Pyry-Matias kirjoitti:Itse en pidä keskimäärin riittävästi naisista, jotta pelkkä hyvä seura riittäisi.
Joskus kiinnostuksen kohteet ja kaikki osuvat niin harvinaisen hyvin yhteen, että pelkkä seurakin riittää (mulla on yks tällanen naispuolinen kaveri). Mutta ei sekään välttämättä niitä taka-ajatuksia poista.
Pyry-Matias kirjoitti:Itse en pidä keskimäärin riittävästi naisista, jotta pelkkä hyvä seura riittäisi.
Joskus kiinnostuksen kohteet ja kaikki osuvat niin harvinaisen hyvin yhteen, että pelkkä seurakin riittää (mulla on yks tällanen naispuolinen kaveri). Mutta ei sekään välttämättä niitä taka-ajatuksia poista.
Edellä kirjoittamani olisi lähtökohtani treffailulle. Se ei sinänsä poissulje tai edes hyljeksi mahdollisuutta naispuolisen pelkästään kaverin löytämisestä, mutta ensisijaista se ei kuitenkaan ole.
Bliss kirjoitti:Ei ihmisten tapaamisessa tarvitse aina olla jotain taka-ajatuksia.
Niinno. Itse en pidä ...
Niinno. Sä nyt et kuulunut siihen ryhmään, jota tarkoitin ja taidat jopa olla vakisuhteessa.
Kaikki ei tietenkään toimi kaikilla, mutta epätoivo paistaa läpi varsin kirkkaasti surkeista deittaajista. Sellaisia ei vaan tavata toista kertaa. Tai tietysti jos vastapuolella on yhtä kipeä hinku parisuhteeseen, niin mikäs siinä sitten
Itse kuitenkin tykkään tavata ihmisiä ihan muuten vaan, ilman sitä "deitti"pakkoa. Joskus joku tapaaminen voi johtaa johonkin muuhun. Ehkä. Sometimes, somewhere, when you least expect... hymyile, olet piilokamerassa.
En mä esittänyt omaa näkemystäni ainoana oikeana totuutena, vaan vaihtoehtona.
Bliss kirjoitti:Ei ihmisten tapaamisessa tarvitse aina olla jotain taka-ajatuksia.
Niinno. Itse en pidä keskimäärin riittävästi naisista, jotta pelkkä hyvä seura riittäisi. En näe tuossa itse asiassa mitään mielenkiintoista ja tavoiteltavaa. Joko siis sinkkuna haluaisin pimppaa kerran, vakihoidon tai/ja seurustelukumppanin. Tässä iässä sitä paitsi mikään kevyt hengailu ei kiinnostaisi. Poikien kanssa nyt vaan on keskimäärin kivempaa.
Komppaan tätä. Keskiverto mies ja keskiverto nainen luullakseni ovat kaveriseuraa hakiessaan mielummin oman sukupuolensa seurassa.
Bliss kirjoitti:epätoivo paistaa läpi varsin kirkkaasti surkeista deittaajista. Sellaisia ei vaan tavata toista kertaa.
No ni, tää on varmaan se selitys munkin nettideittimenestykselleni. Se tuntuu kiroukselta joka ei lähde millään pois, sillä huono deittimenestys vain pahentaa epätoivoa, joka surkeuttaa deittimenestystä entisestään, jne. Ja kun vastauksia tulee niin vähän, niin jokaiseen deittiin pitää tarrata kuin hukkuva oljenkorteen. Eihän semmoisessa ole mitään järkeä.
Taas yksi syy miksi olen välttänyt deittailua kuin ruttoa. Todellisuus vain tulee liian ikävästi päin naamaa, ja mieluummin olen ilman.
Jotkut taitavat olla tahallaan tajuamatta mitä mä tarkoitan, tai sitten ilmaisen asiani jokseenkin sekavasti. (en ihmettelis tätä)
En tarkoittanut kaverisuhteen luomista (välttämättä), vaan että eikö niille jo sovituille (netti)treffeille voi lähteä enempi avoimin mielin odottamatta mitään sen kummempaa tapahtuvaksi. Tai antaa olla. Onneks on edes muutamia tyyppejä jotka tietävät tasan tarkkaan mitä tarkoitan
Bliss kirjoitti:Muutamalla edellä kirjoittaneella taitaa suurin pulma olla nimenomaan se deittailun idea. Eli siis... deittailu tarkoittaa vain ja ainoastaan epätoivoista parinmuodostuksen yritystä/saman peiton alle päätymistä. Ei toimi!!
Miksi ei voisi tavata ("deittailla") ihan pelkästään tapaamisen ilosta? Ei ihmisten tapaamisessa tarvitse aina olla jotain taka-ajatuksia. Sitä (kai) pettyykin paljon harvemmin, kun ei aseta tavoitetta taivaisiin
Minä olen epäsosiaalinen ihminen ja ylpeä siitä. En saa mitään kiksejä baarijorinoistakaankaan. Sisällyksetöntä sellainen sosiaalisuus, en käsitä miksi se on monille niin tärkeää.
Lisäksi nettideittiskene tosiaan on parinmuodostuksen hakua, muutenhan sieltä etsisivät naiset naisia ja miehet miehiä yhtä paljon kuin vastakkaista sukupuolta. Niinhän ei ole.
Joten jos en tosiaankaan etsi miespuolisia ystäviä deittipalstoilta, vanhoja kavereitani juuri ja juuri yleensä siedän jos ollenkaan, niin enköhän minä sitä sexuaalisuutta ja parinmuodostusrakkautta nettideiteistä hakenut.
Toisin kuin Negaduck, minä kyllä sain vastauksia vastauksiini ja toisinpäin. Ja Treffejäkin. Mutta nyt kaduttaa se hirmuinen vaivannäkö (meilien laatiminen, joidenkin kanssa pitkäänkin, ja minun tapauksessani ympäri maata ajeleminenkin treffeille), kun vaivannäkö ja stressi ei ollut missään suhteessa (olemattomaan) tulokseen.
Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
Gat kirjoitti:Mutta nyt kaduttaa se hirmuinen vaivannäkö (ja minun tapauksessa ympäri maata ajeleminenkin treffeille), kun vaivannäkö ja stressi ei ollut missään suhteessa (olemattomaan) tulokseen.
Nii, senkin ajan ois voinu kaataa karhua ja tuprutella.
Blissin pointtia ei voi olla tajuamatta, mutta paineista ei (me) välttämättä tiedetä yhtään mitään. Siis asian tiimoilta paineista. Oletan, että on todella hankala saada itseään enää siihen tilaan, joka sallisi sellaisen "avoimin mielin treffeille lähdön" jos on takana liikaa pettymyksiä.
^^Mulla ei IKINÄ ole ollut minkäänlaista ilmoitusta missään deittipalvelussa ja silti olen tavannut ihmisiä. Ehkä siinä on sitten se syy, miksi olen tavannut niitä täysijärkisiä edit: enkä ole myöskään lähettänyt yhtäkään vastausta muiden deitti-ilmoituksiin
Bliss kirjoitti:^^Mulla ei IKINÄ ole ollut minkäänlaista ilmoitusta missään deittipalvelussa ja silti olen tavannut ihmisiä. Ehkä siinä on sitten se syy, miksi olen tavannut niitä täysijärkisiä
Nii no, ne treffini itse asiassa menivät niin, että käytännölssä se oli kamupohjaista seuranpitoa, useitakin päiviä (ja öitä) putkeen. Minusta se oli helpottavaakin, koska pelkään ja arkailen sexuaalista aloitteentekoa niin kovin.
Silti on syytä epäillä, että niiltäkin treffaamiltani naisilta saivat pillua tai herkemmin parisuhteen aikaiseksi juuri ne treffattavat, jotka kävivät melko pian käsiksi ja sitten hömps hömps.
Siis minun ongelmani ei ole, että treffeillä olisin pillunkiilto silmissä, vaan että pillunkiiltoa en uskalla vilautella.
Viimeksi muokannut Gat, 04.09.2008 11:29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Yksinäisen runkkarin on elo pitkä tie
Ilman naisen syliä se hautaan asti vie
Toiiiset oon luotuja nussiiimaan
Toiset o-ohoon tuomittu runkkaamaaan
Näin yksin yyyyksiin vaiiiiin....
^^^Kauneus on subjektiivista.
Tai jos Se Juttu onkin siinä, että mulla ei vaan ole mitään pakottavaa tarvetta deittailla? Kiinnostavien ihmisten kanssa on kiva käydä kahvilla, oli ne tyypit sitten miehiä tai naisia.
Over and out.
Bliss kirjoitti:Tai jos Se Juttu onkin siinä, että mulla ei vaan ole mitään pakottavaa tarvetta deittailla?
Niin? Sehän tulee just siitä huojentavasta tietoisuudesta että jos koskaan tekee mieli pariutua, se tapahtuu ihan helposti, eikä sen kanssa pähkäilyyn tarvitse uhrata henkisiä voimavaroja.
Kyllähän mäkin käyn kahvilla / bissellä / sidulla mielenkiintoisten tyyppien kanssa, ja voivat ne olla naisiakin, mutta kun potentiaalisesti kiinnostava nainen sanoo "eksä osaa olla mun kaa ilman et sä ajattelet pariutumista?" niin menee ponnisteluksi. Ja mieluummin sitten käyn kahvillajne sellaisten kanssa, joiden kanssa oleminen ei vaadi ponnisteluja.
Onko tämä näkökulma täysin uuno?
Viimeksi muokannut NegaDuck, 04.09.2008 11:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Keskimäärin samoja ihmisiä pidetään yleisesti kauniina ja toisia rumina ja pariutuminen tapahtuu saman tasoisten kesken.
Olen ennenkin kertonut tutkimuksesta, jossa otettiin oikeita häävalokuvia, otettiin niistä miehet ja naiset erilleen ja sitten miehet rankkasivat naiset ulkonäön mukaan naiset rankkasivat miehet.
Todettiin, että kun kumpikin sukupuoli lajiteltiin ulkonäön mukaan, se vastasi myös todellista paritumisjärjestystä.
Kauniit olivat pariutuneet kauniiden kanssa ja rumat rumien kanssa. Se on tietysti luonnollista.
Bliss kirjoitti: että eikö niille jo sovituille (netti)treffeille voi lähteä enempi avoimin mielin odottamatta mitään sen kummempaa tapahtuvaksi:D
Ymmärrän nyt mitä haet. Oletan, että tarkoitat sitä lähtöasennetta, ettei yritä liikaa, antaa tilanteen viedä, ottaa asian rennosti. Niinku positiivisella asenteella. jos jotain tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Blaaah...
NuoriDaavid kirjoitti:Olen ennenkin kertonut tutkimuksesta, jossa otettiin oikeita häävalokuvia, otettiin niistä miehet ja naiset erilleen ja sitten miehet runkkasivat naiset ulkonäön mukaan naiset rankkasivat miehet.
NegaDuck kirjoitti: jos koskaan tekee mieli pariutua, se tapahtuu ihan helposti
No nimenomaan niin se ei ole.
Ei mullakaan ole mitään pariutumista vastaan, mutta kun en halua ottaa siitä yhtä stressinaihetta lisää. Mitä enemmän tässä kuluu aikaa, sitä vaikeampaa se tulee olemaan kaikin puolin.
Pyry-Matias kirjoitti:-- Oletan, että tarkoitat sitä lähtöasennetta, ettei yritä liikaa, antaa tilanteen viedä, ottaa asian rennosti. Niinku positiivisella asenteella. jos jotain tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Blaaah...
Naisnäkökulmasta... On tosi vaikea kuvitella kiinnostuvansa ja saavansa sen perhosfiiliksen vatsanpohjalle jos deitin asenne huokuu mitään muuta kuin juuri tuota. Ilman sitä blaaaaaah-lisää.
Siis kun nettideitille mennään niin sinne mennään yksittäinen hikikarpalo ohimolla änkyttämään, josko tästä nyt tulisi parisuhde vai ei. Ja jos ei tule pillua niin sitten suututaan. Tietty.
elco kirjoitti:Siis kun nettideitille mennään niin sinne mennään yksittäinen hikikarpalo ohimolla änkyttämään, josko tästä nyt tulisi parisuhde vai ei. Ja jos ei tule pillua niin sitten suututaan. Tietty.
Älä unohda sitä osaa, että deittikumppania pommitetaan vähintään parikymmentä kertaa päivässä sähköpostilla/tekstiviesteillä/puheluilla ainakin kolme viikkoa tapaamisen jälkeen. Siis jos sai pakit.
Bliss kirjoitti:Jotkut taitavat olla tahallaan tajuamatta mitä mä tarkoitan, tai sitten ilmaisen asiani jokseenkin sekavasti. (en ihmettelis tätä) En tarkoittanut kaverisuhteen luomista (välttämättä), vaan että eikö niille jo sovituille (netti)treffeille voi lähteä enempi avoimin mielin odottamatta mitään sen kummempaa tapahtuvaksi. Tai antaa olla. Onneks on edes muutamia tyyppejä jotka tietävät tasan tarkkaan mitä tarkoitan
Lyhyemmin pointtisi kai siis on: älä ota paineita äläkä ole epätoivoinen. Temppu onkin siinä miten pääsee kyseiseen xenmäiseen rauhallisuuden tilaan missä tavoitteista on luovuttu eikä lopputuloksella ole väliä.
Tutkimusten ja tilastojen mukaan paras tapa rentouttaa itsensä deittitapaamista varten on olla jo valmiiksi varattu. Kun tietää kotona olevan lämmin syli odottamassa, on tapaamisessa huomattavasti rauhallisempi ja luonnollisempi koska tietää ettei mahdollinen epäonnistuminen vituta yhtä paljon.
En kannata tuota kuitenkaan moraalis-eettisten ja kiinnijäämisriskin takia. Parempi tapa olisi olla kiinnostumaton seurustelusta tai seksistä ylipäätään, mistä automaattisesti seuraa ettei lopputuloksella ole enää merkitystä. Tässä on vain se haittapuoli että jos ei ole erityistä tavoitetta deittien suhteen, halu lähteä deiteille laskee kuin lehmänhäntä. Kukas sen lehmänhännän nostaisi ellei lehmä itse?
Viimeksi muokannut Frederik Krueger, 04.09.2008 11:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
