Kitinä

Auts. Pakko sanoa että tämä osui.

Sixx/Michael kirjoitti:"Tommorrow"

Where ya gonna be tomorrow?
How ya gonna face the sorrow?
Where ya gonna be when you die?
'Cause nothing's gonna last forever
And things they change like the weather
They're gone in the blink of an eye

Just look at yourself, can you see where you are?
Look at yourself, now you can't hide the scars
Just look at yourself 'cause there's nowhere to go
And you know

Tomorrow
You're gonna have to live with the things you say
Tomorrow
You'll have to cross bridges that you burned today
Tomorrow...
And everything you do, it's coming back for you
You'll never outrun what waits for you
Tomorrow.

And are you terrified by sadness
And have you given into madness
You're running out of places to hide
'Cause everybody's got a reason
To justify how they're feelin'
Maybe you should open your eyes

Just look at yourself, do you like what you see?
Look at yourself, is this how it should be?
Just look at yourself, 'cause there's nowhere to go
And you'll know

Tomorrow
You're gonna have to live with the things you say
Tomorrow
You'll have to cross bridges that you burned today
Tomorrow...
And everything you do, it's coming back for you
You'll never outrun what waits for you
Tomorrow.

Are you waiting for the reason to change?
Are you waiting for the end, has it came?
Nothing's gonna stand in your way...

Just look at yourself, do you like what you see?
Look at yourself, is this how it should be?

Tomorrow
You're gonna have to live with the things you say
Tomorrow
You'll have to cross bridges that you burned today
Tomorrow...
And everything you do, it's coming back for you
You'll never outrun what waits for you
Tomorrow.

Se merkittäköön pöytäkirjoihin, että jos tää menee ns. vaikeimman kautta niin hautaan menen poikamiehenä. Tätä vastakkaiseen sukupuoleen liittyvää draamaa on ollut reilussa kolmessakymmenessä vuodessa ihan tarpeeksi...

^ Hyvä herra huppupää (klaanin mies, monikeristä päätellen ).

Näkisin itse asian niin, että olet ajautunut siihen masentavaan valitan kaikki päivät elämääni, mutten tee sille mitään moodiin.

20v työssä joka ei nappaa, miten monta vuotta lieneekään parisuhteessa (/suhteissa) joka ei nappaa.

Kaikkea on vaikea aloittaa alusta kerralla, mutta entäpä jos ensi alkuun koettaisit muuttaa jotakin noista ongelmakohdistasi? Esimerkiksi kouluttaudut, joko lisää alallasi tai vaihdat alaa. Töissä ei toki kannata moista kertoa, mitäpä se niille kuuluu.

Tai jos ei lukeminen nappaa koeta vaihtaa tätä ihmissuhdepuolta. Tai vastaavasti hae töitä muualta kaikessa hiljaisuudessa.

Niin houkuttelevaa kuin kaiken paskaksi lyöminen onkin luulen sinun saavan tunnun elämäsi hallinnan palauttamisesta sinulle kun otat jonkun näistä osa-alueista takaisin haltuun. Koulutusta itse suosittelisin. Kun olet saanut palautettua tämän hallinnan muut asiat alkavat pikku hiljaa korjaantua kuin itsestään. Tai ainakin on energiaa muuttaa niitä sitten erikseen.

Itse asiassa minulle sopisi paremmin pistää kaikki kerralla uusiksi.

Eilen lopetin jahkailun ja tein lähtöpäätöksen - duunista ja vaihdan mitä suurimmalla todennäköisyydellä samalla kokonaan alaa. Tsuumailen juttua vielä viikonlopun yli ja maanantaina soitan varmaan pomolle. Karenssia pyrimme tietenkin välttämään.

Se tunne, mikä seurasi päätöstä. Ihan kuin helevetin iso kivi olisi pudonnut pois vatsasta. Hymy ja ilo palasivat. Voihan olla että tämä plääni menee täysin vituiksi, mutta jumalauta - yritin edes. Mennään sitten vaikka siivoojaksi tai ojankaivajaksi jos muuta ei löydy. Ja vaikka päätös oli kenties väärä, se oli MINUN päätökseni. Viimeiset 10-15 vuotta onkin mennyt sumussa ajelehtiessa. Näitä vuosia en saa koskaan takaisin, mutta mikäli elonpäiviä riittää, voin ottaa lopuista paljon enemmän irti. Rahaa tulee vähän aikaa vähemmän, mutta toisaalta - se aika jolloin ansaitsin tähän mennessä parhaiten oli myös tähänastisen elämäni vittumaisinta ja tympeintä aikaa. Ei rahan takia, mutta ainoa tapa yrittää edes saada iloa elämään tuolloin masiksen jyllätessä oli syytää rahaa jokaiseen ilmansuuntaan holtittomasti. Eikä se todellakaan tehnyt onnelliseksi.

Suhteesta taas - no eilen riideltiin ja puhuttiin. Pitää varmaan puhua vielä vähän helvetin paljon lisää. Unisono oli kuitenkin notta jos kumpikin ei koe homman parantuneen kesän aikana, laitamme sovussa hopeat jakoon.

Edessä siis paljon soul-searchingia ja hyppy tyhjyyteen. Helvetti, jos Robert Downey Jr selvisi katuojasta maailman parhaiten palkatuksi näyttelijäksi, niin tuskin tämä minullakaan kovin paljon paskemmaksi voi mennä



Teille jotka epäilette tai läheisenne epäilevät depistä > menkää jumalauta ajoissa hoitoon. "Harmaan haamun" varastamia päiviä kun ei saa koskaan takaisin!

KKK kirjoitti: Ja vaikka päätös oli kenties väärä, se oli MINUN päätökseni. ....

Teille jotka epäilette tai läheisenne epäilevät depistä > menkää jumalauta ajoissa hoitoon. "Harmaan haamun" varastamia päiviä kun ei saa koskaan takaisin!

Lainaanpas tähän biisistä pätkän mitä kanavoin kun kirjoitin tähän :

" Mun kohtaloa ei määrää Bilderbergit, ei Jeesus Kristus eikä profeetta Muhammed. Vaan paskat valinnat, mut ainakin ne on mun omia, nyt riittää kontrollifriikkien suorittama henkinen lobotomia"

Tärkeintä on mielestäni tunne että Sinä ohjaat omaa elämääsi. Sinä teet ne päätökset joista seuraa mitä seuraa. Ymmärrän täysin tuon Harmaa Haamu-käsitteen, se paskiainen kun antaa juurikin jäädä makaamaan rumputuleen, sen sijaan että tähtäisi eteenpäin.

Olen sinulle vain internetissä nimi, mutta sanon silti:

Olen ylpeä sinusta ja kunnioitan sitä mitä teit. Uskon että se tulee tuomaan hyvää lautasellesi, vaikka aluksi vastustaisikin.

Hyvä KK!

Haemaeraemies kirjoitti:

KKK kirjoitti: Ja vaikka päätös oli kenties väärä, se oli MINUN päätökseni. ....

Tärkeintä on mielestäni tunne että Sinä ohjaat omaa elämääsi. Sinä teet ne päätökset joista seuraa mitä seuraa. Ymmärrän täysin tuon Harmaa Haamu-käsitteen, se paskiainen kun antaa juurikin jäädä makaamaan rumputuleen, sen sijaan että tähtäisi eteenpäin.

Huonokin päätös on tosiaan parempi kuin ilman omia päätöksiä ajelehtiminen, mutta en oikein usko huonoihin päätöksiin, jos vaan päätöksiä tehdessä osaa olla itselleen rehellinen.

Se on juuri niin, että luuseri on se, joka ei yritä. Siis muutosta parempaan. Gat on luuseri.

Kannattaa koettaa puhua exit-paketti jos viikatefirmasta vapaaehtoisesti lähtisi.

KKK kirjoitti:Itse asiassa minulle sopisi paremmin pistää kaikki kerralla uusiksi.

Ok. Tsemppiä yritykseen. Selkeää tarvetta jonkinasteiseen muutokseen tuntuu olevan kuitenkin.

Itselle tuollainen "kaizen tyylinen" sieltä täältä parantaminen tuntuu toimivan paremmin kuin kertarysäykset (jota on sitäkin pari kertaa tullut kokeiltua). Virkistäväähän parhaimmillaan se on.

KKK kirjoitti: Eilen lopetin jahkailun ja tein lähtöpäätöksen - duunista ja vaihdan mitä suurimmalla todennäköisyydellä samalla kokonaan alaa. Tsuumailen juttua vielä viikonlopun yli ja maanantaina soitan varmaan pomolle. Karenssia pyrimme tietenkin välttämään.

Se tunne, mikä seurasi päätöstä. Ihan kuin helevetin iso kivi olisi pudonnut pois vatsasta. Hymy ja ilo palasivat.

Hyvä ja tsemppiä! Pystyn samaistumaan! Muistan hyvin elävästi kuinka kävelin edellisen firman kierreportaita alas juuri sen jälkeen kun oli sovittu paketista. Mietin, että mitäs vittua minä just tein ja mulla vain nauratti hirveästi. Se tunne oli ihan mieletön! Mulla nyt meni ton päätöksen jälkeen kaikki muukin uusiksi ja rytinällä, mutta tuo tapahtuma ja teko oli käänteentekevä ja järisyttävä!

KKK kirjoitti:Tsuumailen juttua vielä viikonlopun yli ja maanantaina soitan varmaan pomolle .... Se tunne, mikä seurasi päätöstä. Ihan kuin helevetin iso kivi olisi pudonnut pois vatsasta. Hymy ja ilo palasivat.

Toivottavasti vieläkin hymyilyttää!
Etsin aikanaan itse ratkaisua vastaavanlaiseen työtilanteeseen. Työnantaja teki ratkaisun puolestani yt:ssä.
Ihmettelivät miksi muutuin iloisemmaksi ja hymyilin koko ajan
Taisivat luulla, että vastaukseni oli vittuilua
Ei ollut.
Ja lisänä muutaman vuoden turvattu taloudellinen turva. Ei voinut valittaa.

So Hard kirjoitti:Kannattaa koettaa puhua exit-paketti jos viikatefirmasta vapaaehtoisesti lähtisi.

Jos ja kun KK on ollut siellä aivan helvetin pitkään niin perusirtisanomiaika on vissiin 6kk. Siihen kertyviä lomia ja neuvotteluhitautta lisää niin minimityössäoloaika on ilman omaa toimenpidettä +7kk, luultavasti vähän enemmän. 3kk karenssi meinaa 1-1.5kk palkkaa, joten ilman omaa toimenpidettä ollaan 9kk palkanmaksussa. Tuo 9kk tulee olemaan täysin stressitöntä aikaa, joten ei ole mitään järkeä haluta lähteä nopeammin kun hommat vituttaa: ei vituta sen jälkeen kun peli on selvä. Itse lähtisin pyytämään noilla parametreilla 15kk palkkaa ja tyytyisin yhteentoista.

Firman politiikan tuntien saan olla kiitollinen, jos saan läppärin, työtuolin (kallis) ja kännykän pitää. Mikäänhän ei tietenkään estä pyytämästä.

^Minähän en näistä ymmärrä, mutta varmaankin se vaikuttaa, miten esität. Jos kerrot, että olet joka tapauksessa lähdössä, tuskin vastapuoli tarjoaa mitään.

^ Toki näinkin. Täällä on vaan pyyhkäissyt niin iso luuta ja porukkaa on potkittu bussilasteittain pihalle ilman mitään kädenpuristuksia, että olen hieman skeptinen pakettimahdollisuuksien suhteen. Mutta kuten sanottu, minulla on vielä kaikki kortit rintaa vasten, pari viimeistä päivää on selvitelty vaihtoehtoja eikä pomo tiedä vielä mitn.

KKK kirjoitti:^ Toki näinkin. Täällä on vaan pyyhkäissyt niin iso luuta ja porukkaa on potkittu bussilasteittain pihalle ilman mitään kädenpuristuksia, että olen hieman skeptinen pakettimahdollisuuksien suhteen. Mutta kuten sanottu, minulla on vielä kaikki kortit rintaa vasten, pari viimeistä päivää on selvitelty vaihtoehtoja eikä pomo tiedä vielä mitn.

Työnantajan kustannus irtisanomiseen on yt-aika, irtisanomisaika (pitkään palvelleella 7 kk palkat, lomat ja lomarahat) plus riski riitautuksesta. Jos tarjoutuu lähtemään vapaaehtoisesti ja työ ei ole korvaamatonta, neuvotteluasema ei ole mahdottoman heikko. Siinä tilanteessa että työnantaja tekee itse toimet, se maksaa kuitenkin ko. kustannukset sivukuluineen ja ottaa riskin. Vastineeksi saa enemmän tai vähemmän kehnon työpanoksen / saikuttelun irtisanomisaikana. Jos taas sovitaan, että avaimet tiskiin heti, työsuhde päättyy kuun vaihteessa ja maksatte saman rahan lähtöpakettina ilman sivukuluja, työnantaja voittaa rahallisesti ja ei ota riskiä.

Niin, kamalinta mitä ne voivat sanoa on ei. Mun mielestä tuossa on ihan selvä bjisnescase sulle itsellesi:
1) Lähdet itse, et saa mitään paitsi karenssia. Firma voittaa.
2) Lähdet itse paketin kanssa. Lähtökohta on, että saat enemmän kuin irtisanottaessa huomioiden karenssin, firman riski pienenee eivätkä kustannukset erityisesti kasva irtisanomiseen verrattuna
3) Lähdet irtisanottuna irtisanomisajan jälkeen, ei karenssia.

Ykkönen on aivan pähkähullu vaihtoehto, jollei seuraavaa duunia ole tarjolla.

Huomioi se, että irtisanominen vaatii aikaa YT-prosessin vuoksi ja lomaa kertyy irtisanomisaikana, ja että paketin ottaessasi saat karenssia. Ei ole mitään järkeä myydä nahkaansa halvalla, vaikka kuinka vituttaisi. Mitä häviät, jos kysyt tarjousta sille, että otat loparit?

^ Herrojen perustelut ovat järkeenkäyvät ja ehdotettu toimintatapa tuntuu hyvältä

KKK kirjoitti:^ Herrojen perustelut ovat järkeenkäyvät ja ehdotettu toimintatapa tuntuu hyvältä

Vaikka et saisi pakettina kuin is-ajan palkan, työnantaja säästää sivukulut ja yt-ajan palkat/lomat. Bisnescase työnantajalle on selvä.

Eli kannattaa pyytää minimissään vuosi ja hyväksyä 10-11kk. Jollei kelpaa niin lusit sitten vasemmalla kädellä irtisanomisajan keskittyen lähinnä irtisanomisen jälkeiseen aikaan.

Soittelin eilen lapsuudenkotiini ja isä oli humalassa. Juo liian paljon. En enää jaksa asiasta puhua sille.

James Potkukelkka kirjoitti:Soittelin eilen lapsuudenkotiini ja isä oli humalassa. Juo liian paljon. En enää jaksa asiasta puhua sille.

Hyvä ottaa välillä etäisyyttä. On sitten muutakin ajateltavaa. Oma äitini jauhaa isäni halvaantumissairaudesta usein, vittu että on raskasta kuultavaa. Ei vaan pysty kuuntelemaan juurikaan.

Mun mutsi jauhaa kaikkien lähisukulaisten elämää ja samaan hengenvetoon nostaa itseään jalustalle. Aivan saatanan raivostuttavaa ja palautetta on turha antaa. Niin ja tietysti valittaa faijasta. Olen ehkä tuhat kertaa sanonut, että jos noin ärsyttää, nakkaa pihalle. Yleesä ei vastaa mitään, mutta nyt viimeisimpään taisi todeta, ettei noin vanhaa enää sovi pellolle heittää. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat!

Ollaanko me sisaruksia? Tosin meillä paskanjauhamisen sisälle menevät mun isän sijaan hänen ystävänsä, työkaverinsa jne.

Niin paljon hyvää kun mun äidissäni onkin, mä todella toivon ettei musta vanhana tule hänen kaltaistaan katkeroitunutta valittajaa.

Minuu aina välillä itkettä, kun mut on unohdettu tänne kokonaan. Toisaalta hyvä niin, mutta silti pieni lapsi minussa joskus itkeä tihrustaa.