Kitinä

Puhutko jollain murteella/aksentilla?
No kaikkihan puhuu, mutta osaatko määritellä sen?
Perushesalainen puhekin on muualla tunnistettavissa ainakin ässistään ja joo, ylimielisestä nuotistaan.

Minulla itselläni on inhottava aksentti, tiedän. Nauhalta kuunnellessani oma ääneni kuulostaa minustakin sikafarmarilta Pielisen takaa. Enemmän kuin Äitini itäuusimaalaisuus/hämäläisyys (Orimattila) lienee vaikuttanut isäni pohjoispohjalainen (Muhos) ja valitettavasti myös iljettävä Savon murre (Varkaus), koska Savossa vartuin. Helsingissä asuin yli 10 vuotta.

Ironista tuo aksenttini sikäli, että kouluaikoina luokkatoverini väittivät minun puhuvan "kirjakieltä", vaikka se oli enemmän tavallista puhekieltä. Kai en osannut mutjautella ja viännätellä savolaisittain. Kun muutimme 60-luvulla Varkauteen, täällä oli silloin vielä vahvana oikein perisavolainen äänneasu. Äitini kuulemma ei ottanut uskoakseen, että ne viäntelevät akat ja kimittävät ukot (miksi savolaisukot inhan murteen lisäksi kimittää?) eivät pelleilleetkään vaan puhuivat luonnostaan niin.

Minä siis olen hämäläis/pohjalaisista vanhemmista, Savossa kasvanut ja Helsingissäkin asunut. Seurauksena että minulla ON kammottava aksentti, mutta oikeasti en osaa mitään murretta.

Entäs sää, sie.. mitä teittiä oli..
Tähän ei gallup-vaihtoehtoja, koska murteita on liikaa.. en tiedä kaikkia.

Tampereen murretta etenkin paikallisten keskuudessa. Muualla yritän huomaamattanikin sulautua yleiskieliseksi. Täytyis kysyä muilta kuinka voimakasta murretta sitä oikein vääntää.

Pääkaupunkiseudun nykymurre(ei stadin slangi) on muuten kaikkein ärsyttävin. Sellaista teinix-kieltä.

Nyrkit puhuu ja paska haisee. Vai raha. Mut parhaimmillaan silti hiljaa.

Meikäläisen muminasta enään mistään murteista saa selvää. Tosin pohjallahan on Keski-Suomen neitseellinen kirjakieli, mutta asuttuani niin monissa paikoissa että voinut jotain tarttua.

Sanovat että taNpereen murretta sönkkään, vaihtuu aika vilkkaasti pohjaNmaaksi jos joku alkaa sitä mulle puhuun.

Äärimmäisen vituttava suomalais-amerikkalainen aksentti, jota australialainen ei yksinkertaisesti kykene ymmärtämään. On ollut aika kova kokemus, kun on ymmärtänyt, ettei mua ymmärretä. Olen aina ollut sitä mieltä, että englantini on erinomainen. Jatkuvat huomautukset voimakkaasta aksentista pistävät vituttamaan.

Tuskaa lievittää vähän se, että yksi jenkkimimmi, jonka tapasin, valitteli samoja oireita.

Skuukkeli puhuu kolmannessa persoonassa. Skuukkeli on originelli.

Skuukkeli kirjoitti: Skuukkeli on originelli.

Ja ignoroitu.

Luulen puhuvani pks.n yleiskieltä.

Moon kotoosin pohojanmaalta, mutta oon yrittäny jättää sen pois.

Toivottavasti en puhu pk-seudun kieltä. Puhun luultavasti yleiskieltä värittyneenä kotoisalla Vorssan murteella täällä Helsingin kupeessa ja Vorssassa paikallista murretta pääkaupunkiseutulaisittain värittyneesti. Joku muu voi kertoa, mikä on totuus aksentistani.

Murteet tarttuvat minuun nopeasti, mutta niistä on vaikea pitää kiinni. Vorssan lisäksi olen hakenut mukavia murteita asumalla sekä Kuopiossa että Vaasassa, mutta niistä ei ole mitään jäljellä. Stadin slangia ja slangisanoja inhoan yli kaiken ja kieltäydyn käyttämästä.

Puhun normaalia puhekieltä, stadin slangilla höystettynä. Näin ainakin luulisin, koska mulle sanotaan kuitenkin verrattain usein: "Puhu suamee ääliö!"

Puheeni lienee sekoitus 70-luvun helsinkiläistä katujätkää ja murteetonta kirjakieltä, kiitos varhaislapsuudessa Helsingissä ja sen jälkeen Tuusulassa vietetyt vuodet. Puhun jättäen usein sanojen viimeiset kirjaimet pois, malliin "sä voit suksii siit vittuu ja vaik vetää kätees". Tämä piirre on tosin hieman hilliintynyt näin "vanhemmalla" iällä kirjakielisemmän ulosannin hyväksi, nuorena puhuin todella epäselvästi ja nopeasti kirjaimia ja tavuja niellen. Mä ja sä -persoonapronomineista en ole koskaan päässyt eroon, sinä ja minä ei vaan mahdu mun suuhuni. Teititellä osaan, mutta sinuttelu sujuu vain mäsä-kielellä. Nykyisin puhun hieman hitaammin ja sanoja painottaen, paskapäiset puheenkeskeyttäjät pidän omassa nurkassaan puhumalla lujaan ääneen. Olen tyytyväinen siihen, että vaikka pidänkin Helsinkiä maan ykkösmestana ja itseäni jokseenkin stadilaisena, ei puheeseeni ole tarttunut sitä ikävänkuuloista, paljasjaloille ominaista nasaaliässää.

NuoriDaavid kirjoitti:Moon kotoosin pohojanmaalta, mutta oon yrittäny jättää sen pois.

Miksi yrittää esittää ja olla jotain muuta mitä on ?

Ymmärrettäväähän on jos olisi joku radiossa tai tv:ssä oleva uutistoimittaja joka puhuisi ja uhoaisi kuin pohojalaanen.
Murteestakin voisi olla hyötyä mediapersoonalle tai lääkärille joka tunnettaisiin murteesta.

Kuulemma ihan selkeetä turkua. :)

Jotkut väittävät, että puhun kirjakieltä. Voisi siis väittää, että selkeää yleiskieltä mä- ja sä-persoonapronomineillä.

Puhun kai Lahtea ja tsadia sekasin. Joskus tarkotuksella erilaisia murteita, joita hanskaan aika monta, suosikkina Tanpere.

Suvinen kirjoitti:Luulin etten väännä mitään murretta, kunnes pohjanmaalta kotoisin oleva ystäväni tokaisi (kiusoiteltuani häntä aika kauan pohoojalaasmurteestaan), että minä se vasta kauheaa jyvääääskylääää väännänkin.

Tämän jälkeen olen yrittänyt kuulostella paikkakuntani puhekieltä tarkemmin, ja kyllähän se varmaan muiden korvaan vähän toisenlaiselta kuulostaa. Jonkun verran kuulee täällä myös savolaiskälättämistä (se kimittäminen ON kamalaa!!!), mutta ei niin vahvasti kuin vaivaiset sata kilometriä itäänpäin.

Lapsena asuin porissa mutta hädin tuskin opin puhumaan siellä, joten se murre on (onneksi) jäänyt tarttumatta.

En mä osaa, Mussukka hyvä, (halipus) tähän murreasiaan ottaa muuta kantaa kuin että mä puhun täydellistä suomea ilman murretta, mutten voi sille mitään.
No tässä oli hiukan vitsintynkää!

Mutta halusin toitottaa sulle Mussukka öitä ja voisitko kanssani katsoa jalkapallo-ottelut? Jos et ehdi tänne Tsadiin niin katso siellä Jyskälässä!

Kuumahkoin Mussukkaterveisin.

SA
tuttu fenomen vuosisatojen takaa

En ainakaan mitään murretta. Puhekieltä yleensä. Helsingin slangia on vähän tarttunut puheeseen.

Kuvittelen puhuvani aika paikatonta yleiskieltä. Mutta Suomessa matkustellessani minut tunnistetaan välittömästi helsinkiläiseksi, eli kai jokin nuotti oikeasti puskee läpi silloinkin kun sitä nimenomaan koetan varoa. Erityisesti työelämän ulkopuolella käytän kyllä jonkin verran slangisanoja, lähinnä varmaan isästäni johtuen jonkinlaisella 50-60 -lukujen Tölikän ja Rööperin suuntaan viittaavalla jakaumalla. Toisen puolen perimästäni johtuen koen slangin lisäksi myös itäsuomalaisuuden ja hämäläismurteiden välillä tasapainoilevat kaakkoismurteet hyvin läheisiksi, vaikka en itse siten puhukaan. Sami Hyypiän haastattelut ovat kuin serkkujani kuuntelisi.

Luulin muuten myös, etten normaalissa puheessa nykyisin kiroile lainkaan. Mutta sitten ostin kesämökkeilyä varten uuden kaasugrillin, joka tuli noin miljoonassa osassa. Kasaamisen kestäessä ärräpäitä alkoi tunkea puheeseeni vastustamattomasti aika tiheällä frekvessillä.

Ei mitään hajua mikä murre minulla on valitsevana, tyyli muuttuu ympäröivään kieleen suht helposti ja sanoja/sanontoja olen lainannut monista eri murteista. Puhumiseni on siis vähintänkin sekaista.

Epäilen kuulostavani honottavalta helsinkiläiseltä teinipissikseltä, koska sen verran pettyneen kuuloisesti viime työpaikan asiakkaat totesivat puhelimeen, että "ai, tuliks tää Helsinkiin vai?", kun vastailin myös muun Suomen alanumeroihin soitettuihin puheluihin. Ihan jo pelkän "Firma X, hyvää päivää" -ääninäytteen perusteella.

Osaako kukaan muuten arvella, mistä tuo johtuu, että helsinkiläisen puheen nuotti tulkitaan ylimieliseksi? Mä en nimittäin tajua. Mutta varmaan munkin puheestani jotain sellaista oli nuo asiakkaat tulkitsevinaan.

Hmm. Mukana varmaan ainakin Turkua, Keski-Suomea ja Espoota. Joku ulkopuolinen osannee paremmin kertoa kuinka paljon ne puheessani kuuluvat. Aina välillä tulee jostain ilmaisutavasta herjaa [OK].

Mulli75 kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Moon kotoosin pohojanmaalta, mutta oon yrittäny jättää sen pois.

Miksi yrittää esittää ja olla jotain muuta mitä on ?

Asuin pohojanmaalla 18 vuotta, täällä olen asunut 22 vuotta.

Jätin murteen rautatieasemalle, koska en halunnut vaikuttaa heinäkengältä.

Intialainen englannin puhetapa on jotenkin vastustamattoman tarttuvaa. Vo:lla oli juuri Intiasta tullut mies, meinasin tahtomattani alkaa matkimaan hänen puhettaan.

NuoriDaavid kirjoitti:Intialainen englannin puhetapa on jotenkin vastustamattoman tarttuvaa. Vo:lla oli juuri Intiasta tullut mies, meinasin tahtomattani alkaa matkimaan hänen puhettaan.

Johtuneeko siitä penisjutusta. vee häv a veri little penises.