Kiviäkin kiinnostaa

Topicit, joihin vastataan hölynpölyllä.
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 6738
Liittynyt: 04.11.2007 3:11

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Gat »

James Potkukelkka kirjoitti:
Gat kirjoitti: Tuosta suivaantuneena lähetin Manulle presidentin kansliaan korusähkeen Suomen lipulla ja tekstinä vain: "Häpeä Quisling".
Pitäisin jopa todennäköisenä, että Supo on selvitellyt taustojasi tuon takia.
Aikaisemmin kun saman kerroin, Tix väitti vainoharhaksi. Vai sinäkö, en muista.

Mutta joo, olihan silloin jopa "EROA KOIVISTO" mielenosoitus Helsingissä Minä en ollut, mutta eiköhän marssijoiden peräsuoletkin ole nyt tutkittu.

Just tuohon aikaan isäni Varkauden kapakassa juopotellessaan tapasi mukamas oikean Karhumiehen (Siis ei olut vaan se spesiaaliosasto) . Ylermi ei myännä eikä kiellä onko niitä niin hajasijoitettu.

Isälleni se operaattori oli kehunut, että heillä on "sensei Niinikedolta" :-) niin hyvä jujutsukoulutus... että saa tulla yhdeksän miestä ja ne vain korahtelee kuollessaan. Mitenkähän tuo yhdeksän on testattu? Entäs jo nekin osaa "sensei Niinikedon" ruhahaha Hotokuroryuta? Ei jumal-avita noin tarvi brassailla jos oikeasti osaa.

Poliisi kehui lisäsi, että osaisi potkaista isääni päähän niin hallitusti, ettei oikeasti satu. Juku sentäs, niin minäkin osaan.

Asiaan:
kertoi, että edellisen kerran heidät oli hälytetty, kun Koivistoa oli uhattu!!
Siis en minä ainakaan, Vittuilin toki sähkettä enemmänkin lehdissä, mutta en uhkaillut.... mutta Varkauden Karhukoplan mies... missä mun foliohattu on?
Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 4053
Liittynyt: 23.01.2014 10:59

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

Gat kirjoitti:mutta Varkauden Karhukoplan mies... missä mun foliohattu on?
Ehkä itse kuulut Karhukoplaan? Kyseessä voi olla niin salainen yksikkö, että sen jäsenillekään ei kerrota!
Minkälaisen maailman aiomme jättää Keith Richardsille?
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 4053
Liittynyt: 23.01.2014 10:59

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

Mullahan on siitä onnellinen tilanne, että pystyn laskuttamaan kaikesta työstä, mitä teen. Eli aina jos teen lisää työtä, saan lisää rahaa. Mutta silti välillä hiukan stressaa kun esim. tällä hetkellä tänään olen yksin paikassa, jossa normaalisti on kolme lääkäriä. Työtä puskee joka tuutista. Harvoin kieltäytyn, mutta äsken oli pakko kieltäytyä ottamasta enää vastaan enempää tänään, koska mulla alkaa sorvaus toisessa paikassa klo 15 ja en halua sieltä myöhästyä.

Joku voi sanoa, että miksi kitinöit, siinä menee aikaa hukkaa. Mä uskon, että jos mä vetäisin vielä kovempaa tahtia, niin käämi alkaisi käryämään. Pakko välillä pitää muutaman min. taukoja.
Minkälaisen maailman aiomme jättää Keith Richardsille?
Avatar
McJanne
Kitisijä
Viestit: 8611
Liittynyt: 13.11.2005 23:14
Paikkakunta: Suomi Finlandia 40° PERKELEEEH!

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja McJanne »

^^Ai.Hyvää.Perjantaita kun repesin tuon monitahoisuudelle :DDDD
Kirjoitan tätä alasti
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 6738
Liittynyt: 04.11.2007 3:11

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Gat »

Savolainen Janne tarkoitatko "tuólla" minua vai JamesDavea?
Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Avatar
McJanne
Kitisijä
Viestit: 8611
Liittynyt: 13.11.2005 23:14
Paikkakunta: Suomi Finlandia 40° PERKELEEEH!

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja McJanne »

^David Hasselpähkinän monitahoista heittoa Karhumiehen karhukoplailun monitahoisuudesta.
Kirjoitan tätä alasti
Avatar
Kottarainen
Kitisijä
Viestit: 2081
Liittynyt: 18.01.2011 23:14

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Kottarainen »

James Potkukelkka kirjoitti:Harmittavasti Vadimin KSE oli ainoa, joka on pitänyt.
Joo. Mulla on iksu Vadimia.
Kottarainen on luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
Avatar
elco
Kitisijä
Viestit: 4453
Liittynyt: 17.02.2011 14:04

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja elco »

Mulla on ikävä niitä kaikkia palstahulluja joiden nimiä en enää muista. Keitä niitä oli?
Masturbation is for the poor.
-Atticus Fetch, Californication
Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 5353
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 »

elco kirjoitti:Mulla on ikävä niitä kaikkia palstahulluja joiden nimiä en enää muista. Keitä niitä oli?
Jos aloitetaan Cityn ajoilta niin: OUTI, Nicki, slam, Crowbar + pari muuta lahtelaista, mölli.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
Avatar
Bhven
Kitisijä
Viestit: 1570
Liittynyt: 28.01.2011 23:35
Viesti:

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Bhven »

Onkohan Suomessa yhtään Tero Lerssiä? Lerssi-nimisiä miehiä on nimipalvelun mukaan kautta aikain yhteensä 57.
Moottoritie Töölön läpi ry.
Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 14092
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Bluntly »

FB seinällä näkyi tämmöinen tari rakkaasta oikeuslaitoksestamme:
Ei mennyt talokaupat niin kuin Strömsössä..

Vuoden 2013 lokakuu oli loppumaisillaan ja katselimme asunnonmyynti-ilmoituksia. Löysimme täydellisen kohteen juuri meille. Laajaa remonttia vaativan talon, joka oli tyhjillään. Kävimme katsomassa taloa ja seuraavana päivänä teimme tarjouksen tästä kohteesta. Tässä vaiheessa tiesimme, että talo vaatisi isoa remonttia, sillä sieltä oli löytynyt hometta vesivahingon seurauksena sekä paljon muuta korjattavaa.
Talo oli ulosottoviraston pakkomyynnissä ja taloa myytiin tarjouskauppakohteena, yleisten huutokauppaehtojen mukaan.
Tarjouksemme oli talon myynti-ilmoituksessa netissä nähtävillä n. kolme viikkoa. Kukaan ei korottanut tarjousta, joten välittäjä vei sen eteenpäin ulosottovirastoon kihlakunnanvoudille, joka hyväksyi tarjouksen. Tässä vaiheessa elimme jo marraskuun loppua. Sovimme voudin kanssa tapaamisen 3.12.2013, jolloin kävimme läpi miten asia etenee, kun tarjouksemme on hyväksytty. Vouti kertoi, että siitä hetkestä, kun maksamme kauppasumman, lähtee käyntiin valitusaika, joka kestäisi kolme viikkoa, joulun pyhiin saakka. Hän kertoi, että kauppasumma kelpaa ulosottovirastolle, velkojille joille puolet kauppasummasta menisi, sekä talon toiselle entisistä omistajista (nainen). Toisesta entisestä omistajasta (miehestä) hän ei osannut sanoa mitään. Maksoimme koko kauppasumman ulosottoviraston tilille samana iltana 3.12.2013, saimme taloon hallintaoikeuden ja valitusaika lähti käyntiin.

Joulun pyhät meni, kukaan ei ilmoittanut meille mitään. Olimme jo innoissamme, että pääsemme aloittamaan remontin. Päätimme kuitenkin soittaa ulosottovirastoon ja varmistaa asian. Puhelimeen vastasi sihteeri, joka kertoi valituksen tulleen entiseltä omistajalta (mieheltä). Hän käski meitä palaamaan tammikuun puolella asiaan, kun kihlakunnanvouti palaa lomalta takaisin, sillä hän tietää asiasta enemmän. Odotimme ja palasimme asiaan. Keskustelimme kahden eri voudin kanssa ja meille kerrottiin, että tällaisissa asioissa menee n. kuukausi. Entinen omistaja oli siis tehnyt valituksen käräjäoikeuteen liian alhaisesta kauppahinnasta, joka siis oli vain hänen näkemyksensä asiasta. Hän olisi halunnut samansuuruisen summan kuin muista samankokoisista lähistöllä olevista taloista maksettaisiin. Erona vain oli, että tässä kyseisessä talossa on pitkä lista vikoja, jotka täytyisi korjata ennen kuin talo olisi asumiskunnossa. Vouti , jolla oli lupa hyväksyä talon arvoa vastaava tarjous, oli siis jo hyväksynyt tarjouksemme.
Harmittelimme, että kuukausi on pitkä aika odottaa. Mietimme mitä tekisimme jos vauriot vain pahenisivat, sillä emme pääsisi ainakaan kuukauteen remontoimaan. Kuukausi kului ja jouduimme itse selvittelemään mikä on tilanne, kun mistään ei kuulunut mitään.

Saimme selville, että asia oli mennyt käräjäoikeuden käsittelyyn ja oikeudenkäynti olisi muutaman kuukauden kuluttua keväämmällä. Emme olleet uskoa korviamme, että tässä voisi kestää vieläkin muutama kuukausi. Meille ei kerrottu mistään asiaan liittyvästä mitään, koska emme olleet asianosaisia. Olimme vain sivullisia, vaikka koko elämämme oli tässä vaiheessa laskettu ”uuden kotimme” varaan. Maksoimme oman asuntomme asuntolainaa ja uuden lainan korkoja koko ajan. Olimme joutuneet ottamaan kyseiseen taloon sähkösopimuksen, jotta saisimme pidettyä talon lämpimänä lämpöpuhaltimilla ja ilman kiertämään, sillä talossa oli hometta, joka jatkoi muhimistaan talon rakenteissa. Meidän täytyi myös vakuuttaa talo, sillä ulosottovirasto omistajana ei pitänyt talossa sähkösopimusta eikä vakuutuksia. Kaikki jäi meidän harteillemme, vaikka emme olleet saaneet edes omistusoikeutta taloon. Emme kuitenkaan voineet ottaa riskiä, että olisimme maksaneet suuren summan rahaa talosta, jota ei olisi vakuutettu millään tavalla.

Kun oikeudenkäynnin aika koitti, olimme innoissamme, odotus päättyisi vihdoinkin. Toisin kuitenkin kävi. Valituksen tehnyt entinen omistaja ei saapunut oikeuteen edes paikanpäälle, vaan oikeudenkäyntiä lykättiin taas kahdella kuukaudella. Itkua pidätellen ja hammasta purren kuulimme tästä taas itse soittamalla kihlakunnanvoudille ja kysymällä asiasta.

Seuraava oikeudenkäynti oli sovittu siis kesäkuulle, johon valituksen tehnyt entinen omistaja ei sinnekään saapunut paikanpäälle, vaan vetosi äkilliseen sairauteensa, jonka vuoksi ei ole päässyt tulemaan toisesta kaupungista.
Mitä tekee käräjäoikeus; antaa lisäaikaa taas kaksi kuukautta. Ehdot olivat, että miehen täytyi toimittaa lääkärintodistus sairaudestaan, jolla hän voisi selvittää poissaolonsa. Mikäli todistusta ei tulisi, miehen valitusoikeus hylättäisiin ja asia raukeaisi.

Taas näiden kahden kuukauden tultua täyteen elimme elokuun loppua. Lääkärintodistusta sairaudesta ei koskaan saapunut käräjäoikeuteen. Olimme jo siinä uskossa, että asia olisi vihdoin yhdeksän kuukauden odottelun jälkeen ratkennut. Soitimme ulosottovirastoon ja kysyimme miten etenemme. Kuulimme puhelimitse taas itse soitettuamme, että entinen omistaja oli tehnyt käräjäoikeuden päätöksestä kanteen hovioikeuteen.

Emme ymmärtäneet miten tämä voisi edes olla mahdollista. Miksi kukaan ei koskaan kertonut meille, että tämä asia voisi venyä näin pitkäksi.
Jouduimme myymään oman asuntomme ja muuttamaan vuokra-asuntoon siksi aikaa, kunnes asia ratkeaisi. Toinen meistä oli kahden pienen lapsen kanssa hoitovapaalla kotona ja joutui aloittamaan työt, jotta pystyimme elämään kahden asunnon loukussa ja maksamaan kummankin asunnon kuluja. Jouduimme hakemaan lapsillemme päivähoitopaikkaa ja ottamaan vastaan sen mitä tarjottiin, sillä rahamme alkoivat käymään vähiin. Meitä suututti. Meidän lausuntojamme ei missään vaiheessa otettu oikeudessa huomioon, sillä olimme ”vain” sivullisia, emme asianomaisia. Kukaan ei nähnyt, että todellisuudessa tämä asia kosketti kaikista eniten meitä. Kahta nuorta aikuista ja heidän kahta pientä lastaan, jotka luulivat ostavansa unelmatalonsa ja saavansa tehdä siitä juuri oman näköisensä.

Olimme yhteydessä hovioikeuteen. Sieltä kerrottiin, että onneksemme asia eteni kiireellisenä ja päätös tulisi kahden viikon sisällä. Kului kaksi viikkoa, eikä mitään kuulunut. Olimme taas itse yhteydessä hovioikeuteen. Sieltä kerrottiin, että aikaa kuluukin enemmän, mutta he eivät osaa sanoa kuinka kauan. Me odotimme ja odotimme. Mitään ei kuulunut. Soitimme useasti ja aina saimme saman vastauksen; ilmoitamme teille sähköpostilla, kun asiasta tulee ratkaisu.

Elimme jo joulukuuta, talon kauppasumman maksamisesta oli kulunut vuosi. Saimme tekstiviestin hovioikeudesta, jossa kerrottiin, että asiasta tulee päätös ennen joulua. Olimme taas innoissamme, mutta emme enää uskaltaneet toivoa liikoja. Ja niin kuin arvailimmekin, päätöstä ei tullut. Palasimme joulun jälkeen asiaan ja hovioikeudesta kerrottiin, että täytyy odottaa tammikuuhun, kun asian käsittelijät palaavat lomiltaan. Näin oli mennyt vuosi 2014. Olimme odottaneet, toivoneet ja pettyneet monta kertaa. Kukaan ei kuunnellut meitä, ketään ei oikeastaan tuntunut edes kiinnostavan miten asia vaikutti elämäämme.

Tammikuun alussa soitimme kihlakunnanvoudille ja kysyimme onko hänellä tietoa asiasta, hän ei tiennyt mitään. Niin kuin ei koskaan aikaisemminkaan, kun olimme yrittäneet asiasta kysellä. Hän oli hyvin myötätuntoinen, mutta sanoi ettei asialle voi mitään. Kysyimme mistä voimme hakea korvauksia kaikkeen siihen mitä olimme vuoden aikana menettäneet rahana, jota maksoimme kahdesta asunnosta. Vouti sanoi, että voimmehan me yrittää oikeuden kautta hakea korvauksia, mutta ei hän tiedä keneltä. Kukaan ei hänen mielestään ollut voinut toimia asiassa toisin tai tehnyt mitään väärin. Vaikka kukaan ei koskaan ollut sanallakaan maininnut meille, että tämä asia kestäisi näin kauan ja, että menetämme rahamme ja järkemme tämän asian suhteen. Kysyin miten voisimme purkaa kaupan. Se ei kuulemma onnistuisi mitenkään, koska olimme jo maksaneet kauppasumman. Hän sanoi, että mikäli ette olisi maksaneet taloa, kaupan purku onnistuisi. Meillähän ei ollut muuta vaihtoehtoa joulukuussa 2013 kuin maksaa koko kauppasumma, jotta saisimme hallintaoikeuden taloon ja valitusajan sekä koko prosessin käyntiin.

Elämme nyt helmikuun puoliväliä vuonna 2015. On kulunut 16 siis KUUSITOISTA KUUKAUTTA siitä, kun teimme tarjouksen tästä talosta. Olemme menettäneet uskomme kaikkeen ja kaikkiin, jotka liittyvät tähän asiaan. Olemme menettäneet paljon rahaa kahden asunnon loukussa, olemme joutuneet luopumaan siitä elämästä jota elimme ennen tätä prosessia, olemme joutuneet laittamaan pienet lapsemme hoitoon, jotta pääsisimme kumpikin käymään töissä ja elättämään perheemme. Olemme suuttuneet, menettäneet hermomme, itkemään, turhautumaan, toivomaan ja aina pettymään.

Olemme olleet siis vain sivullisia, joille tämä asia ei kuulu kenenkään mielestä ollenkaan, joiden lausuntoja ei oteta huomioon, jotka eivät saa mistään tietoa elleivät itse selvitä kaikkea.
Kuitenkin olemme koko tämän ajan ylläpitäneet tätä kyseistä taloa, hoitaneet lämmityksen, lumityöt, nurmikonleikkuun, vakuutukset yms. Vaikka edelleenkään emme edes omista tätä taloa.

Emme olisi koskaan edes osanneet arvata, että tätä tarkoittaa PAKKOMYYNTI. Haluaisimme jo saada päätöksen tälle asialle, oli se mikä tahansa.

Odottavin terveisin
J & M
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Avatar
Kottarainen
Kitisijä
Viestit: 2081
Liittynyt: 18.01.2011 23:14

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Kottarainen »

Crowbar ei ollut palstahullu.
Kottarainen on luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja exPertti »

Pohdin seuraavaa. Jos ajan autolla ja olen tyytyväinen ja rauhallinen. Sitten joku koettaa kaikkensa murhata minut tai muuten vaan kiilata ja kimpaannun siitä olenko rauhallinen autoilija vai olenko se vihainen autoilija joka minusta tulee reaktiona tähän?

Olen joskus nuorempana ns. pitänyt kiinni oikeuksistani liikenteessä ja oppinut tässä prosessissa pohtimaan mikä on se saavutettu hyöty siinä, että joku itselleni ehkä tuntemattomaksi jäävä autoilija saa tietää minun epäilevän hänen ajotaitojaan tai tekojaan. Sisäinen debattini väittää ettei mitään hyötyä, mutta paljon mahdollista haittaa.

Olenkin viime vuodet ajanut melko teflonmaisesti ikäänkuin vähät välittäisin muista. Toki minua kiusaavat samat asiat kuten suomalainen tapa ajaa moottoritiellä ohituksen jälkeen puskurit hipoen eteen. Mutta milläpä ratkaista tämä? Jumittaa vasemmalla kaistalla? Ajaa auton huippunopeutta (jonka joku takuulla silti ohittaa puskurit hipoen)?

chillaillen omaan keskittyminen vaan toimii.
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 6842
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Xspede onkin niba.
Avioliitto on ihmeellinen asia. Sen avulla kaksi olentoa kestää vaikeudet joita heille ei olisi tullutkaan jolleivät he olisi menneet naimisiin! -Lucky Luke
Avatar
Bhven
Kitisijä
Viestit: 1570
Liittynyt: 28.01.2011 23:35
Viesti:

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Bhven »

Rauhallinen autoilija nostaisi auton olkapäälle ja siirtyisi jalkakäytävän puolelle.
Moottoritie Töölön läpi ry.
Avatar
Vagabondo
Kitisijä
Viestit: 3913
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

exPertti kirjoitti:Toki minua kiusaavat samat asiat kuten suomalainen tapa ajaa moottoritiellä ohituksen jälkeen puskurit hipoen eteen.
Mielestäni tämä ei nyt ole mitenkään poikkeuksellisen yleistä suomessa. Esimerkiksi saksaan verrattuna oman tuntumani mukaan suomessa ohituskaistalta tullaan hitaammin ja myöhemmin pois. Noin niin kuin keskimäärin. Poikkeuksiakin tietenkin aina mahtuu joukkoon.
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
Avatar
Diddley Bow
Kitisijä
Viestit: 1844
Liittynyt: 02.05.2012 13:34

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Diddley Bow »

Vagabondo kirjoitti:
exPertti kirjoitti:Toki minua kiusaavat samat asiat kuten suomalainen tapa ajaa moottoritiellä ohituksen jälkeen puskurit hipoen eteen.
Mielestäni tämä ei nyt ole mitenkään poikkeuksellisen yleistä suomessa. Esimerkiksi saksaan verrattuna oman tuntumani mukaan suomessa ohituskaistalta tullaan hitaammin ja myöhemmin pois. Noin niin kuin keskimäärin. Poikkeuksiakin tietenkin aina mahtuu joukkoon.
Näissä Pertin "Suomi on paska maa" -kommenteissa kannattaa muistaa aina se, että Pertti on ymmäärtääkseni kerran käynyt ulkomailla ja loppu info tulee median kautta.
Who says you need to buy a guitar?
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 6842
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja So Hard »

:mrgreen:

Kyllä se on Gat joka kävi kerran. Lentopelko-pertillä lienee laivamatkan päässä jokunen käynti.
Avioliitto on ihmeellinen asia. Sen avulla kaksi olentoa kestää vaikeudet joita heille ei olisi tullutkaan jolleivät he olisi menneet naimisiin! -Lucky Luke
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja exPertti »

Vagabondo kirjoitti:
exPertti kirjoitti:Toki minua kiusaavat samat asiat kuten suomalainen tapa ajaa moottoritiellä ohituksen jälkeen puskurit hipoen eteen.
Mielestäni tämä ei nyt ole mitenkään poikkeuksellisen yleistä suomessa. Esimerkiksi saksaan verrattuna oman tuntumani mukaan suomessa ohituskaistalta tullaan hitaammin ja myöhemmin pois. Noin niin kuin keskimäärin. Poikkeuksiakin tietenkin aina mahtuu joukkoon.
PK-seudulla yleensä jopa jätetään pieni väli, mutta olen jumahtanut seudulle jossa auton ulkopuolella ollaan hiljaisia ja pidättyviä, mutta autonratissa puretaan sitten kaikki turhaumat. Näin ainakin arvelen.

Mutta eipäs nyt jumahdeta tähän autoiluaspektiin. Tämä oli vain yksi analogia tästä harrastamastani itsereflektiosta. Autoilu on joskus häirinnyt, ei enää pariin autoon.

Toinen helppo olisi tämä palsta. Jos koetan puhua asiallisesti jostakin (käsittääkseni en kauheasti tässäkään jutussa provosoinut ketään, enhän?) menee minuutti ja kohta joku kirjoittaakin, että "pertti nyt on kerran käynyt ulkomailla saatana".

Niin vaikkakin haluaisin uskoa olevani kohtuu rauhallinen ihminen ja hyväntahtoinenkin näin keskimäärin niin aiemmin moiset typeryydet saattoivat jatkuessaan herättää minussa provosoituneita reaktioita. Niin, että tekeekö se minut sellaiseksi kukantuoksuiseksi ihmiseksi, joka kuvittelen olevani? Vai määrittyykö persoonani siinä provosoituneessa tilassa tehtyjen kommenttien (ja ehkä lisäprovokaation haussa myös) myötä?

Eli alkuperäiseen kysymykseen "määritelläänkö ihmisen luonne hänen perusolotilansa vai äärikäyttätymisensä perusteella?"

Vaikkakin selkeästi äärikäyttäytymistä provosoivilla henkilöillä elämässä (ja erityisesti täällä) on selkeästi syynsä eihän tälläinen outo hermoilukaan ihan normaalia ole. Siksi pohdin onko minäkuvani siinä suhteessa ollut hieman väärä.
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
Vagabondo
Kitisijä
Viestit: 3913
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

exPertti kirjoitti:Mutta eipäs nyt jumahdeta tähän autoiluaspektiin.
Ei pahalla, mutta se oli se viestin mielenkiintoisin osa. Myönnettäköön tosin, että senkin mielenkiinto syntyi lähinnä tilaisuudesta/tarpeesta päästä esittämään eriävä mielipide.
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja exPertti »

^ muuten hyvä, mutta mielipide oli vielä väärä. :)
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
Vagabondo
Kitisijä
Viestit: 3913
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

exPertti kirjoitti:^ muuten hyvä, mutta mielipide oli vielä väärä. :)
Aivan niin ja sen takia minä jouduin sitä korjaamaan. En voi suositella autolomaa euroopassa, ainakaan talviseen aikaan, jos mielestäsi suomalaisella motarilla tullaan liian nopeasti eteen. Oikeesti. Jossain Saksassa on liikennemäärät, nopeudet ja ennen muuta nopeuserot motarilla niin paljon suurempia kuin Suomessa, ettei sinne ohituskaistalle tosiaankaan jäädä kuppaamaan.
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 21470
Liittynyt: 08.02.2008 13:51

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja exPertti »

Vagabondo kirjoitti:Aivan niin ja sen takia minä jouduin sitä korjaamaan. En voi suositella autolomaa euroopassa, ainakaan talviseen aikaan, jos mielestäsi suomalaisella motarilla tullaan liian nopeasti eteen. Oikeesti. Jossain Saksassa on liikennemäärät, nopeudet ja ennen muuta nopeuserot motarilla niin paljon suurempia kuin Suomessa, ettei sinne ohituskaistalle tosiaankaan jäädä kuppaamaan.
Jotenkin tulkitsen kommenttisi niin, että nopeatempoisuus ja eteen kiilaamiset jollakin tapaa kiusaisivat minua? Olen pienimuotoisesti ehtinyt seurata autobahnin sielunelämää ja toki siellä ei kupata vasemmilla kaistoilla ainakaan jos vilkku vasemmalla koko ajan olevat autot tulevat.

Suomen erottaakin noista mainitsemistasi baanoista muutama perusero, joka saa pohtimaan tekemisen järkevyyttä (ei edelleenkään hermostumaan siitä). 1) suomessa on suunnattoman suuren osan vuodesta jotakin paskaa tiellä, jonka tarpeetonta distribuutiota ohitettavan päälle vähentäisi tehokkaasti edes kepeä välin jättäminen (=huomaavaisuus muita tielläliikkujia kohtaan) 2) kuten yllä, liikennemäärät ovat pieniä, mikä kiire on takaisin oikealle kaistalle? (ks. kohta yksi)

Tämä noudattaa kyllä kitinäkeskustelun ylväimpiä perinteitä.
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
Vagabondo
Kitisijä
Viestit: 3913
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

exPertti kirjoitti:Suomen erottaakin noista mainitsemistasi baanoista muutama perusero, joka saa pohtimaan tekemisen järkevyyttä (ei edelleenkään hermostumaan siitä). 1) suomessa on suunnattoman suuren osan vuodesta jotakin paskaa tiellä, jonka tarpeetonta distribuutiota ohitettavan päälle vähentäisi tehokkaasti edes kepeä välin jättäminen (=huomaavaisuus muita tielläliikkujia kohtaan) 2) kuten yllä, liikennemäärät ovat pieniä, mikä kiire on takaisin oikealle kaistalle? (ks. kohta yksi)
1) Toki näin, joskin alppien pohjoispuolella talvet on yleisesti aika sateisia, joten kyllä se kakka lentää muuallakin.

2) Jos takaa ei tule ketään, niin eihän sinne ole kiire, mutta itse en tälläiseen kiirehtimiseen yleensä törmää. Tuleekin mieleen, että oletkohan sä epähuomiossa mennyt profosoimaan kanssa kuljettajia ja jonkun sun takana tulleen mielestä kupannu liian kauan siinä ohituskaistalla ja sitten ikään kuin opetusmielessä tulee sitten vasemmalta pois mahdollisimman nopeasti, jotta säkin oppisit ajamaan.
We used to laugh a lot
But only because we thought
That everything good always would remain
Avatar
Kottarainen
Kitisijä
Viestit: 2081
Liittynyt: 18.01.2011 23:14

Re: Kiviäkin kiinnostaa

Viesti Kirjoittaja Kottarainen »

Saksan baanoilla porukka ajaa kuin hullut. Turvavälit on vauhtiin nähden niukat, kaatosateessa ajetaan samaa vauhtia kuin aurinkoisella ja sinne kolmannelle kaistalle ei kandee mennä 200 lasissakaan, ellei halua, että joku posauttaa valon nopeudella perseeseen. Viitisen kertaa oon tuolla ajellu/istunu ees taas ja joka kerta pelännyt.

Mä en provosoidu liikenteessä. Vain kitinässä!!1 Ainoa protesti mitä harrastan, on jarruvalojen vilkauttelu (ilman jarrutusta) puskurissa kiinni ajajalle. Mulla on usein sitä paitsi koira takaluukussa, joten siksi vihaan noita roikkujia vieläkin enemmän. Yleensä vilkauttelu herättää roikkujan. Toki saatan itsekseni haukkua mäntiksi kaikennäköisiä kiilailijoita, kuppailijoita, etuajo-oikeuksista ymmärtämättömiä etc, mutta se ei provosoi mitään reaktiota, vain rauhallisen vaaratilanteen välttämisen. Et ihan zen oon.

Pieni kiusaus olisi joskus kokeilla sitkeään hiljaisella motarilla peräänroikkujaan konstia vaihtaakin ovelasti ohituskaistalle pikku vihjeeksi, hiukan hidastaa, ja odottaa että torvelo on hyvä ja menee sitten oikealta ohi kun ei osaa olla. Note to self: Älä kokeile tätä Saksassa.

Muuten onko muut ajaneet Puolassa? Siellä se meno vasta villiä on, ohitustekniikat ja teiden kunto poikkeavat perustavanlaatuisesti mistään Länsimaissa näkemästäni.
Kottarainen on luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
Vastaa Viestiin