Kitinä

Frederik Krueger kirjoitti:

Geep kirjoitti:^^ Mä en tajunnu yhtään piikittelynä, myötäkummasteluna vaan. Yleensä tulkitaan samalla tavalla!

Myönnän minulle olevan uutinen että ihoa pitäisi kuoria välttyäkseen pahanhajuisuudelta, minä en ole tehnyt koskaan elämässäni niin. Enkä myöskään tiedä vaikuttaako pesusieni mitenkään erityisesti, vaikka säästääkin kivasta suihkusaippuaa kun vaahtoaa paremmin.

Olen pahoillani jos ymmärsin tekstin suotta vittuiluna, siihen vaikutti lähinnä tuo kuorintajuttu joka kuulosti niin selkeästi ylilyönniltä.

Miehet, te miehet...

Pesusientä on käytettävä mm. näistä syistä:

-ihon pintaverenkierto vilkastuu
-ihon kuollut kerros kuoriutuu pois
-ihohuokoset aukeavat
-pinttynyt hienhaju esim. kainaloista lähtee VAIN pesusienellä sekä saippualla ja sen jatkuvalla käytöllä

Kokeilkaapa joskus. Jos peset itsesi päästä varpaisiin karkealla sienellä valkoisella kylppärinlattialla, niin huomaat, että vesi muuttuu harmaaksi tai lähes mustaksi. Säännöllinen saunominen (esim. useita kertoja viikossa) voi tosin vaikuttaa asiaan.

Teen hurjan paljastuksen... En käytä suihkusaippuaa juuri koskaan, kainaloihin silloin tällöin muksujen versiota. Perusteellisen kuorinnan taas kerran viikossa (sekä käytän päivittäin suihkussa sellaista upeutta kuin suola). Kuivahko iho ei vaan tarvitse saippuoita ja sieniä. En haise, en!!11

Leikkimielisestä vittuilusta ei itelläni hirveesti kokemusta. Siis jos se on sellasta toistuvaa samasta asiasta kuittailua, mitä oletan? En jaksais.

Frederik Krueger kirjoitti:Olen pahoillani jos ymmärsin tekstin suotta vittuiluna, siihen vaikutti lähinnä tuo kuorintajuttu joka kuulosti niin selkeästi ylilyönniltä.

Niin ja siksi toisekseen, miehenhän pitää haista hieltä jotta nainen voi tehdä valintansa! Naiset tekevät miesvalintansa lähinnä hajureseptoriensa avulla miehen ominaishajun mukaan, ja liiallinen peseytyminen ja varsinkin hajusteiden käyttö häiritsee tätä. Siinä vaiheessa kun ihon rasva alkaa tuoksua härskiintyneeltä on syytä pestä smäidät pois.

Miehet eivät exPerttiä lukuunottamatta tee samanlaista ominaishajuvalintaa, siksi naisten tulee peseytyä säännöllisemmin (2-3 krt/vrk) ja käyttää ruusunpunaista tuoksuvettä. Onneksi naiset eivät kaki.

Storia kirjoitti:Kokeilkaapa joskus.

Käytän aina (pehmeää) pesusientä, mutta lähinnä sen takia koska sen kanssa kuluu varmaan viideosa siitä pesuainemäärästä kuin ilman pesusientä. Suihkusaippua vaahtoutuu aika paljon paremmin sellaisen kanssa kuin pelkillä käsillä.

EDIT: Ihmettelin siis lähinnä sitä "iho pitää kuoria"-kohtaa. Jumala ei luonut meitä käärmeiksi, ja siksi toisekseen Jumalaa ei todennäköisesti ole edes olemassa.

Frederik Krueger kirjoitti: naisten tulee peseytyä säännöllisemmin (2-3 krt/vrk) ja käyttää ruusunpunaista tuoksuvettä.

Apua Jos peseytyisin 2-3 krt/vrk olisin varmaan rusina.

On toi haisujuttu myös melkoisen tapauskohtainen. Itse voin olla muutaman päivän käymättä suihkussa enkä dunkkaa lainkaan. Jotkut taas dunkaavat puhtaalta hieltä pesujenkin jälkeen, vaikka miten jynssäisivät.

Frederik Krueger kirjoitti:

Storia kirjoitti:Kokeilkaapa joskus.

Käytän aina (pehmeää) pesusientä, mutta lähinnä sen takia koska sen kanssa kuluu varmaan viideosa siitä pesuainemäärästä kuin ilman pesusientä. Suihkusaippua vaahtoutuu aika paljon paremmin sellaisen kanssa kuin pelkillä käsillä.

No niin, et siis varmaan haise. Siinä sen salaisuus! Ei sen väliä MIKSI sitä käytät, pääasia, että käytät.

Taidanpa mennä nyt pirskottelemaan luomuruusuvettä kasvoilleni. Kaapissani oikeasti on sellaista - sitä käytetään aina, kun tarvitaan vähän lisää hehkua ja piristystä!

masa kirjoitti:On toi haisujuttu myös melkoisen tapauskohtainen. Itse voin olla muutaman päivän käymättä suihkussa enkä dunkkaa lainkaan. Jotkut taas dunkaavat puhtaalta hieltä pesujenkin jälkeen, vaikka miten jynssäisivät.

Totta. Pelästyin kun veli kertoi käyvänsä suihkussa vain 1-2 krt viikossa, saunan yhteydessä. Ainakaan noin niinku normaalissa kanssakäymisessä hän ei vaikuta haisulilta ja muutenkin näyttää siistiltä.

Aika kumma juttu, mulle ainakin enemmän kuin yhden päivän suihkuskippaaminen saa tuntumaan ettei ainakaan pitäisi mennä muiden ihmisten läheisyyteen, vaikka armeija-aikoina tulikin parhaimmillaan viikon tauko peseytymiseen, minkä jälkeen en enää hikoillut edes saunassa koska kaikki ihohuokoset olivat tukossa. Varmaan pesutarve johtuu siitäkin että ihoni on ehkä rasvaisempi kuin normi-ihmisellä.

Erikseen tietenkin urheilu joka myös lisää tarvetta peseytymiseen.

EDIT: Dödön käytölläkin olen havainnut olevan asiassa paljon merkitystä. Jos on laittanut dödöä edellisen suihkussakäynnin jälkeen, tuntuu pystyvän olemaan suihkutta paljon kauemmin ilman merkittäviä hajuhaittoja. Minä vaan en monesti arkena käytä dödöjä koska olen huomannut monien niistä olevan huono juttu esim. hikitreenejä ajatellen (alkavat valua hien mukana käsivarsiinkin, hikisillä käsillä silmiä hieraistessaan huomaakin ai saatana kuinka alkaakin kirvellä silmiä jne.).

Geep kirjoitti: Kuivahko iho ei vaan tarvitse saippuoita ja sieniä. En haise, en!!11

(Paitsi et käytän kyl suihkugeeliä ihan vaan omaksi tuoksuilokseni...ja kyllä, tämäkin tieto oli taas pakko jakaa kaikkien kanssa.)

Mutta jos jynssäisin karkealla sienellä ja kuorisin jatkuvalla syötöllä niin ainakin talvisin olisin varmaan pian ilman nahkaa.

Riemumieli kirjoitti:Mietityttää vain, miten kauan leikkimielistä vittuilua jaksaa? Entä sitten, kun "leikkimieliset" aiheet on käyty läpi, aletaanko vittuilla muuten vain? Totuus (TM) lienee kuitenkin se, että elämä on suurimmaksi osaksi arkea ja tärkeintä on seesteinen yhteiselo ilman vittuiluja ja sujuvat rutiinit ilman turhiä kitinöitä (TM).

Jepjep. Kumppanini vanhemmat harrastavat moista leikkimielistä vittuilua toisiaan kohtaan, mutta näkeehän siitä että pinnan alla kytee ja aiheet vituttavat oikeastikin. Usein ne tilanteet päättyvät vaivautuneeseen hiljaisuuteen, koska kaikki huomaavat etteivät he itsekään vittuilusta nauti. En silti sano etteikö joku voisi nauttia.

Voin kuvitella, että rakastuneena vittuilu tuntuu mukavalta, mutta voin yhtä hyvin kuvitella että vuosikymmeniä jatkuttuaan se kääntyy itseään vastaan. Tietysti jos pariskunnan osapuolet ovat keskenään niin erilaisia, että toista on välillä vaikea ymmärtää, vittuilu voi toimia välineenä tuoda eroavaisuuksia esiin ja jollakin tasolla myös käsitellä niitä, mikä sinänsä on ihan hyvä juttu.

Omassa parisuhteessani eräs merkittävä alkuvaiheen riitelyä lieventävä tekijä oli se, kun tajusimme olevamme yksinkertaisesti luonteeltamme erilaisia ja aloimme hahmottaa asiaa kissa/koira -vertauksien kautta (toinen käyttäytyy monissa tilanteissa kissalle luonteenomaisesti, toinen taas koiralle). Olen jossakin aiemmassa suhteessa myös vittuillut toiselle, mutta en aio tehdä niin enää. Se jotenkin vähitellen kaivaa maata omienkin fiiliksien alta ja alentaa toista väärällä tavalla, vaikka olisikin ystävällismielistä. Sanon mieluummin mielipiteeni kielteisistä asioista suoraan ja kertaluontoisesti. Ei siihen vittuilua tarvita, että myönteinen palaute tuntuu uskottavalta. Pelkkää rehellisyyttä vain.

Ehkä isoin ongelma onkin, että haisulit eivät itse tiedä olevansa haisuleita. Vaikea sitä kyllä on käsittää, että omaa pistävää hikeään ei haista!

Storia kirjoitti:Ehkä isoin ongelma onkin, että haisulit eivät itse tiedä olevansa haisuleita. Vaikea sitä kyllä on käsittää, että omaa pistävää hikeään ei haista!

Onneksi puoliso haistaa.

Bliss kirjoitti: Eli.
Mitkä ominaisuudet tökkäävät heti alussa?

- Huono huumorintaju
- Huonot käytöstavat
- Liian voimakas aatteellisuus
- Huono tilannetaju (okei, tämä voi olla myös hauskaa)
- Kyvyttömyys ilmaista tunteitaan sanallisesti
- Machoilu ja naurettava pullistelu
- Mustasukkaisuus
- Perheenlisäyssuunnitelmat
- Eläinkielteisyys (vaikka en omistakaan kotieläimiä, niin mielestäni eläimiä vihaavat ihmiset ovat epäilyttäviä)
- Huono henkilöhygienia
- Rumat vaatteet (kyllä, olen pinnallinen)
- Huonot hampaat
- Haiseva hengitys
- Pitkät hiukset

....ja niin edelleen. Tiedän olevani naurettavan nirso

EveryWoman kirjoitti:Kumppanini vanhemmat harrastavat moista leikkimielistä vittuilua toisiaan kohtaan, mutta näkeehän siitä että pinnan alla kytee ja aiheet vituttavat oikeastikin.

Mun vanhemmat ovat leikkimielisesti vittuilleet toisilleen 45 vuotta ja ymmärtävät toisiaan täydellisesti. Vittuilu on siis pysynyt leikkimielisenä ja kaikella rakkaudella -tasolla. Samaa tekivät äitini vanhemmat kun vielä molemmat olivat elossa - yli 60 vuotta.
Vähän sivuun aiheesta, mutta toisinaan tuo jopa toimii niin kuin sen on tarkoitettu toimivan.

Bliss kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:Kumppanini vanhemmat harrastavat moista leikkimielistä vittuilua toisiaan kohtaan, mutta näkeehän siitä että pinnan alla kytee ja aiheet vituttavat oikeastikin.

Mun vanhemmat ovat leikkimielisesti vittuilleet toisilleen 45 vuotta ja ymmärtävät toisiaan täydellisesti. Vittuilu on siis pysynyt leikkimielisenä ja kaikella rakkaudella -tasolla. Samaa tekivät äitini vanhemmat kun vielä molemmat olivat elossa - yli 60 vuotta.
Vähän sivuun aiheesta, mutta toisinaan tuo jopa toimii niin kuin sen on tarkoitettu toimivan.

Niin siis pitää nyt lisätä se, että tottakai se vittuilu (tai parempi sana kai naljailu) loppuu heti, jos huomaa sen oikeasti koskettavan muutakin kuin huumorihermostoa. Se nyt vain on niin vahva osa omaa huumorintajua ja luonnetta, että samantyylisen kumppanin löytyminen on parempi juttu kuin koko ominaisuuden poistaminen väkisin itsestään.

Näitä juttuja on niin vaikea selittää näin näppäimistön välityksellä, jos saisi filmattua sellaista kärpäsenä katossa -matskua, niin asia olisi varmasti ulkopuolisen huomattavasti helpompi ymmärtää. 'Läskiperse'-kommentti kumppanin heittäessä sipsipussin ostoskärryyn voi tuntua ajatuksena jonkun mielestä karmaisevalle, mutta meillä se nyt on ihan normaalia kommunikointia Tärkeintä on, että tietää toisen sanovan heti, jos kokee jonkun jutun oikeasti loukkaavana.

Ja aiheesta sitten.. Esimerkkejähän olisi loputtomasti, mutta otetaan summanmutikassa.

Joku, joka kysyy minulta yhdenkin seuraavista jutuista, menettää mahdollisen kiinnostavuutensa välittömästi:

- minkä genren leffoista / mistä musiikkityylistä pidän,
- missä baareissa tykkään käydä,
- mitä mieltä olen hänen vaatteistaan, kun selviää että olen vaatesuunnittelija,
- olisinko kiinnostunut 2N+M -setistä, kun selviää että olen biseksuaali,

tai:

- puhuu tv-ohjelmista pitäen itsestäänselvänä, että tiedän mistä puhutaan,
- kertoilee kännitoilailuistaan ikään kuin se olisi hauskaa tai kunnioitusta herättävää,
- mainitsee että kaveripiirissä on paljon homoja, tai että kaveripiirissä ei ole ketään homoa, ikään kuin sillä saisi lisäpisteitä,
- kehuu ulkonäköäni ensimmäisellä tapaamisella,
- yrittää päteä tuomalla esiin kyynisyyttään,
- ryhtyy ivalliseksi, pilkalliseksi tai turvautuu huumoriin, jos sanon esimerkiksi sanan "usko",
- taipumus ivaan ja pilkkaan yleensäkin, kohdistuvatpa ne mihin tahansa.

Lisäksi tietenkin rasismi, typeryys, tunnevammaisuus, hukassa oleminen, toiseen ripustautuminen, huono ja/tai liian itsestäänselvä huumorintaju, joustamattomuus, fasismi, itsekorostus, muiden syyttäminen omista virheistä ja muut pahoinvoinnin muodot laukaisevat väistörefleksin.

Omg.

EveryWoman kirjoitti:- kehuu ulkonäköäni ensimmäisellä tapaamisella

...

M: "... ja siksi minusta Nietsche oli väärässä. Tiedätkös, en voi olla sanomatta että sulla on tosi kaunis hymy."
EW: "Kiitos, tämä oliki sitten tässä."
M: "Täh?"
EW: "Niin, katsos tapaamme ensimmäistä kertaa."
M: "Miten se hymyysi liittyy?"
EW: "Ei mitenkään, mutta ei noin saa sanoa."
M: "Miksei?"
EW: "Koska en halua että minua määritellään ulkonäköni kautta, paitsi jos kyseessä on määritelmällisesti toinen tapaaminen. Määrittelen mielenkiintoni nollaksi."

...

bedlam kirjoitti:Tärkeintä on, että tietää toisen sanovan heti, jos kokee jonkun jutun oikeasti loukkaavana.

Tällä saatte synninpäästöni. Mainitsemassani suhteessa ennemminkin pidetään itsestäänselvänä, että vittuilu loukkaa toista, ja vittuillaan silti. Vastavittuilu puolestaan oikeutetaan sillä että toinenkin loukkasi itseä, jne.

Se mahdollinen ongelma tuossakin vielä on, että jotkut eivät itsekään tajua loukkaantuvansa (monen vuoden jälkeen vasta asia vaikutuksineen tajutaan, jolloin voi olla liian myöhäistä enää rakentaa luottamusta). Mutta nämä toivottavasti ovat vähemmistössä, ja kaikkia riskejä ei voi koskaan kontrolloida, joten antakaa palaa niin kauan kuin toimii!

EveryWoman kirjoitti:Ja aiheesta sitten.. Esimerkkejähän olisi loputtomasti, mutta otetaan summanmutikassa.

Joku, joka kysyy minulta yhdenkin seuraavista jutuista, menettää mahdollisen kiinnostavuutensa välittömästi:

- minkä genren leffoista / mistä musiikkityylistä pidän,
- missä baareissa tykkään käydä,
- mitä mieltä olen hänen vaatteistaan, kun selviää että olen vaatesuunnittelija,
- olisinko kiinnostunut 2N+M -setistä, kun selviää että olen biseksuaali,

tai:

- puhuu tv-ohjelmista pitäen itsestäänselvänä, että tiedän mistä puhutaan,
- kertoilee kännitoilailuistaan ikään kuin se olisi hauskaa tai kunnioitusta herättävää,
- mainitsee että kaveripiirissä on paljon homoja, tai että kaveripiirissä ei ole ketään homoa, ikään kuin sillä saisi lisäpisteitä,
- kehuu ulkonäköäni ensimmäisellä tapaamisella,
- yrittää päteä tuomalla esiin kyynisyyttään,
- ryhtyy ivalliseksi, pilkalliseksi tai turvautuu huumoriin, jos sanon esimerkiksi sanan "usko",
- taipumus ivaan ja pilkkaan yleensäkin, kohdistuvatpa ne mihin tahansa.

Lisäksi tietenkin rasismi, typeryys, tunnevammaisuus, hukassa oleminen, toiseen ripustautuminen, huono ja/tai liian itsestäänselvä huumorintaju, joustamattomuus, fasismi, itsekorostus, muiden syyttäminen omista virheistä ja muut pahoinvoinnin muodot laukaisevat väistörefleksin.

Kummallinen lista kokonaisuutena IMHO. Miten esim. musamausta kysyminen voi olla niin instant turn-off?

Tix kirjoitti:"Tiedätkös, en voi olla sanomatta että sulla on tosi kaunis hymy."

Hymyn kehuminen ei välttämättä ole ulkonäön kehumista.

EveryWoman kirjoitti:Hymyn kehuminen ei välttämättä ole ulkonäön kehumista.

Nenän tai hiusten kehuminen olisi? Määrittele ulkonäkö.

Chap kirjoitti:Kummallinen lista kokonaisuutena IMHO. Miten esim. musamausta kysyminen voi olla niin instant turn-off?

Joo, en itsekään ymmärrä tuota kyllä yhtään. Mulle esimerkiksi musiikki on niin suuri osa elämää, että väkisinkin siitä tulee puhetta jos pidempään jutustelee.

Jos ei kosketa simpukkaa niin ei oo sopiva. Simppelii.

bedlam kirjoitti: että väkisinkin siitä tulee puhetta jos pidempään jutustelee.

Mitä tästä opimme? Suoraan vaan punkkaan niin ei tarvi jutustella.