urpiainen kirjoitti:Luulen, että teoretisointisi ontuu tässä kohdassa: kurituksen kohteeksi joutuneet ovat sisäistäneet ongelmanratkaisukeinojen opetuksensa erinomaisesti, ja ovat tilastollisesti tutkitusti (googlaa lähteet itse) paljon kurittamattomia auliimpia turvautumaan väkivaltaan ristiriitatilanteissa. Oman todistuksesi mukaan näemmä pelkkä selkäsaunan eksplisiittinen uhkakin riittää tähän.
En ymmärrä mihin viittaat viimeisellä lauseella? Viittaatko että kertomukseni perusteella lapsuudessa kokemani uhka selkäsaunasta on riittänyt kouluttamaan minut uskomaan väkivallan voimaan ongelmanratkaisussa ja toimimaan kurittomammin?
Tilastollisesti ja teoreettisesti voi olla täysin pitävää, että kurituksen kohteeksi joutuneet kokevat ko. keinot tehokkaaksi tehokkaiksi keinoiksi toimia, jos asioita ei käydä läpi ja tehdä selväksi että se voimankäyttö on väärin -- ja että sellaisessa tilanteessa kaikki häviävät, kaikille tulee paha mieli ja ettei tilanteita koskaan saisi päästää sinne asti.
Yritän argumentoida sitä, että väkivaltaa, voimaan perustuvaa vallankäyttöä ja fyysisyyttä ei maailmasta saa taiottua pois sillä, että leikkii ettei sitä olisi olemassa. On parempi ymmärtää, että sellainen puoli maailmaa on olemassa ja että meille kaikille on aina parempi - että asiat pystytään ratkaisemaan muuten. Fyysinen ratkaisu kun ei ole välttämättä mikään ratkaisu. Fyysisellä voimalla ja voimankäytöllä voidaan kuitenkin jokin tilanne laukaista/rauhoittaa niin, että sitä pystytään käsittelemään toisin.
Otetaan analogiaksi vaikkapa seksi tai tuliaseet. Täysin kieltämällä ne ja leikkimällä ettei niitä ole lainkaan olemassa kaivetaan taas verta nenästä.
Ja siis edelleen tarkennukseksi, en missään nimessä kannata että ruumiillinen kuritus olisi mitään jatkuvaa ja toistuvaa - koska se on varma merkki siitä, että peli on jo menetetty. Mutta en myöskään kannata sitä, että niissä erityistilanteissa kun se Pyry-Petteri sekoaa vedettyään itsensä sokerin ja amfetamiinin yliannostustilaan - on parempi käyttää hätätilassa vaikka tukkapöllyä Pyry-Petterin hampaiden irrottamiseksi Jaana-Emilian jalasta, sen sijaan että yritetään yrttiöljyjä hieromalla ja poskia silittämällä saada Pyry-Petteri ymmärtämään että Jaana-Emiliaa sattuu, kun palosireeninä huutavasta kakarasta sitä ei muuten ymmärtäisi.
Mutta siis saivarteluahan tämä keskustelu tässä on.
Ja rautalangasta ja selvennykseksi myös urpiaiselle:
Olen erittäin pasifistinen toimija, joka toivottavasti osaa kuitenkin käyttää nyrkkejään ja vartaloaan jos joutuisi fyysiseen välienselvittelyyn. Ymmärrän ja tiedostan hyvin eri keinojen skaalan - ja ymmärrän että se fyysinen ulottuvuus on myös olemassa. Se auttaa hahmottamaan myös päänaukomisen rajoja, koska väärässä seurassa on aina se mahdollisuus että verbaalinen välienselvittely siirtyy jollekin muulle tasolle.
