Lähetetty: 22.04.2010 14:43
Mä olen kyllä lievästi järkyttynyt siitä, että niin moni sanoo vain rangaistuksen uhan estävän säännölliseen väkivaltaan turvautumisen. Kuten niin usein Kitinää lukiessa, usko ihmiskuntaan on koetuksella.
Ei mullakaan tietysti olisi mitään sitä vastaan, että jonkun wahlroosliliuksen tililtä siirtyisi miljoona-pari urpiaisen välimerihuvilarahastoon. Ymmärsin kuitenkin kysymyksen (ja Kitinässähän pysytään aina tiukasti ja kuuliaisesti määritellyssä aiheessa) siten, että tiedusteltiin sitä, missä tilanteissa ihan arkipäivässä rangaistuksen uhka estää tekemästä rikollisia temppuja. Ja ei minulle koskaan ole tullut vastaan mahdollisuutta kavaltaa miljoonia; en osaa edes kuvitella, miten sellaiseen tilanteeseen joutuisin/pääsisin.
Näin ollen ei minullekaan oikein tule mieleen mitään muuta vastausta kuin nopeusrajoituksissa pysyminen. Vaikka yleensä noudatankin nopeusrajoituksia ihan yleisen liikenneturvallisuuden nimissä, niin soveltaisin rajoituksia kyllä vapaammin tilanteen mukaan jos ei olisi sakkouhkaa.
Voi tietysti olla, että jos kaikenlaisten seuraamusten (siis myös sosiaalisten jne) mahdollisuus olisi maagisesti kerta kaikkiaan poispyyhitty, niin sortuisin toisinaan näpistyksiin ja muihin varkauksiin. En usko että tekisin niin, ja vilpittömästi kuvittelen nykyisen varastamattomuuteni johtuvan sellaisista eettisistä syistä, joihin ei rangaistuksen pelko vaikuta. Mutta mistä sitä tietää, jos jatkuvasti toistuva täydellinen tilaisuus tekisi kuitenkin varkaan.
Ei mullakaan tietysti olisi mitään sitä vastaan, että jonkun wahlroosliliuksen tililtä siirtyisi miljoona-pari urpiaisen välimerihuvilarahastoon. Ymmärsin kuitenkin kysymyksen (ja Kitinässähän pysytään aina tiukasti ja kuuliaisesti määritellyssä aiheessa) siten, että tiedusteltiin sitä, missä tilanteissa ihan arkipäivässä rangaistuksen uhka estää tekemästä rikollisia temppuja. Ja ei minulle koskaan ole tullut vastaan mahdollisuutta kavaltaa miljoonia; en osaa edes kuvitella, miten sellaiseen tilanteeseen joutuisin/pääsisin.
Näin ollen ei minullekaan oikein tule mieleen mitään muuta vastausta kuin nopeusrajoituksissa pysyminen. Vaikka yleensä noudatankin nopeusrajoituksia ihan yleisen liikenneturvallisuuden nimissä, niin soveltaisin rajoituksia kyllä vapaammin tilanteen mukaan jos ei olisi sakkouhkaa.
Voi tietysti olla, että jos kaikenlaisten seuraamusten (siis myös sosiaalisten jne) mahdollisuus olisi maagisesti kerta kaikkiaan poispyyhitty, niin sortuisin toisinaan näpistyksiin ja muihin varkauksiin. En usko että tekisin niin, ja vilpittömästi kuvittelen nykyisen varastamattomuuteni johtuvan sellaisista eettisistä syistä, joihin ei rangaistuksen pelko vaikuta. Mutta mistä sitä tietää, jos jatkuvasti toistuva täydellinen tilaisuus tekisi kuitenkin varkaan.