Vadim kirjoitti:Sanoisin kuitenkin, että teos on sikäli kiinnostava, että siinä näkyy, mitä teatteri voisi olla. Sellaisena sillä lienee oma arvonsa.
Hmm. Yritän soveltaa tätä arviooni joistakin elokuvista, jotka eivät kenties ole teoksina täydellisiä, mutta tavoittavat silti elokuvan merkityksen välineenä antaen sille edes jonkinlaisen ymmärrettävissä olevan ja yksilöllisen muodon.
...Tai no, toisaalta elokuvan täytyy kyllä ainakin lähennellä täydellisyyttä (tai minun käsitystäni siitä) täyttääkseen tuon kriteerin.
Jotenkin tekisi mieli sanoa, että vaikka voinkin tunnustaa mainitunlaisen arvon olemassaolon, en välttämättä kuitenkaan olisi valmis ostamaan eli kuluttamaan sitä (eli sijoittamaan siihen omaa aikaani, rahaani ja kärsivällisyyttäni). Vaan teatteripa onkin jo lajina käsittämättömän vaikea ja suomen kielellä toteutettuna vielä sitäkin haasteellisempi. Suorastaan siinäkin määrin, että pelkästään päästäkseen sitä maailmaa tarkastelemaan teatterissa tekee silloin tällöin mieli käydä. Jotenkin samantapainen juttu kuin se, kun välillä tekee mieli nousta kahdeksan kerrosta portaita pitkin täysi ja polttavan kuuma kahvimuki kädessä, vaikka voisi mennä hissilläkin.
Parasta taitaa silti monta kertaa olla se, kun joku järjissään oleva ystävä irrottaa sen, mikä irti lähtee, ilman että itse tarvitsisi liikauttaa eväänsäkään. Eräänlaista television katseluun verrattavissa olevaa laiskurointia, kyllä, mutta joskus niin ihanan rentouttavaa!
