Leija - osa II: Operaatio Leijanpelastus
Lähetetty: 30.10.2005 16:20
Wanhemmat Kityilijät muistanevat ehkä wanhassa Kityssä (ajalta freedb) avaamani ketjun leijastani, joka irtosi huonon solmun takia ja päätyi koivun latvaan? Muistojen verestämiseksi kuvat ovat edelleen tallella, ja löytyvät täältä:
Leija lentää
Leija puussa
Leija oli silloin niin korkealla ja niin ohuiden oksien varassa etten kiipeämällä uskaltanut sitä pelastaa. Yläoksat eivät olisi kestäneet painoani. En myöskään viitsinyt yhden leijan takia soittaa puiston huoltohenkilökuntaa paikalle.
No, tänään aamulenkillä huomasin että oksa johon leija oli tarttunut oli viimeaikaisen myrskyn (?) aikana katkennut ja pudonnut alemmaksi. Nyt leija oli vain neljän metrin korkeudella, ja pelastettavissa:
Myös oksa, johon leija oli alunperin tarttunut, roikkui mukana.
Jälleen kerran kieritin lähistöllä olevan roskapöntön puun alle ja kiipesin kurkottelemaan leijaa. Se oli sen verran pitkällä ettei siihen päässyt käsiksi laskematta koko painoaan yhden oksan varaan, jota en uskaltanut tehdä. Yritin taivuttaa poikki ohuempaa oksaa jossa leija oli kiinni, mutta ranteeni rukiit eivät riittäneet siinä kulmassa.
Hölkkäsin siis takaisin kotiin ja hain sieltä oksasakset ja 5-millistä köyttä (eli melkein narua). Uusi yritys. Kiipesin jälleen puuhun ja heitin köyden pään oksan yli. Ohikulkeva nainen poikineen pysähtyi ihmettelemään, ja sain heiltä apua. Köydellä vetämällä saimme oksaa taipumaan sen verran alaspäin että sain siitä kiinni, ja onnistuin tarraamaan oksaan johon leija oli alunperin tarttunut. Hyvien neuvojen avulla onnistuin kiertämään ja kääntämään oksaa niin että leija irtosi repeytymättä ja oksia katkaisematta. Oksasaksia ei siis edes tarvittu.
Vähän se on rispaantunut ja rypistynyt säiden armoilla, mutta eiköhän siitä vielä lentokelpoinen saada.
Ensi kerralla sidon paremman solmun.
Leija lentää
Leija puussa
Leija oli silloin niin korkealla ja niin ohuiden oksien varassa etten kiipeämällä uskaltanut sitä pelastaa. Yläoksat eivät olisi kestäneet painoani. En myöskään viitsinyt yhden leijan takia soittaa puiston huoltohenkilökuntaa paikalle.
No, tänään aamulenkillä huomasin että oksa johon leija oli tarttunut oli viimeaikaisen myrskyn (?) aikana katkennut ja pudonnut alemmaksi. Nyt leija oli vain neljän metrin korkeudella, ja pelastettavissa:
Myös oksa, johon leija oli alunperin tarttunut, roikkui mukana.
Jälleen kerran kieritin lähistöllä olevan roskapöntön puun alle ja kiipesin kurkottelemaan leijaa. Se oli sen verran pitkällä ettei siihen päässyt käsiksi laskematta koko painoaan yhden oksan varaan, jota en uskaltanut tehdä. Yritin taivuttaa poikki ohuempaa oksaa jossa leija oli kiinni, mutta ranteeni rukiit eivät riittäneet siinä kulmassa.
Hölkkäsin siis takaisin kotiin ja hain sieltä oksasakset ja 5-millistä köyttä (eli melkein narua). Uusi yritys. Kiipesin jälleen puuhun ja heitin köyden pään oksan yli. Ohikulkeva nainen poikineen pysähtyi ihmettelemään, ja sain heiltä apua. Köydellä vetämällä saimme oksaa taipumaan sen verran alaspäin että sain siitä kiinni, ja onnistuin tarraamaan oksaan johon leija oli alunperin tarttunut. Hyvien neuvojen avulla onnistuin kiertämään ja kääntämään oksaa niin että leija irtosi repeytymättä ja oksia katkaisematta. Oksasaksia ei siis edes tarvittu.
Vähän se on rispaantunut ja rypistynyt säiden armoilla, mutta eiköhän siitä vielä lentokelpoinen saada.
Ensi kerralla sidon paremman solmun.
