikissa perheautoissa käytetään nykyään suorasuihkutusta, otaksun? Joka siis mahdollistaa ultralaihalla seoksella ajamisen.
Sekin riippuu ihan kuormasta. Isommilla kuormilla vaaditaan rikkaampaa seosta. Tottakai polttoaineen syöttötekniikka vaikuttaa jonkin verran asiaan, mutta ei se perusjuttuja nyt ihan ylösalaisinkaan käännä.
No kyllä mun mielestä ruiskumoottori turbolla säätyvine venttiileineen ja muilla mahdollisilla lisukkeilla on ihan eri mylly kuin pulkkiksen postaama kuva tosta 1800-luvun kaasarimoottorista.
No on se eri mylly, mutta toimintaperiaate on silti sama. Noissa vanhoissa kaasarimoottoreissa moottorin vääntömomentilla ja hyötysuhteella oli suurempaa korrelaatiota. Nykyisissä koneissa tosiaan pienillä kierrosluvuilla tapahtuvaa pientä kuormitusta pystytään hanskaamaan paremmin hyötysuhteen osalta, koska seossuhdetta voidaan laihentaa merkittävästi tehokkaammin kuin kaasarikoneissa. Sen sijaan korkeilla kierrosluvuilla ja/tai isommilla kuormilla -> rikkaammilla seoksilla ero ei ole ihan niin merkittävä. Lopputulos on se, että moottorien optimihyötysuhdekierrokset ovat alentuneet huomattavasti kevyellä kuormalla (normaali tasanopeuksinen taajama-ajo), jopa sinne 1500rpm tuntumaan, kun ne optimikierrokset saattoivat ennenvanhaan olla jopa siellä 3000rpm tuntumassa.
Toki tässä vaikuttaa sitten myös koneen koko/resurssit verrattuna liikuteltavaan massaan. Pulkkiksen postaama nuhapumppu tuskin jaksaisi 1500 kierroksella kovin suuria massoja liikutella, ihan jo tehokäppyrää katsellen. Tämän päivän perusperheautomoottorit ovat helposti 50% tehokkaampia.
Moni autohan kuluttaa pienemmällä ja tehottomammalla moottorivaihtoehdolla jopa enemmän kuin isommalla ja tehokkaammalla. Varsinkin kaasariaikana tää oli ihan tavallista, ja suht isojen jenkkiperheautojen ja tila-autojen kanssa, joihin lyötiin väkisin alitehoista nelisylinteristä "ekomoottoria" keulille esim. normaalin 6-pyttysen sijaan. Kun kone ei sitten jaksa liikuttaa autoa vaivatta taloudellisemmalla alueellaan, joudutaan menemään sinne epätaloudellisemmalle ylärekisterille kierrosten ja kuorman suhteen -> kulutus onkin suurempi kuin isommalla ja tehokkaammalla 6-pyttysellä sisarmallilla.
Olin yllättynyt
tästä wikipedia listasta. Ei näytä sylintereiden määräkään vaikuttavan asiaan, kun volkkarin V8 pääsee arvoon 205. Tosin on diesel.
No ei tietenkään palotilojen määrä itse moottorin hyötysuhteeseen suoranaisesti vaikuta. Samalla hyötysuhteella se palotila X sen polttoaineen polttaa riippumatta siitä onko niitä palotiloja 1 vai 10. Kuorma toki on ihan eri yhden kuin kymmenen sylinterin kesken jaettuna.