Kitinä

Älykkyyden evoluutiota on mietitty paljon. Miksi ihmiset ovat älykkäitä? Mikä on sen tuoma kilpailuetu evoluutiossa?

Äkkiseltään tuntuu tietysti luonnolliselta, että tyhmä otus pärjää evoluutiossa älykästä huonommin. Älykkyys on kuitenkin kehittynyt hyvin hitaasti evoluutiossa ja ihmiset ovat maan ainoa älykäs eläinlaji. Ihmistenkin älykkyys on räjähtänyt vasta viimeisen sadantuhannen vuoden kuluessa. Miksi näin?

Tässä mielenkiintoinen näkemys aiheesta.

http://www.space.com/searchforlife/seti ... 20926.html

(jos sivu ei aukea niin painaa selaimen refres-namiskuukkelia)

Artikkelin tarjoama selitys tuntuu uskottavalta osaselitykseltä.

Olen miettinyt esim Hjalliksen kovaa flaksia kaunotarten keskuudessa. Tottakai rahasta on paljon apua, mutta kuuleman mukaan Hjallis on myös älykäs mies ja hyvä seuramies.

NuoriDaavid kirjoitti: ihmiset ovat maan ainoa älykäs eläinlaji. .

Tyypillinen kansanomainen klisee ja bullshittiä. Muillakin lajeilla on älyä ja tietoisuutta, keillä enemmän ja keillä vähemmän. Ks. Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Animal_cognition

Tuo että ihminen olisi "ainoa älykäs" liittynee ihmisen myönnetään aivan ylivertaisen kehittyneen kulttuurin arvostukseen Mutta sen kulttuurin puute ei välttämättä tarkoita älyn totaalista puutetta. Moni muukin asia vaikuttaa ihmisen kulttuurin syntyyn, mm. älystä sinänsä riippumaton mahdolllisuus kommunikoida suullisesti (monien evolutiivisten sattumien tulosta) tai se, että meillä on kädet joilla voimme duunata vaikka mitä. (Kädetkin kehittyivät alunperin puussa roikkumista, ei työkalujen käyttöä varten.)

Väittääpä jotkut, että pelkästään aivojen monimurkaisuudesta päätellen delfiinit ja miekkavalaat pelkän fysiologian perusteella saattaisivat olla ihmistä älykkäämpiä. Mutta nillä ei ole käsiä kulttuurin tekoon ja niiden luonnontilassa tarkkailu on kovin vaikeaa.

Asiaan miksi ihmisestä on tullut niin älykäs..
No pelkästä ihmisapinoiden (ml ihminen) älyn kehityksestä olen nähnyt teorian, että ihan alunperin voisi mennä näinkin simppelisti: Kevyet häntäapinat voivat loikkia oksalta oksalle ja puusta toiseen ihan sumeilematta ja miettimättä, ei satu pahoja vahinkoja. Painavampien ihmisapinoiden on taas puussa ollut pikku pakko miettiä mitä tekevät, suunnitella reittinsä, tehdä siitä mentaalisia karttoja.. ne jotka eivät osanneet, karsiutuivat.

Ihmisestä erikseen on mietitty savannielämän vaikeuksia ja niiden vaatimaa harkintaa ihmisen fysiologialla varusteltulla elukalla älyn kehityksen paineeksi. Sellaistakin olen nähnyt, että ihmisten tapa käyttää esineitä heittoaseina on vaatinut ballistiseen laskentaan pystyvät aivot, ja se muu äly on tullut ikäänkuin sivutuotteena. Mutta näitähän riittää, teoriaa joka lähtöön..

Niin ja naiset ovat elukoita Haluavat että miehellä on vaikutusvaltaa ja varallisuutta. Joskus voi olla, että älyllä sitä saa parhaiten, mutta yhtä hyvin autojobbarina menestynyt bodattu öykkäri voi olla naisten mieleen enemmän kuin hintelä, köyhempi mutta fiksumpi yliopistoprofessori. (Tämä kappale oli kärjistystä)

Gattaca kirjoitti:
(Tämä kappale oli kärjistystä)

Mutta monessa tapauksessa niin totta

Raaka älykkyys ei sinänsä käsittääkseni ole seksikästä vaan vaatii myös sosiaaliset taidot ja laajaa yleistietoakin ehkä. Ketä nimittäin kiinnostaa kuulla kaiket ajat jaagausta jostain asiasta, josta itse ei ymmärrä yhtään mitään. Sanotaanko, että seksikästä on olla riittävän älykäs menestyäkseen ja ollakseen sosiaalisesti lipevä. Hyvin toimeentuleva paskanjauhaja pääsee monen pöksyihin.

Muistan lukeneeni Tiede -lehdestä muinoin jutun, jonka mukaan keskimääräistä älykkäämmät ihmiset nauttivat seksistä enemmän, koska ovat sänkypuuhissakin kekseliäitä. Että sen mukaan sitten kai äly olis niinQ seksikästä.

Kuitenkin hurjasti keskimääräistä korkeamman äo:n omaavilla on käsittääkseni hankaluuksia sopeutua yhteiskuntaan, koska kommunikaatio ei sitten enää pelaa kunnolla. Ja niin, sosiaalinen lahjakkuushan ei korreloi muihin älykkyyden lajeihin, eivätkös Mensalaisetkin jossakin välissä kunnostautuneet kunnon keskinäisillä tukkanuottasilla.

Lisäys: tuo Gattacan esimerkki että miehen ei tarvitse olla fiksu, riittää kun on rahaa ja valtaa, on aikalailla naisia aliarvioiva. Siinähän oletetaan, että vain miehen älyllä on merkitystä; en todellakaan usko että neiti raketti-insinööri ottaa Kake Punttipönttöä.

Gattaca kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti: ihmiset ovat maan ainoa älykäs eläinlaji. .

Tyypillinen kansanomainen klisee ja bullshittiä. Muillakin lajeilla on älyä ja tietoisuutta, keillä enemmän ja keillä vähemmän. Ks. Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Animal_cognition

Tuo että ihminen olisi "ainoa älykäs" liittynee ihmisen myönnetään aivan ylivertaisen kehittyneen kulttuurin arvostukseen Mutta sen kulttuurin puute ei välttämättä tarkoita älyn totaalista puutetta. Moni muukin asia vaikuttaa ihmisen kulttuurin syntyyn, mm. älystä sinänsä riippumaton mahdolllisuus kommunikoida suullisesti (monien evolutiivisten sattumien tulosta) tai se, että meillä on kädet joilla voimme duunata vaikka mitä. (Kädetkin kehittyivät alunperin puussa roikkumista, ei työkalujen käyttöä varten.)

Väittääpä jotkut, että pelkästään aivojen monimurkaisuudesta päätellen delfiinit ja miekkavalaat pelkän fysiologian perusteella saattaisivat olla ihmistä älykkäämpiä. Mutta nillä ei ole käsiä kulttuurin tekoon ja niiden luonnontilassa tarkkailu on kovin vaikeaa.)

Ei nyt mennä tähän, tämä on kokonaan toisen keskustelun paikka. Ihminen on anyways älykkäin.

Eläinten älykkyydestä väännetään myös paljon bullia. Koko-gorillan ollessa kolmevuotias, sille tehtiin kolmevuotiaalle ihmiselle tarkoitettu älykkyystesti, josta saatiin tulokseksi, että sen äö oli 100. Kokoa ei ole koskaan testattu aikuiselle ihmiselle tarkoitetulla testillä. Silti tiedotusvälineissä kiertää edelleen juttu, jonka mukaan kokon äö on sata. Tästä oli hesarissa kerran hyvä juttu. Kyseisen väärinkäsityksen oikaiseminen ei kiinnosta ketään.

Kai nyt kuitenkin allekirjoitat sen, että älykkyys ei ole mikään yleinen ilmiö eläinkunnassa (kun tarkastellaan asiaa laajalti). Näin ollen äly ei ole mikään automaaginen evoluution menestystie.

Gattaca kirjoitti: Asiaan miksi ihmisestä on tullut niin älykäs..
No pelkästä ihmisapinoiden (ml ihminen) älyn kehityksestä olen nähnyt teorian, että ihan alunperin voisi mennä näinkin simppelisti: Kevyet häntäapinat voivat loikkia oksalta oksalle ja puusta toiseen ihan sumeilematta ja miettimättä, ei satu pahoja vahinkoja. Painavampien ihmisapinoiden on taas puussa ollut pikku pakko miettiä mitä tekevät, suunnitella reittinsä, tehdä siitä mentaalisia karttoja.. ne jotka eivät osanneet, karsiutuivat.

Ihmisestä erikseen on mietitty savannielämän vaikeuksia ja niiden vaatimaa harkintaa ihmisen fysiologialla varusteltulla elukalla älyn kehityksen paineeksi. Sellaistakin olen nähnyt, että ihmisten tapa käyttää esineitä heittoaseina on vaatinut ballistiseen laskentaan pystyvät aivot, ja se muu äly on tullut ikäänkuin sivutuotteena. Mutta näitähän riittää, teoriaa joka lähtöön..
)

Olen myös noista teorioista kuullut. Puussa hyppinen edellyttää kolmiulotteisuuden hallintaa ja se edellyttää aivoilta enemmän jne.

Ne eivät kuitenkaan ymmärtääkseni selitä homo sapiensin älykkyyttä. Ihmisten esi-isät eivät ole puussa olleet pitkään aikaan.

Gattaca kirjoitti: Niin ja naiset ovat elukoita Haluavat että miehellä on vaikutusvaltaa ja varallisuutta. Joskus voi olla, että älyllä sitä saa parhaiten, mutta yhtä hyvin autojobbarina menestynyt bodattu öykkäri voi olla naisten mieleen enemmän kuin hintelä, köyhempi mutta fiksumpi yliopistoprofessori. (Tämä kappale oli kärjistystä)

Tuon postaamani jutun mukaan äly olisi kuin riikinkukon pyrstö: sen pitää näkyä. Vaikka olisit kuinka fiksu siitä ei ole apua, jos se ei näy ympäristön ymmärtävällä tavalla.

Nyt päästäänkin kiroamaasi sosiaaliseen älykkyyteen: pitää osata olla hvä seuramies, nokkela, sosiaalinen, mieluiten osata musisoida jne.

Tämän teorian mukaan esim. matemaattinen äly on vain evoluution sivutuote, sillä ei voi skorettaa (no ehkä sillä osaa laskea keihään lentoradan?)

Lilo kirjoitti: Lisäys: tuo Gattacan esimerkki että miehen ei tarvitse olla fiksu, riittää kun on rahaa ja valtaa, on aikalailla naisia aliarvioiva. Siinähän oletetaan, että vain miehen älyllä on merkitystä; en todellakaan usko että neiti raketti-insinööri ottaa Kake Punttipönttöä.

Tilanne taitaa olla juuri toisin päin. Olen huomannut, että naisile on kova paikka huolia mielestään itseään tyhmempi mies, kun taas miehille se ei tunnu olevan mikään ongelma. Miehen äly ei ehkä ole nuorten naisten toivelistan ykkösenä, mutta tosi korkealla se kyllä on.

Tästä älyevoluutiosta minulla on pieni hypoteesi. Olen varma, että joku paleontologi on esittänyt tämän jo, mutta en jaksa etsiä lähteitä.

Useimmilla laumassa elävillä lajeilla luonnonvalinta toimii niin, että vahvin uros saa kaikki naaraat. Tällainen evoluutio ei suosi älyä, sillä mahdollisuus, että älykkäin on myös vahvin, on aika pieni. Hypoteesini on, että esi-isämme eivät syystä tai toisesta käyttäneet tällaista yhteisömallia, vaan vahvimman lisäksi myös muut urokset saivat lisääntyä. Vaikka on ehkä liioittelua puhua vapaasta tahdosta, uskon, että tiettyyn rajaan asti valtauroksen ulkopuolelle jääneillä naarailla oli mahdollisuus valita, kenen kanssa he lisääntyivät.

Kun naarailla oli mahdollisuus valita lisääntymiskumppaninsa, myös muut kuin vahvimmat urokset saivat jälkeläisiä. Kun jälkeläisten selviytyminen ei ole pelkästä voimasta kiinni, niin on mahdollista, että nokkelipmpien vanhempien jälkeläiset selvisivät hiukan paremmin kuin vahvojen uhoajien lapset. Älykkyyden evoluutio alkoi.

Älykkyyden evoluution raja tulee kuitenkin tällä tavoin aika nopeasti vastaan. Jossain vaiheessa laji on niin vahva, että lisänokkeluus ei enää tee merkittävää eroa. Tällöin taas fyysiset tekijät ratkaisevat, sillä fyysisesti voimakkaimmat ovat myös vastustukykyisimpiä. Tarvitaan seuraava askel: kommunikointitaito.

Seuraava askel älykkyyden evoluutiossa on näin puhuttu kieli. Sen syntyyn minulla ei ole hypoteesia, mutta ehkä teillä muilla on. Puhutun kieli sallii puhutut suunnitelmat ja joukkovoiman. Yllättäen pelkkä voima ei riitä lauman johtamiseen, vaan johtajan on osattava puhua ja ymmärtää puhetta. Tämä on samalla ensimmäinen askel kohti kulttuuria.

e.

eps kirjoitti:

Lilo kirjoitti: Lisäys: tuo Gattacan esimerkki että miehen ei tarvitse olla fiksu, riittää kun on rahaa ja valtaa, on aikalailla naisia aliarvioiva. Siinähän oletetaan, että vain miehen älyllä on merkitystä; en todellakaan usko että neiti raketti-insinööri ottaa Kake Punttipönttöä.

Tilanne taitaa olla juuri toisin päin. Olen huomannut, että naisile on kova paikka huolia mielestään itseään tyhmempi mies, kun taas miehille se ei tunnu olevan mikään ongelma. Miehen äly ei ehkä ole nuorten naisten toivelistan ykkösenä, mutta tosi korkealla se kyllä on.

Tästä älyevoluutiosta minulla on pieni hypoteesi. Olen varma, että joku paleontologi on esittänyt tämän jo, mutta en jaksa etsiä lähteitä.

Useimmilla laumassa elävillä lajeilla luonnonvalinta toimii niin, että vahvin uros saa kaikki naaraat. Tällainen evoluutio ei suosi älyä, sillä mahdollisuus, että älykkäin on myös vahvin, on aika pieni. Hypoteesini on, että esi-isämme eivät syystä tai toisesta käyttäneet tällaista yhteisömallia, vaan vahvimman lisäksi myös muut urokset saivat lisääntyä.

e.

Ihmisellä tuo "vahvin siittää kaikki naaraat" ei toimi, koska ihmislapsi tarvitsee molempien vanhempien hoitoa useiden vuosien ajan (nykyään asia on tietysti eri, koska yhteiskunta auttaa)

Jos lauman johtaja olisi siittänyt kaikki lapset, niin muuta miehet eivät olisi innostuneita lasten hoitamisesta=>lapset eivät menesty.

Näin ollen tavismiehen lapsi menestyy, koska tavisisä haluaa hoitaa omaa lastaan. Mutta miksi älyllä on merkitystä? Voisihan olla niin, että toiseksi vahvin saisi valita seuraavana jne.

eps kirjoitti:

Lilo kirjoitti: Lisäys: tuo Gattacan esimerkki että miehen ei tarvitse olla fiksu, riittää kun on rahaa ja valtaa, on aikalailla naisia aliarvioiva. Siinähän oletetaan, että vain miehen älyllä on merkitystä; en todellakaan usko että neiti raketti-insinööri ottaa Kake Punttipönttöä.

Tilanne taitaa olla juuri toisin päin. Olen huomannut, että naisile on kova paikka huolia mielestään itseään tyhmempi mies, kun taas miehille se ei tunnu olevan mikään ongelma. Miehen äly ei ehkä ole nuorten naisten toivelistan ykkösenä, mutta tosi korkealla se kyllä on.

No näinhän minäkin se näen, mutta usein kuulee silti näissä keskusteluissa väitteen, joiden mukaan naisia kiinnostavat parinvalinnassa vain raha, valta ja ulkonäkö, ihan sama kuinka urpo tyyppi muuten on kyseessä.

Tästä päästäänkin sitten siihen, että usein tunnutaan myös ajattelevan että ulkonäöstään huolehtiva mies on jotenkin vastakkainen asia älykkönörtille, erityisesti kun on kyse urheilusta. Että ei ne naiset arvosta älyä, kun ei niille tuo nurkassa tietokoneensa kanssa nysväävä nörtti kelpaa, mutta kyllä tuo futista pelaava tinttitukka saa pöksyt märiksi.

No hitto, sellainen hottis tsiksi, joka on kaunis ja fiksu, vaatii varmaankin usein samaa mieheltä. Että palataas taas sitten tähän tasokeskusteluun...

NuoriDaavid kirjoitti:
Ihmisellä tuo "vahvin siittää kaikki naaraat" ei toimi, koska ihmislapsi tarvitsee molempien vanhempien hoitoa useiden vuosien ajan (nykyään asia on tietysti eri, koska yhteiskunta auttaa)

Cro Magnonin ihmisillä eli Homo Sapiensilla tämä on kai totta, joskin yhteisöllinen yhden uroksen jälkeläisten kasvattaminen onnistuisi myös. Tällöin vaan ruokavalio olisi enemmän sekaruokaa ja haaskoja. Mutta kun puhutaan älykkyyden evoluutiosta, pitää mennä taaksepäin ennen Cro Magnonin ihmisiä. Cro Magnoneista nimittäin uskotaan, että he olivat jokseenkin yhtä älykkäitä kuin me. Jos Cro Magnonin ihmisen adoptoisi ja kasvattaisi meidän kulttuuriin, häntä ei erottaisi muista ihmisistä.

Näin ollen tavismiehen lapsi menestyy, koska tavisisä haluaa hoitaa omaa lastaan. Mutta miksi älyllä on merkitystä? Voisihan olla niin, että toiseksi vahvin saisi valita seuraavana jne.

Vaikka siellä olisi ollut jonkinlainen valintaketju, niin jossain vaiheessa ketjua äly ja voima olisivat olleet tasapainossa. Tällöin kahdesta yhtä vahvasta uroksesta älyltään suurempi olisi voittanut ja taas älykkyyden evoluutio olisi saanut pisteitä - mutta hitaasti. Toisaalta mallin mukaan äly on kehittynyt hitaasti, joten hypoteesin kannalta kaikki on hyvin.

e.

Lilo kirjoitti: Tästä päästäänkin sitten siihen, että usein tunnutaan myös ajattelevan että ulkonäöstään huolehtiva mies on jotenkin vastakkainen asia älykkönörtille, erityisesti kun on kyse urheilusta. Että ei ne naiset arvosta älyä, kun ei niille tuo nurkassa tietokoneensa kanssa nysväävä nörtti kelpaa, mutta kyllä tuo futista pelaava tinttitukka saa pöksyt märiksi.

Ehkä tämä juttu menee jotenkin näin (sori huono kuva, piirsin sen nopeasti xfigilla):



e.

eps kirjoitti:

Lilo kirjoitti: Tästä päästäänkin sitten siihen, että usein tunnutaan myös ajattelevan että ulkonäöstään huolehtiva mies on jotenkin vastakkainen asia älykkönörtille, erityisesti kun on kyse urheilusta. Että ei ne naiset arvosta älyä, kun ei niille tuo nurkassa tietokoneensa kanssa nysväävä nörtti kelpaa, mutta kyllä tuo futista pelaava tinttitukka saa pöksyt märiksi.

Ehkä tämä juttu menee jotenkin näin (sori huono kuva, piirsin sen nopeasti xfigilla):



e.

Hmm. Olit erottanut sosiaalisuuden älykkyydestä, vaikka minusta Y akselilla pitäisi olla yhdistelmä äly/sosiaaliset taidot

btw ehkä jotenkin tähän juttuun liittyy kehitysvammaisten työllistyminen: luin jutun, jonka mukaan heidän työssä pärjäämisensä riippuu nimenomaan heidän sosiaalisista kyvyistään.

Toki on selvää, että kun ÄÖ tippuu riittävän alas, niin sosiaaliset taidot pakostakin loppuvat, mutta tuon kynnys-ÄÖ:n yläpuolella kehitysvammaisten työssäpärjääminen on kiinni sosiaalisuudesta.

NuoriDaavid kirjoitti:
Hmm. Olit erottanut sosiaalisuuden älykkyydestä, vaikka minusta Y akselilla pitäisi olla yhdistelmä äly/sosiaaliset taidot

Olisin halunnut laittaa kolme akselia (äly, sosiaalisuus, ulkonäkö), mutta kun graafikon taitoni ovat tikku-ukkotasoa. Nämä kolme tekijää tuntuvat olevan pitkälti toisistaan riippumattomia.

e.

eps kirjoitti:

Olisin halunnut laittaa kolme akselia (äly, sosiaalisuus, ulkonäkö), mutta kun graafikon taitoni ovat tikku-ukkotasoa. Nämä kolme tekijää tuntuvat olevan pitkälti toisistaan riippumattomia.

e.

Eikö sosiaalinen älykkyys ole älykkyyden laji siinä kuin muutkin?

Lilo kirjoitti:

eps kirjoitti:

Olisin halunnut laittaa kolme akselia (äly, sosiaalisuus, ulkonäkö), mutta kun graafikon taitoni ovat tikku-ukkotasoa. Nämä kolme tekijää tuntuvat olevan pitkälti toisistaan riippumattomia.

e.

Eikö sosiaalinen älykkyys ole älykkyyden laji siinä kuin muutkin?

Joo, mutta menee turhan hankalaksi. Jätän älyn määritelmän problematiikan muille. Tuossa kaaviossa tarkoitan lähinnä jonkinlaista analyyttista älyä, tai jotain. Huh! Onneksi en joudu puolustamaan tätä teoriaani alan konferensissa satojen fanaattisten paleontologien edessä.

e.

Älykkyys on seksikästä, ja tällainen typerys on helppo.

Kuinkas sen ...And Oceans muotoilikaan?

Intelligence Is Sexy

Electro eroticism
Intelligence is sexy
Electro eroticism
Intelligence is sexy

Electric God
Sonic Fraud
Organic Cloud
Erotic Flood

Electro eroticism
Intelligence is sexy
Electro eroticism
Intelligence is sexy

Stuck in a junction of transparent corridors
Multifarious structures and intricated patterns
Lost in a jungle between indexes
A paradian of systematic metroplex

Synchronize
Sensitize
Stigmatize

Electric God
Sonic Fraud
Organic Cloud
Erotic Flood

Electro eroticism
Intelligence is sexy
Electro eroticism
Intelligence is sexy

NuoriDaavid kirjoitti:Ei nyt mennä tähän, tämä on kokonaan toisen keskustelun paikka.

Joo, sori. Tapani mukaan otan asiakseni puuttua tuollaisiin kansanomaisiin ennakkoluuloihin tai sanontoihin eläimistä.

NuoriDaavid kirjoitti: Ihminen on anyways älykkäin.

Luultavasti, ellei sitten joskus miekkavalaista saada uutta tietoa. Mutta niiden älykkyyden kvantitatiivinen vertailu ihmisen älykkyyteen olisi joka tapauksessa hankalaa ellei mahdotonta. Jännä tieto muuten, että luonnondelfiineillä on kaikilla oma nimi tai kutsuääni, jonka keksivät itse jonkun sukulaisen nimeä muunnellen.

NuoriDaavid kirjoitti: Eläinten älykkyydestä väännetään myös paljon bullia. Koko-gorillan ollessa kolmevuotias, sille tehtiin kolmevuotiaalle ihmiselle tarkoitettu älykkyystesti, josta saatiin tulokseksi, että sen äö oli 100. Kokoa ei ole koskaan testattu aikuiselle ihmiselle tarkoitetulla testillä. Silti tiedotusvälineissä kiertää edelleen juttu, jonka mukaan kokon äö on sata. Tästä oli hesarissa kerran hyvä juttu. Kyseisen väärinkäsityksen oikaiseminen ei kiinnosta ketään.

Muistaakseni korkein Kokolle saatu ÄO oli jotain 85.
Se Hesarin juttu (luin sen) oli yksisilmäisen humanistiuskovaisen kirjoittama. Totta kyllä, että ne olivat lasten testejä. Mutta siihen on vastaan huomautettu, että Kokohan oli itsekin lapsi niitä testejä tehtäessä! Gorillat kun kypsyvät melkein yhtä hitaasti kuin ihminen. Mutta sitä taas sinä et huomannut Epäilyksiä herättää kyllä, jos Kokolle on aikuisiälläkin tehty ja sitten aikuisten testejä ja niiden tuloksia ei ole julkaistu... voisin kyllä kuvitella, että Kokon ja kumppanien sanavarastolle aikuisten perustestit saattavat olla mahdottomia, ei välttämättä älyllisesti mutta kielellisesti.

NuoriDaavid kirjoitti: Näin ollen äly ei ole mikään automaaginen evoluution menestystie.

Ei todellakaan. Eläimistä parhaiten pärjäävät umpityhmät hyönteiset.

NuoriDaavid kirjoitti: Olen myös noista teorioista kuullut. Puussa hyppinen edellyttää kolmiulotteisuuden hallintaa ja se edellyttää aivoilta enemmän jne.
.

Niin tai tuossa sanomassani teoriassa vielä se, että kevyet häntäapinat voivat melko älyttömästi hyppiä puissa, oksat kantavat ja pudotuskaan ei kevyellä elukalla aina ole fataali. Raskaampien ihmisapinoiden taas oli puissa pakko oppia ennakoimaan mitkä oksat kantavat ja suunnitella reittejä ennalta, muuten tippui ja luut murtuivat.

NuoriDaavid kirjoitti: Ne eivät kuitenkaan ymmärtääkseni selitä homo sapiensin älykkyyttä. Ihmisten esi-isät eivät ole puussa olleet pitkään aikaan. .

Tuontapaiset selittävät osaltaan ihmisapinoiden muita eläimiä suurempaa älykkyyttä. Puusta ovat gorillatkin laskeutuneet, mutta tuo sama pohja niiden älykkyydellä voi olla. Ihminen erkaantui muista ihmisapinoista niin vähän aikaa sitten, että on eläinkunnan luokituksessa vieläkin yksi ihmisapinalaji. Kuitenkin ihminen on vielä älykkäämpi. Syiksi on sitten esitetty vaikkapa savannielämän rankkuutta, ihmisen muuttumista kasvissyöjästä metsästäjäksi joka vaati enemmän harkintaa kuin hedelmien etsiminen, varsinkin kun ihmisen oli pakko metsästää asein. Päälle sitten tietysti sosiaalisen elämän vaatimuksia ym, ym.

Fysiologiassammekin muuten yläruumiimme on melkein identtinen simpanssin kanssa. Ja se käsivarsineen ja sormineen ei suinkaan aikojen kuluessa kehittynyt ennakoiden työkalujen käyttöä tai näppiksen naputtamista, vaan oli sopeutuma oksalta oksalle kiipeilyyn puissa.

Minulla on näistä viimevuotinen Scientific Americanin erikoisnumero, tarttis varmaan joskus oikeasti lukea ne artikkelit

NuoriDaavid kirjoitti: Nyt päästäänkin kiroamaasi sosiaaliseen älykkyyteen: pitää osata olla hvä seuramies, nokkela, sosiaalinen, mieluiten osata musisoida jne.?)

Paljon perää voi olla siinä, että todella älykkäät ihmiset ovat suurissa vaikeuksissa sosiaalisesti. Mietin tässä, että johtuuko se ihan varmaan sosiaalisen älykkyyden puutteesta? Itsestäni en sano mitään, testeihin en uskaltaudu, saatan ollakin vain luonnevikainen ja umpihullu.

Aikoja sitten jossain teeveeohjelmassa pidettiin pellenä silloista Suomen nuorinta tohtoria, joka haltioituneena selitti miten "fantastista" on ratkoa kvanttiyhtälöitä. Hah kun hassua, höppänä niin omissa maailmoissaan. Mutta hetkinen.. entäs jos tyyppi ei olekaan sitä mitenkään tarkoituksella erottuakseen, vaan ne asiat aidosti kiinnostavat häntä samalla tavalla kuin lätkätulokset taviksia? Siis tämä yksilö ei saisikaan puhua omista kovista jutuistaan vaikka muut saa? Ja miten muka hän etukäteen tietää, että ne eivät muita kiinnosta, kun luultavasti ei niitä ajatuksia sen kummempina tai hienostelevimpina pidä kuin muut lätkätuloksia?

Jos sellainen yliälykäs tyyppi sitten joutuu sosiaalisiin tilanteisiin, vaikka tyypillisiin kapakkakeskusteluihin (vaikka lätkästä tai BB:stä) .. niin hän voi kokea olonsa vieraantuneeksi ja muut tylsiksi.. ei itseään korostaakseen, vaan koska niin aidosti kokee eikä muuta voi. Ja jos sitten häneltä ne muut vaativat "sosiaalisia taitoja".. niin haloo, mitäs erityisiä "sosiaalisia taitoja", "sosiaalista älykkyyttä" ym ne sanojat itse muka tarvitsevat siinä omassa tutussa ympäristössään?? No ei mitään erikoista, heidän ei tarvitse ponnistella eikä harjoitella sosiaalisia taitoja, hehän viihtyvät siellä kuin kala vedessä ihan luonnostaan, ponnistelematta.

Siltä hyperfiksulta outolinnulta siis itse asiassa vaaditaan paljon suurempia sosiaalisia taitoja ja sopeutumista kuin mitä niiden puutteesta häntä moittivat itse koskaan tarvitsevat!

Gattaca kirjoitti: Muistaakseni korkein Kokolle saatu ÄO oli jotain 85.
Se Hesarin juttu (luin sen) oli yksisilmäisen humanistiuskovaisen kirjoittama. Totta kyllä, että ne olivat lasten testejä. Mutta siihen on vastaan huomautettu, että Kokohan oli itsekin lapsi niitä testejä tehtäessä! Gorillat kun kypsyvät melkein yhtä hitaasti kuin ihminen. Mutta sitä taas sinä et huomannut Epäilyksiä herättää kyllä, jos Kokolle on aikuisiälläkin tehty ja sitten aikuisten testejä ja niiden tuloksia ei ole julkaistu... voisin kyllä kuvitella, että Kokon ja kumppanien sanavarastolle aikuisten perustestit saattavat olla mahdottomia, ei välttämättä älyllisesti mutta kielellisesti.

Mitä en huomannut?

Tämän mukaan

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gorilla

Gorilla tulee sukukypsäksi 7-8 vuotiaana, eli Koko kyllä sai tasoitusta kun sitä verrattiin samanikäiseen ihmiseen.

Tuosta testistä ei voi extraproloidaa Kokon ÄÖ:tä aikuisiässä.

NuoriDaavid kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gorilla

Gorilla tulee sukukypsäksi 7-8 vuotiaana, eli Koko kyllä sai tasoitusta kun sitä verrattiin samanikäiseen ihmiseen..

En yhtään muista minkä ikäinen Koko oli niissä julkistetuissa testeissä. Muistelen, että ei täysikasvuinen läheskään. Enkä tiedä minkä ihmislasten ikäryhmän testejä käytettiin. Ihmisnaaras nykyään tulee sukukypsäksi kai 12-14-15 -vuotiaana, Koko on naaras, joten ero ei ole kauhean suuri.

NuoriDaavid kirjoitti: Tuosta testistä ei voi extraproloidaa Kokon ÄÖ:tä aikuisiässä.

Ei niin, mutta keskenkasvuinenhan tuo oli testien aikaan silti, joten ei voi suoraan verrata aikuistenkaan ihmisten älykkyyteen. Ei testaajat silloin kai niin väittäneetkään, lehdistö ehkä sitten siitä numerosta kohisi. Pitäisi testata Kokoa nyt, jos halutaan vertailu aikuisiin ihmisiin. Hämärää joo jos Kokon Ja Michaelin aikuisiän testejä ei ole julkistettu. Tosiaan luulen, että kun kuitenkin ovat kielellisesti ihmisiä heikompia, aikuisten ihmisten testejä ei voisi niillä teettääkään.

Eikä lapsuusiän testeistä voi extrapoloida aikuisiän älykkyyttä. Minä nykäsin kasvatusneuvolassa (pakkoneurootikko! ) 10-vuotiaana ÄO:n 145, mutta se ei kerro nykyarvosta mitään. Ihmisten keskimääräinen testiälykkyyskin on kuulemma noussut. Kuitenkin toivoisin, että jatkumo lapsuuteni keskiarvoa korkeammista pojoista olisi säilynyt tänne asti, ja toivoisin nyt skorettavani korkeammalle. Koska se oli eka ja ainoa testini, en ollut vastavia ennen nähnyt, logiikkaan en ollut harjaantunut ja lisäksi jännitti aivan helvetisti.
------

Paremmin ketjun aiheeseen:
On paheksuttu teoria, että länsimaissa ihmisten keskimääräinen älykkyys laskee. Syystä että vähemmän koulutetut ihmiset pariutuvat aikaisemmin ja tekevät enemmän lapsia kuin korkealle koulutetut. Pohjaoletuksena tuossa tietysti, että älykkyys on periytyvää ja älykkäämmät hakeutuvat korkeampaan koulutukseen kuin muut. Mistä voidaan kiistellä. Lisänä vielä että säätyjako ei enää määrää koulutusmahdollisuuksia, vaan kiinnostus ja ehkä älykin. Mutta jos noin on, länsimaissa keskimääräistä suurempi äly on nykyään evolutiivisesti haitallinen ominaisuus. Evoluutiohan on sitä, kuka tekee eniten pentuja ja siten kenen geenit yleistyvät populaatiossa.

EDIT: Toistoa poistettu: kannattaisi lukea avaukset ja linkit.

Syykehitelmät kuullostavat usein aika yksioikoisilta kehäpäätelmiltä tyyliin naiset alkoivat arvostamaan älyä, joten älykkäät menestyivät ja täyttivät maan. Onpa syytä haettu niinkin kaukaa kuin siitä, että naiset hakevat luottopakkia elättämään muksuja, joten älykkyys on toisaalta auttanut naista bongaamaan moisen ja toisaalta auttanut miestä teeskentelemään moista. Oli miten oli niin enemmän järkeä tuo tekee kuin mikään muukaan kuulemani teoria.

Aiheesta voi lukea lisää vaikkapa Matt Ridleyn kirjasta The Red Queen

Uskon, että syitä älykkyyden kehittymiseen on useita: juuri nuo puussa kiipeilyn, työkalujen käytön tuomat vaatimukset, älyn edun metsästyksessä jne. Jotenkin tuntuu intuition vastaiselta, että ihmisen äly olisi pelkkä seksuaalisen valinnan tuoma riikinkukon pyrstö.

Lopputuloksenahan on, että ihminen on erittäin kilpailukykyinen laji: voimme alistaa kaikki muuta lajit (paitsi aivottomille yksisoluisille bakteereille ja viruksille saatamme jäädä tappiolle).

Ymmärtääkseni tutkijoita hämmentää kuitenkin se, miten vähän evoluutio keskimäärin arvostaa älyä.

Suurin osa hyvin menestyvistä otuksista on umpityhmiä. Suurin osa biomassasta ei omaa aivoja lainkaan.

NuoriDaavid kirjoitti: Ymmärtääkseni tutkijoita hämmentää kuitenkin se, miten vähän evoluutio keskimäärin arvostaa älyä.
.

Ei se tutkijoita hämmennä, ja evoluutio ei "arvosta" mitään. Evoluutio on mekanismi, jolla ei ole mitään suunnitelmia, tavoitteita tai arvostuksia.

Gattaca kirjoitti:Ei se tutkijoita hämmennä, ja evoluutio ei "arvosta" mitään. Evoluutio on mekanismi, jolla ei ole mitään suunnitelmia, tavoitteita tai arvostuksia.

Tutkijoita voi ymmärrykseni mukaan hämmentää esim. sellainen seikka, että tuleekohan alkoholista krapula. Tekevät tutkimuksiakin asiasta. Omituinen ihmislaji.

Tix kirjoitti:
Tutkijoita voi ymmärrykseni mukaan hämmentää esim. sellainen seikka, että tuleekohan alkoholista krapula. Tekevät tutkimuksiakin asiasta. Omituinen ihmislaji.

Selvittäisivät ensin, mitä (krapula)päänsärky oikeasti on (ei tiedetä laajeneeko vai supistuuko aivojen suonet) ja miksi Ketorin auttaa siihen.

Gattaca kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti: Ymmärtääkseni tutkijoita hämmentää kuitenkin se, miten vähän evoluutio keskimäärin arvostaa älyä.
.

Ei se tutkijoita hämmennä, ja evoluutio ei "arvosta" mitään. Evoluutio on mekanismi, jolla ei ole mitään suunnitelmia, tavoitteita tai arvostuksia.

Voisitko hiukan vähentää ylimielisyyttäsi, niin keskustelu olisi miellyttävämpää.

Kyllä tuo älykkyyden kehittymisen hitaus ja se, että vain yksi tai muutama laji maapallolla on saavuttanut mainittavaa älykkyyttä, kiinnostaa tutkijoita. Esimerkiksi astrobiologeja kiinnostaa kovasti älykkyyden kehittymisen todennäköisyys ja mekanismit.

Tiedän toki, että evoluutiolla ei ole mitään päämäärää. Tarkoitan "arvostamisella" sitä, että älykkyydestä ei ilmeisesti ole suurimmalle osalle lajeista hyötyä evoluutiossa, koska suurin osa biomassasta on niin tyhmää.