Kitinä

Kalan makuun vaikuttaa huomattavasti kalastuspaikan kunto, eli jostan ällölätäköstä ongittu särki jää ihan perustellustikin syömättä, puhtaasta vedestä ongittuna se on ihan mainio ruokakala. Tällä lienee vaikutus näihin paikkauntakohtaisiin arvostuseroihinkin. Itse kun olen osapuilleen kasvanut Päijänteestä nostetulla taimenella, on ollut melkoinen kynnys siirtyä kirjoloheen tai meriloheen, jota useimmiten on kalatiskissä tarjolla. Savustettuna se menee, muuten maistuu mielestäni vain rasvalle. Ravintolassa en koskaan tilaa lohta.

masa kirjoitti:

exPertti kirjoitti:^^ olen joskus syöttänyt karitsoja tuttipullolla. En pystyisi.

Mäkin olen monesti silittänyt mirriä. Syön silti sitä suurella antaumuksella.

Mä olen monesti kuristanut kanaa. En kuitenkaan ole syönyt sitä. Eiku..

MrM kirjoitti:

Vesper kirjoitti:Me ajattelevat ja pystyvät kannetaan, muiden ei tartte. SIitä tulee kato hyvä fiilis ihan itselle.

Mahtaa tuntua esimerkilliseltä ostaa moraalinsa!

Mä aina klikkaan fb:ssa kaikkia hyvien asioiden linkkejä! Tulee halvemmaksi.

urpiainen kirjoitti:

MrM kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Silloin ei kai sitten ole syytä tuntea hirveästi sitä huonoa omaatuntoakaan.

Ymmärsinkö oikein, että huonon omantunnon tunteminen on mielestäsi jonkinlainen valintakysymys?

Ei, kyllä mä hain takaa jotain sellaista, että vaikka jokin teko itsessään saattaisi olla moraalisesti arveluttava (ja sellainen, joka on omiaan aiheuttamaan ei-paatuneelle tekijälle huonoa omaatuntoa), esim. kanojen tehotuotannon tukeminen kulutusvalinnoillaan, niin tietyssä kontekstissa samainen teko voi kuitenkin olla all-things-considered-perusteltu valinta. Jos tällaisen punninnan on faktat tietäen tehnyt, ja katsonut ratkaisun kiistattomista huonoista puolistaan huolimatta (moraalisesti) perustelluksi, niin luulisi tämän harkitun punninnan omantunnontuskia helpottavan. Mielestäni jotenkin myös vastuullisemmalla ja arvostettavammalla tavalla kuin se, jos omantunnon äänen vaimentaminen perustuu sille, että sulkee silmänsä faktoilta.

Ideaalitilanteessa tietysti noin, mutta jos tilanne Manalan sanoin on, että "lanttu leikkaa jo muutenkin kiinni", niin silloin tällaiset kysymykset voi jättää pohtimatta. Olen Manalan kanssa samaa mieltä siitä, että kaikilla ei ole sitä ylellisyyttä, että voisivat pohtia kuolleiden kanojen aiempaa onnellisuutta.

NuoriDaavid kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Ei, kyllä mä hain takaa jotain sellaista, että vaikka jokin teko itsessään saattaisi olla moraalisesti arveluttava (ja sellainen, joka on omiaan aiheuttamaan ei-paatuneelle tekijälle huonoa omaatuntoa), esim. kanojen tehotuotannon tukeminen kulutusvalinnoillaan, niin tietyssä kontekstissa samainen teko voi kuitenkin olla all-things-considered-perusteltu valinta. Jos tällaisen punninnan on faktat tietäen tehnyt, ja katsonut ratkaisun kiistattomista huonoista puolistaan huolimatta (moraalisesti) perustelluksi, niin luulisi tämän harkitun punninnan omantunnontuskia helpottavan. Mielestäni jotenkin myös vastuullisemmalla ja arvostettavammalla tavalla kuin se, jos omantunnon äänen vaimentaminen perustuu sille, että sulkee silmänsä faktoilta.

Ideaalitilanteessa tietysti noin, mutta jos tilanne Manalan sanoin on, että "lanttu leikkaa jo muutenkin kiinni", niin silloin tällaiset kysymykset voi jättää pohtimatta. Olen Manalan kanssa samaa mieltä siitä, että kaikilla ei ole sitä ylellisyyttä, että voisivat pohtia kuolleiden kanojen aiempaa onnellisuutta.

Mun mielestä Manala sanoo, että ei kannata rasittaa itseään liialla tiedolla, koska joskus sen tiedon käsittely voi olla liian raskasta. Mä taas sanon, että oikeastaan aina mieluummin tietoa kuin tiedottomuutta, mutta joskus (esim silloin kun lanttu leikkaa jo muutenkin kiinni) rationaalinen kanta on priorisoida muut asiat niin paljon kanojen hyvinvoinnista huolehtimista korkeammalle, että kuolleiden kanojen aiemman onnellisuuden pohtimisen voi hyvin siirtää hamaan tulevaisuuteen, jolloin lanttu on toivottavasti paremmassa iskussa. Edelleen, mä en sano, että kaikkien pitäisi kaikissa tilanteissa kantaa huolta kanoista, mutta en silti missään nimessä allekirjoita Manalan eksplisiittisesti suosittelemaa tiedosta pidättäytymistä. Enemmän tietoa, ja asiat tärkeysjärjestykseen kun resurssit ovat niukat. Muutenhan sitä on vain tuuliajolla, mikä nyt ei sekään tee lantulle hyvää.

Vaikutanko oikeasti ihmiseltä, joka on uuden oppimista ja asioiden tiedostamista ja ymmärtämistä vastaan?

Dave oli nyt rattailla. Sun perustelusi ja kuvitelmasi urpsu kuulostavat vähintään oudoilta. Ei jokainen tunteva ihminen voi nyt vaan ottaa kaikkea maailmantuskaa prosessoitavakseen ja analysoitavakseen ihan kaikissa elämäntilanteissa.

MrM kirjoitti:Vaikutanko oikeasti ihmiseltä, joka on uuden oppimista ja asioiden tiedostamista ja ymmärtämistä vastaan?

Et. Siksi se lausuntosi, josta olen tässä keskustellut, olikin minusta niin outo, että ilmaisin jyrkän erimielisyyteni. En ole tässä ketjussa (vielä) intoutunut keskustelemaan koko persoonastasi, vaan vain tuosta yhdesta lausumasta.

MrM kirjoitti:Sun perustelusi ja kuvitelmasi urpsu kuulostavat vähintään oudoilta. Ei jokainen tunteva ihminen voi nyt vaan ottaa kaikkea maailmantuskaa prosessoitavakseen ja analysoitavakseen ihan kaikissa elämäntilanteissa.

Tarkoitatko näitä:

urpiainen kirjoitti:En mä kuitenkaan nyt oikeastaan vaatinut ketään elämään tavallani tai edes tuntemaan huonoa omaatuntoa, vaan vain ottamaan punaisen pillerin sinisen sijaan. Tai siis minusta enemmän tietoa vähemmän sijaan.

Mä taas sanon, että oikeastaan aina mieluummin tietoa kuin tiedottomuutta, mutta joskus (esim silloin kun lanttu leikkaa jo muutenkin kiinni) rationaalinen kanta on priorisoida muut asiat niin paljon kanojen hyvinvoinnista huolehtimista korkeammalle, että kuolleiden kanojen aiemman onnellisuuden pohtimisen voi hyvin siirtää hamaan tulevaisuuteen, jolloin lanttu on toivottavasti paremmassa iskussa.

Edelleen, mä en sano, että kaikkien pitäisi kaikissa tilanteissa kantaa huolta kanoista, mutta en silti missään nimessä allekirjoita Manalan eksplisiittisesti suosittelemaa tiedosta pidättäytymistä. Enemmän tietoa, ja asiat tärkeysjärjestykseen kun resurssit ovat niukat.

Mun mielestä tämän tarkentamasi uusi kanta (Ei jokainen tunteva ihminen voi nyt vaan ottaa kaikkea maailmantuskaa prosessoitavakseen ja analysoitavakseen ihan kaikissa elämäntilanteissa) on aika lähellä sitä, mitä mä olen koko ajan sanonut.

urpiainen kirjoitti:Mun mielestä tämän tarkentamasi uusi kanta (Ei jokainen tunteva ihminen voi nyt vaan ottaa kaikkea maailmantuskaa prosessoitavakseen ja analysoitavakseen ihan kaikissa elämäntilanteissa) on aika lähellä sitä, mitä mä olen koko ajan sanonut.

Siksi onkin vähän vaikea ymmärtää, että mistä sä oikeastaan olet eri mieltä.

MrM kirjoitti:Siksi onkin vähän vaikea ymmärtää, että mistä sä oikeastaan olet eri mieltä.

No, ehkä erimielisyyttä ei sitten tosiaan olekaan paljoa erilaisten muotoilujen takana. Ydin oli kuitenkin kai tässä:

MrM kirjoitti:Miksi te hyvät ihmiset haluatte täyttää päänne kaikilla kauhutarinoilla lihantuotannosta? Vähemmän tietoa, vähemmän tuskaa.

urpiainen kirjoitti:en missään nimessä allekirjoita Manalan eksplisiittisesti suosittelemaa tiedosta pidättäytymistä. Enemmän tietoa, ja asiat tärkeysjärjestykseen kun resurssit ovat niukat.

^Tässä ehkä jossain määrin tulee esille se ilmiö, että et Urpsu aina oikein muista, että et ole yliopiston kielifilosofian kurssilla, vaan keskustelet oikeiden ihmisten oikeista ongelmista. Eo. ei ollut moite vaan väite.

NuoriDaavid kirjoitti:^Tässä ehkä jossain määrin tulee esille se ilmiö, että et Urpsu aina oikein muista, että et ole yliopiston kielifilosofian kurssilla, vaan keskustelet oikeiden ihmisten oikeista ongelmista. Eo. ei ollut moite vaan väite.

urpiainen kirjoitti: "pedant: a person who prefers his statements to be true."
- Bertrand Russell

Jatkakaa!

Työmaaruokalassa: salaatteja ja evakkopaistia. Välipalaksi mukaan lähti aplari.
Illalla ilmeisesti raejuustoa, kanaa, kurkkua, tomaatteja ja pari appelsiinia.

Luomu viljapihvejä porkkanaraasteella. Yllättävän hyviä.

exPertti kirjoitti:Ahveniako hän pelkästään toi? Olen pitänyt aikamoisena roskakalana sitä kunnes maistoin pöntössä kunnolla savustettua ahventa.

Savustettu ahven on kaikista kalaruuista mun ehdoton lemppari. Ainut vaan ne ruodot.

Kotitekoista hernekeittoa keittelin huomiseksi ja varmaan perjantaiksikin. Ekaa kertaa tuollain "oikeaoppisesti"; että laitoin lihamöykyn raakana sekaan ja kypsytin siellä. Aiemmin olen lisännyt kypsän lihan valmiiseen keittoon.

Tuuppasin kattilaan mm. pihvinaudan (??) jauhelihaa, salottisipulia, herkkusieniä, parsakaalia, sokeriherneitä, tomaattikastiketta ja -pyrettä, lihalientä ja gluteenitonta pastaa. Hyvä niistä tulee.

Vesper kirjoitti:pihvinaudan (??) jauhelihaa

Näyttää tältä:

Tein purilaisen, ei napakymppionnistuminen.

Karitsan ribsit saa jäädä huomiseen, nyt vuohenjuustosalaattia. Lounaaksi söin laskiaispullan mansikkahillolla.

Aika tuhti aamupala kymmenen aikoihin. Seuraavaksi kohta illemmalla appelsiini.

Kokonaisena paistettu siika ja sienikeittoa alkupalana. Ihan jeppiskamaa.

Lounaaksi avokadopastaa, päivälliseksi sitruuna-fenkolirisottoa. Harmi, ettei aina arkena ehdi.

Ajattelin tehdä heppalasagnea, kun on nyt niin trendikäs ruoka. Mun heppa on tosin suomalaista eikä romanialaista.

^ ei kuulosta autenttiselta jos sitä ei ole tehty Luxemburgissa, kuten mikä tahansa ruåtsalainen ruoka.