Kitinä

Koska eräässä ketjussa väitetään, että kumppanin löytää parhaiten baarista, teinpä aiheesta kyselyn. Nyt ei oteta huomioon yhden illan juttuja, vaan kysymys on nyt ihan parisuhteesta. Jaa kokemuksesi. Kysymys siis kuuluu:

Missä kohtasit nykyisen seurustelukumppanisi?

Keskustelupalstakyselystä puuttui vaihtoehto keskustelupalstalta, joten vastasin muualla.

Viime viikolla televisiota katsellessa aloin mouhota jostain näkemästäni miten tytöt eivät yhtään käsitä millaista viheltäjää netissä liikkuu eivätkä osaa olla varovaisia, kaikki ei tosiaan ole sitä miltä näyttää, onnettomat sinisilmäiset tyhjäpäät. Havainto nauravasta kumppanista oikealla puolellani veti maton riuskasti sanomisteni alta.

Melnais kirjoitti:Keskustelupalstakyselystä puuttui vaihtoehto keskustelupalstalta, joten vastasin muualla.

Sama.

edit: eihän tätä siis sais ääneen tunnustaa.

Melnais kirjoitti:Keskustelupalstakyselystä puuttui vaihtoehto keskustelupalstalta, joten vastasin muualla.

Näin kävi mullekkin, vaikken ees ettinyt mitään Ja siis kohtasin livenä-yllätys yllätys-baarissa.
Tosi ihquu hei..

Postimyyntiluettelosta. Nimi on Barbara. Pumpattava. Sillä on hyvä...

Eikä nalkuta koskaan...

Homeboy65 kirjoitti:Sillä on hyvä...

Jäänyt kenties anaalivaihe päälle, kun olet tuohon hymiöön niin tykästynyt?

nexie kirjoitti:

Homeboy65 kirjoitti:Sillä on hyvä...

Jäänyt kenties anaalivaihe päälle, kun olet tuohon hymiöön niin tykästynyt?

Kyllä. Ehdottomasti.

Baarista.

Niitä missään kohtaa

Gina kirjoitti:Niitä missään kohtaa

Mulla on pitkäaikaisen seurustelusuhteeni päätyttyä vajaa kaksi vuotta sitten ollut pari lyhempää juttua. On se vaan jännä aina huomata jonkun aikaa sinkkuna oltuani, että fiilikset ovat usein Ginan mainitsemat. Suhteessa eläessä tuntuu, että helpostihan niitä "löytää" vaikka mistä, löysinhän nykyisenkin, miksen siis tarvittaessa seuraavaakin.

Ystäväpiiri auttoi yhteen

Meillä tosiaan yhteisiä ystäviä, tiedettykin toisemme sen vajaat kymmenen vuotta ennen tapailua. Nykyään eräs ystävistä lapsen kummi...

Herra tietää vaan ei kerro.

Kohtasin nykyisen nussuni chatissa. Juttelimme chattihuoneessa, messengerissä ja puhelimessa liki vuoden verran ennen kuin tapasimme. Täytyy sanoa, että en ollut hänestä aluksi kiinnostunut muuta kuin mukavana ja asiallisena keskustelukumppanina. Sen verran olin/olen kyyninen, että omasta mielestäni chattihuoneissa ei useinkaan liiku laadukasta seuraa pidempää romanttista ja eroottista suhdetta ajatellen. Ystäviä ja nettituttuja pikemminkin olen kohdannut.

Ikinä en ole deitti-ilmoa nettiin laittanut, sillä olen kärsimätön ihminen, josta on kivaa jutella online siksi, että näen heti, miten juttuni uppoavat henkilöön. Heti saatava palaute antaa kuvaa toisesta enemmän kuin pitkät, joskus taidokkaatkin meilit, joiden johdosta toista saattaa pitää henkevämpänä kuin hän onkaan.

Baareissa ei tule juuri nykyään käytyä, muuta kuin ottamassa yhdet jonkun kamun kanssa tai sitten työedustamisen yhteydessä. Koen paikat sen verran savuisiksi ja meluisiksi, että en uskoisi viihtyväni niissä tarpeeksi kauan ehtiäkseni tulevaa kumppania löytämään

Siinä mielessä ihmeellistä, että kun juttelimme nussun kanssa, kävi ilmi, että meillä oli yllättävän paljon yhteisiä tuttuja ja olimme asuneet samoilla kulmilla. Oli aika ihme, ettemme jo teini-iässä tavanneet, mutta kai parempi myöhään kuin ei milloinkaan

41 vastausta ja 279 käyttäjää, eli joka kahdeksas Kityläinen on käynyt äänestämässä. Kiitos vastanneille.

Kysely on esitetty keskustelupalstalla, joten ei yllätä lainkaan, että suuri osa vastanneiden parisuhteista on syntynyt tavalla tai toisella netin välityksellä. Kyselyssä ei otettu huomioon vastaajan ikää, se olisi ollut mielenkiintoinen lisätieto.

Netissä kirjoitustaito ja juttujen taso on ainakin helposti tarkistettavissa, mutta ihminen jää näkemättä. Kapakassa näkee ihmisen, mutta ihminen on erilainen humalassa. Huono kokonaiskuva molemmissa tapauksissa.

Statiikat:

Baarissa 18,2 %
Netissä 45,5 %
Ystäväpiiri 13,6 %
Koulussa 4,5 %
Muualla 18,2 %

Gina kirjoitti:Niitä missään kohtaa

Näinhän se tuppaa olemaan.

Hän vastasi ensimmäisten joukossa epätoivoiseen deitti-ilmooni. Ah!

Pöh, törmään melkeen päivittäin viisaisiin, kauniisiin ja ihan kivoihin ihmisiin joista epäsuosittu nuoruuteni huomioonottaen yllättävän suurta osaa kiinnostaisi lähempikin tutustuminen. Vaan kun pitää olla niin vammainen että on vähän kaikkien eikä oikeasti kuitenkaan kenenkään koska jos uskaltaisi laskea jonkun henkisesti kosketusetäisyydelle, niin aivan aivan varmasti heti kun todella alkaisin tarvita sitä se lähtisi pois, joten parempi kun ei alunperinkään luota vaan pitää kaiken aikaa laukut pakattuna ja tuntuman maahan ja mielessä sanat "arvasinhan minä ettei sekään"..äh, en vaan osaa.

En tajua miten onnistutte. Mulla on varmaan joku ylimääräinen osa aivoissa toisten tärkeämpien tilalla.

Aiheeseen: eka poikaysti tuli Hämeenkadulla vastaan, otti kädestä kiinni ja sanoi että sinä lähdet nyt minun mukaani. Tokan kaa oli pyöritty samoissa piireissä iät ja ajat, eli kai kavereitten kautta.

Netissä siis, muistaakseni Sinkut--- Vastasi mun ilmoitukseen, ja meilattiin, soiteltiin ja tavattiin muutamia kertoja ja muutettiin yhteen. Nyt taivalta takana reilu kolme vuotta.

Autokaupassa.. tai siis olin viemässä autoani korjattavaksi.

Edit: Mutta tämän uuden tapasin lukiossa, tai siis siitä on jo aika monta vuotta.

Baarissa kahvin äärellä. Henkilökunnan lisäksi paikan ainoat selväpäiset löysivät helposti toisensa.

En muista, koska olin kolmen promillen pillerihumalassa ja toipumassa vakavan masennuskauden aiheuttaman Thaimaan seksimatkan aiheuttamista hassuista taudeista.

En koskaan missaan - ei ole sellaista nykyista eika entista.
Vastasin vain koska kysyttiin, tama ei ole valitus vaan toteamus.

CITYn deittinetin välityksellä. Kirjoittelimme parisen viikkoa, sitten tavattiin ja nyt oltu yhdessä 2,5 vuotta. Todellinen nettirakkaus.

Vastasin deittipalvelut, vaikka oikeastaan jutun alkuunlähtö vaati sekä suomi24:sen, deitti.netin ja blogini.

Taas näitä tapauksia kun miettii että millään muulla keinoin ei varmaan ikinä oltaisi toisiamme löydetty. Ja vähän ihme että näinkään, koska sattumallakin oli osansa ja useita käänteitä heti alussa.

mutta ah <3

Näillä näkymin ei koskaan toisistamme eroon päästä.

aimohaiku kirjoitti: Kysely on esitetty keskustelupalstalla, joten ei yllätä lainkaan, että suuri osa vastanneiden parisuhteista on syntynyt tavalla tai toisella netin välityksellä.

Tuossa on tosiaan melkoinen bias.

Itse tapasin tulevan vaimoni aivan perinteisesti ravintolassa. Kysyin, voinko jättää tuoppinini hänen vahdittavakseen, kun käyn WC:ssä. Vessassa käynnin aikana hän piilotti tuoppini. IhQa!

Tuohon aikaan www oli vasta Tim Berners Leen märkä uni ja nettiä käyttivät vain hc-nörtit.