Kitinä

...soisitko lapsesi kasvavan mielummin ryhmähoitopaikassa, kuten kerho tahi tarha vai olisiko kasvun ja kehityksen kannalta parempi hoitaa muksu omassa poterossa? Oletetaan, että taloudellinen vaikutin on poistettu.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:...soisitko lapsesi kasvavan mielummin..

Kuinka vanhaksi?

Onslow kirjoitti:Kuinka vanhaksi?

Kouluikäiseksi asti.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:

Onslow kirjoitti:Kuinka vanhaksi?

Kouluikäiseksi asti.

Ei pysty sit äänestämään, joten vastaan et parivuotiaaksi himassa ja sit tarhaan.

^Tuo = ryhmäkasvatus.

^ Siispä joudun vastaamaan ryhmis. En ois halunnu! Mokoma!

Ei nyt ainakaan koti-/perhepäivähoitoa esikouluikään saakka. Saatanallisen itsekkäitä ja näsäviisaita räkänokkia niistä silloin muokkaantuu. Eivätkä edes sairasta kunnolla lastentauteja, kuten vesirokkoa yms.

Nim. "Kokemusta on"

Ryhmäkasvatuksen puolesta olen minäkin näiden vastausvaihtoehtojen puitteissa. Likka oli kotona kunnes täytti kolme, siitä lähtien ollut perhepäivähoidossa. Selkeästi kaipasi muiden lasten seuraa, ainoana lapsena, ja puheen kehitys nopeutui huomattavasti hoitoon päästyään, mutta sopeutuu edelleen paremmin pieniin ryhmiin kuin suuriin.

Esikouluun sitten ennen koulua, siihen asti jatketaan perhepäivähoidolla.

Kasvatusalan ammattilaiset ovat yleisesti ottaen sitä mieltä, että noin kolmivuotiaaksi koti tai perhepäivähoito on parempi kuin tarha. Monet tarhat eivät otakaan alle kolmivuotiaita. Enpä tästä silti liikaa stressiä repisi, varmaan kehityksen kannalta monet muut seikat ovat tärkeämpiä kuin hoitomuoto. Hyvä tarha on parempi kuin huono koti.

YLermille tiedoksi, että kerho on sellainen jossa käydään joitain kertoja viikossa yleensä muutama tunti kerrallaan. Kerhossa käyvät siis yleensä kotihoidossa olevat.

Omani vein tarhaan 2,5- vuotiaana. Jälkiviisaana olisin venaillut sinne kolmeen vuoteen. Eskarin(vika tarhavuosi ennen kouluunmenoa, sisältyy monenlaista "esiopetuksellista" juttua) kannalla olen siksi, että kouluunmeno on suurempi muutos niille, jotka tulevat suoraan kotoa. Eskarissa lapsi oppii älyttömästi sellaista, mikä on koulumaailmassa tärkeää, hakee mm. paikkaansa ja vahvuuksiaan ryhmässä.

Täytyy sanoa, että oma pää ei kyllä kestäisi seitsenvuotista koti-isyyttä. Ei millään. Uskon olevani parempi vanhempi, kun käyn samalla töissä ja vietän monipuolisempaa elämää. Tarha sounds like a plan.

Jos ei olisi rahahuolia ollenkaan (tai siis rahaa olisi aivan liikaa) ja saisin yhden vapaapäivän viikossa voisin mieluusti kasvattaa juniorin itse.

Eilen kotiinmennessä hän pelasti täysin pilalle menneen työpäivän katselemalla bussipysäkille ohiajaessa ja kovaan ääneen "tyttöjä". Uusi sana taas...

Noin kahdesta kolmeen ikävuoteen asti kotihoito, josta sitten päivähoitoon. Mitä pienempi lapsi - sitä pienempi ryhmä ja kodinomaisempi ympäristö, vähän vanhemman voi jo sitten viedä ihan päiväkotiin. Tietysti alle kouluikäisen kohdalla (ja oikeastaan vielä alaluokkalaisen koululaisenkin) olisi hyvä, jos päivistä ei muotoutuisi ihan super-pitkiä. Myös päivien rutiininomaisuus ja ennakoitavuus ovat tärkeitä asioita.

Kotona olevaa lasta voi sitten viedä vaikkapa kerhoon jokusena päivänä viikossa, jos tuntuu ettei kotona riitä virikkeet.

(Yllä olevat ajatukset ovat siis omiani ja pohjaavat vain omaan kokemukseeni äitinä.)

Tässä muuten juttua yhteen päivähoitoon liittyvistä ikuisuuskysymyksistä. Menee vähän asian vierestä, mutta ajattelin kuitenkin postata tähän ketjuun...

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C ... 5244577230

Omalla kohdalla tuo kotona kolmivuotiaaksi ja sitten tarhaan kuulostaa parhaimmalta ja kun sen onnekkaasti pystyy toteuttamaan niin sillä mennään vaikka luulemma, että kaipaan nopeasti ja useinkin työn pariin. Onneksi on tuo opiskelu kuitenkin. Mies lupasi jäädä kotiin jos tienaan sitä paremmin, ainakin puolella :D

Vaola kirjoitti:Tässä muuten juttua yhteen päivähoitoon liittyvistä ikuisuuskysymyksistä. Menee vähän asian vierestä, mutta ajattelin kuitenkin postata tähän ketjuun...

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C ... 5244577230

Mies laittokin ton just sähköpostiini, varmaan taas nostaakseen alhaista verenpainettani.

Hitto, nimenomaan ikuisuusjuttuja nuo. Tavallaan samaa mieltä, toisaalta en. Mahtuu ystäviin kuitenkin pari sellaistakin, joille työttömyys-masennus-yksinhuoltajuus -kombo tarvitsee sen Oikeuden tarhapaikkaan. Tai voisihan se hieman petrattu kerhotoimintakin riittää, mutta kyllä muutama arkipäivä viikossa ja useampi tunti kerrallaan. Ehdottomasti. Ja sitten minä itsekäs! Mieshän on nyt jäänyt kotiin ja omien sanojensa mukaan kotona myös viihtyy pitkään. Poika vasta 1,5v. Hän ehdotti, että tytön voisi ottaa pois tarhasta (viemästä paikkaa tarvitsevilta) mutta minä vastustin paistinpannut ilmassa. Ei ei ei, sitten se ei pääse sinne enää ikinä! Se viihtyy siellä ja haluaa juuri ne kaverinsa! Hitto on meillä Oikeus siihen ihanaan paikkaan ja juuri niihin hoitajiin, älä mieti aina muita!

Huoh, minä väärinkäyttäjä...

edit: Itseasiassa siirryttiin kuitenkin jo aiemmin puolipäiväseen esikoisen kanssa, mutta en ole kuullut vielä uudesta tulokkaasta (hoitajan rivien välistä -mielipide oli, että jatkettais 7-tuntisella niin ei tulisi lisähoidokkeja mut mies halus tuon välttämättä noin).

Saako muuten työttömänä jäädä kotiin hoitamaan lasta, vai menettääkö siinä työttömyyskorvaukset?

^ En tiiä mitään noista mut eiköhän se kotihoidontuki kumoais työttömyyskorvaukset? (jolloin tietty kotihoidontuki jätetään hakematta, vai?)

^Kui jotenkin funtsin et työttömänä olo (lasta kotona hoitaen eli ei kuitenkaan hae kotihoidon tukea) voisi olla hiukan hankalampaa, taloudellisempaa kyllä sen jonkun euron. Kun pitää hakea aktiivisesti töitä ym.

Rouva Pupu kirjoitti:^Kui jotenkin funtsin et työttömänä olo (lasta kotona hoitaen eli ei kuitenkaan hae kotihoidon tukea) voisi olla hiukan hankalampaa, taloudellisempaa kyllä sen jonkun euron. Kun pitää hakea aktiivisesti töitä ym.

Tuumailin vaan, et jos joutuisin työttömäksi, meillä tulot nousisi huomattavasti nussun mennessä takas töihin ja mun jäädessä kotiin 500 päivän päivärahoilla..

Onslow kirjoitti:Saako muuten työttömänä jäädä kotiin hoitamaan lasta, vai menettääkö siinä työttömyyskorvaukset?

Hmm, synkkiä ajatuksia yhteistoimintaan liittyen?

exPertti kirjoitti:Hmm, synkkiä ajatuksia yhteistoimintaan liittyen?

YT:t meni jo ja pesti säilyi. Kuhan muuten vaan päissäni pähkailen..

Tuol Hesarin linkissä on muuten just se mainittu (monenkin näpeistä), että työttömänä, siis työtä etsivänä, on aika mahdoton hoitaa lasta kotona. Hoitopaikkaahan ei varmasti alle sen 4kk saa ja noissa työkkäripesteissätuissa karenssinsa yms yms. Aika moni varmaan pitää tarhapaikan jäätyään työttömäks koska pelkää, ettei paikkaa myöhemmin niin vaan saakaan.

En siis olekaan ihan yksin, tosin pelkoni kohdistuu lähinnä miehen haluun olla kotona pitkään...

Mut jotain on kyllä vähän pielessä. Really. Eiks oo hassua, että tarhatäti vie aamulla omat lapsensa hoitoon ja lähtee sitten töihin hoitamaan muiden lapsia? Kun ei rahat muuten riitä?

Onslow kirjoitti:YT:t meni jo ja pesti säilyi. Kuhan muuten vaan päissäni pähkailen..

Kun keksisin keinon pärjätä taloudellisesti pärjäisin kyllä kivasti ilman näitä hommia.

Olin vähän käsittävinäni rankimman arvostelun kohdistuvan juuri näihin äiteihin, jotka hoitavat nuorempaa sisarusta/sisaruksia kotona, vanhimman/vanhimpien käydessä päivähoidossa. Nuokin niin tapauskohtaisia. Joku sanotaanko nyt sitten vaikka muutamasta ikävuodesta ylöspäin oleva lapsi jo varmaan kaipaileekin kavereita ja "äksöniä" päiviinsä ja voi olla että esim. pienen vauvan vanhemmalla ei ihan paukut riitä kaikkeen sirkustoimintaan. Varsinainen kerhotoimintakin saattaa olla melko vähäistä, joten siinä mielessä ymmärrän tarpeen päivähoitoon.

Ymmärrys sen sijaan alkaa horjua siinä vaiheessa kun ihan taapero laitetaan kokopäiväksi tarhaan viisi kertaa viikossa, äidin hoitaessa vauvaa kotona. Ymmärrän toki sen mitä pienen vauvan hoito rokottaa, mutta siinä vaiheessa voisi ehkä miettiä, onko otollinen hetki tehdä lisää lapsia... Mutta joo, tähänkin pohdintaan mahtuu varmasti väliinputoajia muutama kourallinen.

Työttömiäkin on niin kovin erilaisia. Jos on aktiivinen työnhakija, niin olisihan se tyhmää ottaa lapsi pois tarhasta, kun paikan uudelleenjärjestäminen veisi mahdollisesti kuukausia.

Tärkeintä lienee luovia tilanteet läpi lapsen parasta ajatellen. Monesti ratkaisu löytyy jostain eri vaihtoehtojen välimaastoista. Omilla lapsillani on varattu täysi iltapäiväkerhopaikka vielä tämän kevään, mutta olen huomannut heidän olevan tyytyväisimmillään silloin kun päivät kuitenkin pidetään lyhyempinä. Mutta sekin on tärkeää, ettei tarvitse olla pitkiä aikoja yksin kotona. Saa nähdä miten sitten syksyllä organisoidaan, kun oikeus IP-kerhopaikkaan päättyy.

Totean vielä kerran loppuun, että nämä ovat hankalia juttuja. Aina ei ole tarjollakaan sitä omalle perheelle sopivinta ratkaisua. Itsekin olen useampaan otteeseen joutunut tekemään varsin hankalia päätöksiä näissä asioissa.

Vaola kirjoitti:Olin vähän käsittävinäni rankimman arvostelun kohdistuvan juuri näihin äiteihin, jotka hoitavat nuorempaa sisarusta/sisaruksia kotona, vanhimman/vanhimpien käydessä päivähoidossa.

Noin toki minäkin tulkitsin...

Meidän tuossa pienessä ryhmässä tämä Oikeasti menee niin, että perheen isompi muksu on hoidossa silloin kun haluaa. Äiti tai iskä on pikkusisaruksen kanssa kotosalla, eikä todellakaan väkisin raahaa esikoistaan hoitoon. Voi jäädä kotiinkin! Ja on upeaa kun on mahdollisuus tähän. Hoitopaikasta ei uskalleta luopua koska a) lapsi haluaa melkein joka aamu sinne innolla lähteä (ärsyttävästi tuolla keskustelussa hoetaan, että äiti hylkää isomman lapsensa ja vähemmästäkin lapsi ahdistuu ja masentuu), b) paikkaa ei saisi takaisin sitten kun äitiä tai iskää kutsuu työelämä.

Vvvväää, ajatus katkeilee ja kirjoitus ontuu, mutta pienenä pointtina se, että tarhapaikkaa käytetään jo nyt kuin kerhoa, tosin siitä maksetaan se ~ 200e / kk (kerhot kai ilmaisia). Saa nähä millasia ratkasuja päättäjät vielä meidän aikanamme tuunailee.

Rouva Pupu kirjoitti:^Kui jotenkin funtsin et työttömänä olo (lasta kotona hoitaen eli ei kuitenkaan hae kotihoidon tukea) voisi olla hiukan hankalampaa, taloudellisempaa kyllä sen jonkun euron. Kun pitää hakea aktiivisesti töitä ym.

Kaverilla juuri tämän tilanne. Vanhempainvapaa loppui eilen, jolloin ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi (työstä irtisanottiin vanhempainvapaan aikana "toiminnan loppumisen vuoksi", eli ei laiton irtisanominen) että saa liitosta ansiosidonnaista päivärahaa. Noooh, joutuukin heti alkuun kuukauden kestävään koulutukseen jne. ja joutuu myöskin käymään KAIKISSA haastatteluissa, mitä työkkäri tarjoaa. Hoida siinä sitten kotona lasta.
Ansiotyön ajatteli aloittaa syksyllä - siihen asti jotenkin venkoilee työtarjouksista ja yrittää hoitajien avulla selvitä kursseista.

Sinänsä tyhmää, koska lähes sama kuin poika olisi jo perhepäivähoidossa... Tämähän oli juuri oma ongelma: ei työtä - irtisanouduin itse - kotihoidontuki mitätön - mahdoton olla työtön työnhakija ja saada työttömyyskorvaus ja hoitaa lapsi samalla.