Kitinä

NuoriD kirjoitti:Eli tokihan siihen alkuräjähdykseen 13,7 miljardia vuotta sitten oli jokin syy, eikö niin? Ja miksi juuri 13,7 miljardia vuotta sitten.

Tuolloin minulle tuli mieleen, että olisi pirun hupaisaa, jos tomu kerääntyisi vetisiksi planeetoiksi ja merestä nousevat ötökät kehittäisivät kitinän.

Jos olisin arvannut kauanko touhuun menee aikaa, niin en olisi varmaan jaksanut ryhtyä koko hommaan. Kitinä on siis ihan yliarvostettu juttu.

EveryWoman kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:miten näin on käynyt, että jotain on olemassa.

Tuokin on todennäköisesti niin pahasti inhimillisen näkökulman vääristämä kysymyksenasettelu, ettei siihen laajemmin katsoen ole tarpeellista vastata. Kysymyksessäsi esitetään mm. temporaaliulottuvuus sellaisena kuin ihminen sen hahmottaa. Mutta jos kuvitellaan kaiken näkevä ja ymmärtävä olento (jota joku voisi vaikkapa Jumalaksi kutsua), hän todennäköisesti havaitsee ajan niin eri tavalla, että ei käyttäisi esim. sanontaa "on käynyt". Me kun sijaitsemme ajan "sisällä", niin emme oikein näe sen kokonaisuutta ulkoapäin tarkasteltuna.

Et voi sanoa ilman jumalallista ymmärrystä, onko kysymykseen tarpeellista vastata vai ei.

EveryWoman kirjoitti:Tässä kuvaillaan nykyisin oletettujen ulottuvuuksien (joihin aika lukeutuu) suhdetta toisiinsa kansantajuisesti. Esityksessä on semanttisia epäjohdonmukaisuuksia, mutta jos osaa jättää ne huomiotta, selitys on ihan inspiroiva ja valaiseva.

Ihan kiva esitys, mutta ei ole ilmeisimmin yhtenävä säieteorian lisäulottovuuskäsitteen kanssa, kuten lopputeksteissäkin sanotaan.

NuoriD kirjoitti:Ihan kiva esitys, mutta ei ole ilmeisimmin yhtenävä säieteorian lisäulottovuuskäsitteen kanssa, kuten lopputeksteissäkin sanotaan.

Eikä ole tarpeenkaan olla toimiakseen esimerkkinä asiasta, josta puhuin.

Löysin mielenkiintoisen ja mielestäni hyvän tätä käsittelevän kirjan

http://www.basambooks.com/kirja/9789522 ... LUaSNQ8Lcs

http://en.wikipedia.org/wiki/Why_Does_t ... d_Exist%3F


En ole aivan loppuun saakka päässyt, syy ei ole vielä selvinnyt

Kirjassa vastausta kysytään niin teoreettisilta fyysikoilta, kosmologeilta, matemaatikoilta, filosofeilta kuin teologeiltakin. Samalla selvitetään, mitä esim. Platon tai Hegel asiasta ajattelivat. Varsin monen neron juttusilla käydään. Nämä nerot ovat varsin persoonallisia, kuten olettaa saattaa. Yksi esim. kieltää itsensä siteeraamisen muuten kuin siten, että hänelle voi esittää aiempia kirjoituksiaan koskevia jatkokysymyksiä, joihin hän voi vastata "kyllä" tai "ei".

On tietystikin selvää, että vastausta ei löydy, vaikkakin erilaisia näkökulmia on monia.

Kirjan mukana pääsee myös paikkoihin, joihin jääkarhujen maasta tulevalla rahvaalla ei ole asiaa. Esim.

http://en.wikipedia.org/wiki/All_Souls_College,_Oxford

(perustettu 1438, pääsykoetta on pidetty maailman vaikeampana. Tällä hetkellä jatko-opiskelijoita kahdeksan).


Kirjan lukeminen on vaikuttanut muhun siten, että suhteeni teismiin on jossain määrin muuttunut. Koska kukaan ei tiedä syytä maailman olemassa oloon ja vaikuttaa epätodennäköiseltä, että syy koskaan selviääkään, ei teistinen selitys ole välttämättä sen huonompi kuin mikään muukaan.

James Potkukelkka kirjoitti:Kirjan lukeminen on vaikuttanut muhun siten, että suhteeni teismiin on jossain määrin muuttunut. Koska kukaan ei tiedä syytä maailman olemassa oloon ja vaikuttaa epätodennäköiseltä, että syy koskaan selviääkään, ei teistinen selitys ole välttämättä sen huonompi kuin mikään muukaan.

En ymmärrä ajatuskulkua. Ymmärtääkseni teismin kritiikki, ateismi, lähtee yleensä siitä, että arvostellaan teistiseen selitykseen kiinnittäytymistä silloinkin, kun kiinnittäytymiselle ei ole mitään perusteita. Ateismi ei useinkaan ole kilpailevan selityksen esittämistä vaan epätietoisuuden kanssa elämistä, näennäisselityksestä pidättäytymistä. Se, että teistinen selitys on yhtä hyvä/tai huono kuin mielivaltainen selitys, ei minusta kuulosta kovin suurelta kädenojennukselta teismin suuntaan.

urpiainen kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:Kirjan lukeminen on vaikuttanut muhun siten, että suhteeni teismiin on jossain määrin muuttunut. Koska kukaan ei tiedä syytä maailman olemassa oloon ja vaikuttaa epätodennäköiseltä, että syy koskaan selviääkään, ei teistinen selitys ole välttämättä sen huonompi kuin mikään muukaan.

En ymmärrä ajatuskulkua. Ymmärtääkseni teismin kritiikki, ateismi, lähtee yleensä siitä, että arvostellaan teistiseen selitykseen kiinnittäytymistä silloinkin, kun kiinnittäytymiselle ei ole mitään perusteita. Ateismi ei useinkaan ole kilpailevan selityksen esittämistä vaan epätietoisuuden kanssa elämistä, näennäisselityksestä pidättäytymistä. Se, että teistinen selitys on yhtä hyvä/tai huono kuin mielivaltainen selitys, ei minusta kuulosta kovin suurelta kädenojennukselta teismin suuntaan.

Lähinnä yritin sanoa, että militantista ateistista siirryn vähän agnostikon suuntaan. Koska tosiasia on, että fyysikoilla, matemaatikoilla tai filosofeillakaan ei ole absoluuttiseen perimmäiseen kysymykseen (miksi on mitään) vastausta ja tuskin koskaan tuleekaan.

Näköjään tammikuisin Dave pohtii Suuria Kysymyksiä 5 vuoden sykleissä.

^Joulun ylensyönnin ja juopottelun jälkeen on aika vakavoitua!

Erilaisista selityksistä mulle ehkä itselleni intuitiivisesti helpoin hyväksyä on selitys, jonka mukaan kaikki loogisesti mahdolliset maailmat ovat olemassa samanaikaisesti. Niillä ei ole mitään yhteyttä tosiinsa. On siis olemassa maailmoja, joissa on vain yksi hiukkanen. Tai maailmoja, joissa ei ole lainkaan kemiaa, koska vuorovaikutukset eivät sitä mahdollista. Tai maailma, joka on täysin identtinen nykyisen kanssa, mutta siinä on yksi protoni vähemmän jne.

Loogisesti mahdottomia maailmoja ei kuitenkaan ole. Ei ole maailmaa, jossa on neliön muotoinen ympyrä.

Edellä olevakaan ei kuitenkaan selittäisi, miksi näin olisi. Mutta edellä olevan kaltaisen olemassa olo olisi helpointa hyväksyä "raakana tosiasiana".