Lähetetty: 28.04.2007 16:27
En ole ollut rakastunut. Olen ollut ihastunut, jopa hullaantunut ja rakastumassa, mutta en ole ollut Rakastunut. Täyshulluus.. Rakkaus.. Hehe.
Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://beta.kitina.net/
Yksi tällainen ja sitten joitain, joita sitä ennen luulin rakastumiseksi.HellBell kirjoitti: Täyshulluus.. Rakkaus.. .
Juu, samaa mieltä.Suvinen kirjoitti: Yksipuolisena se on raastavaa ja ahdistavaa, mutta molemminpuolisena sellainen voimavara että sen avulla vaikka laihtuu 20 kiloa, rakentaa talon tai siirtää vuoren - mikä tahansa on mahdollista!
s!
Nukuit pommiin?Vihtahousu kirjoitti:Finland zero points.
Onhan tämäkin tapa asiasta ilmoittaa.Ann kirjoitti: En mä halua tämmösiä aatella. Bygones.
Mylwin kirjoitti: Onhan tämäkin tapa asiasta ilmoittaa.
Rapid enforcement powered secret lateral-occured linesmen, raging on the mike-lifting suckerfuzz?bedlam kirjoitti:Repslol rotmlsf!
En osaa tehdä isoa eroa ihastumisen ja rakastumisen kanssa, ehkä niitä ei pitäisikään yrittää erottaa toisistaan. Ilmeisesti rakastumisiksi koetaan ne ihastumiset joista ei ole vielä päässyt yli? Vai toimiiko perusteena se että ihastuminen voi olla pelkästään fyysistä (so. himo), rakastuminen ei? Esimerkkeinä käytetyt ns. "aidot rakkaudet" (mielenmullistukset jne.) kuulostavat voimakkailta ihastumisilta.Suvinen kirjoitti:Otannan tutkinta antaa käsityksen, että joukossamme on joko kumman tunnekylmää väkeä, tai sitten rakastuminen käsitetään ainutkertaiseksi tapahtumaksi, jonkinlaiseksi once-in-a-lifetime- jutuksi.
Minä voin osaltani tunnustautua osaksi "kumman tunnekylmää väkeä" noilla sinun kriteereilläsi määriteltynä. Se yksi rakastuminen on ollut elämäni toistaiseksi ainoa "sydäntäraastava, elämää mullistanut tunnetapahtuma". Sen lisäksi on ollut vain joitain pieniä ihastumisia, jotka ovat tuoneet elämään hetkellistä söpöä ihqutusta ja saaneet päivän hetkeksi paistamaan tavallista kirkkaammin. Ero ihastumisen ja rakastumisen välillä on ollut täysin selvä, ihastumiseni eivät muutu rakastumisiksi millään määrittelyillä.Suvinen kirjoitti:Otannan tutkinta antaa käsityksen, että joukossamme on joko kumman tunnekylmää väkeä, tai sitten rakastuminen käsitetään ainutkertaiseksi tapahtumaksi, jonkinlaiseksi once-in-a-lifetime- jutuksi.
--
Itse lasken kyllä rakastumisiksi ihan kaikki sydäntäraastavat, elämää mullistaneet tunnetapahtumat.
Aika erikoinen tulkinta. Melkoisen nuorta väkeä kuitenkin, ja onhan se niin että se mikä tuntui teininä maailman voimakkaimmalta tunteelta olikin vain ihastusta ja tunteiden opettelua kun vertaa siihen, että oikeasti rakastui. Olen rakastunut kahdesti, ihastunut moninkertaisen määrän. Ei se ole mikään once-in-a-lifetime -juttu, potentiaa on vaikka kuinka moneen kertaan, mutta käytännössä kiintymyksen ylimmälle tasolle pääsee aniharvoin. Se joka väittää muuta ei ole oikeasti rakastunut kertaakaan.Suvinen kirjoitti:Otannan tutkinta antaa käsityksen, että joukossamme on joko kumman tunnekylmää väkeä, tai sitten rakastuminen käsitetään ainutkertaiseksi tapahtumaksi, jonkinlaiseksi once-in-a-lifetime- jutuksi.
Miten omalla kohdallasi sitten erotat "olla rakastunut" ja "olla ihastunut"? Onko rakastuneena oleminen vain normaalia voimakkaampaa ihastuneena olemista, ja jonkun (minkä?) rajan ylitettyäsi katsot sen olevan Aitoa Rakkautta? Kai tuokin määritelmä olisi hyvä tietää jos sen perusteella määritellään toisin vastanneita henkilöitä mahdollisesti tunnekylmiksi.Suvinen kirjoitti:Tsot. Rakastumisen ja rakastamisen raja taas tässä sumenee. Kyllä rakkaus ystäviin, sukulaisiin tms on sen verran selkeästi erotettavissa romanttisista rakastumisista etten niitä mahduttaisi edes samaan kategoriaan. Vähän ontuvalta kuulostaa myös teoria rakastumisista ihastumisina, joista ei ole päässyt yli, vaikkakin tämän teorian ymmärrän vähän paremmin vaikken allekirjoitakaan. Kyllä itselleni myös täysin molemminpuoliset ja sittemmin kuolleet tunteen näyttäytyvät "rakastumisina", mutta - tadaa! - eivät suinkaan kaikki sellaiset tapaukset.
Rakastan elämää, en ole siihen rakastunut. Rakastan myös vanhempiani, mutta heihinkään en laske rakastuneeni. Rakastunut olin ensimmäiseen pitkäaikaiseen poikaystävääni, ja häntä myös rakastin pitkään. Rakastunut en ole tällä hetkellä keneenkään, rakastan kyllä monia ihmisiä. Jos nyt kylmästi aletaan analysoimaan, niin rakastuminen tulee ensin, se voi muuttua rakastamiseksi tai olla muuttumatta, rakastaminen kasvaa pikkuhiljaa ja on pysyvämpää laatua sitten. Tosin sekin voi hiljalleen haalistua, ehkä jopa kadota, mutta vähintään muistijälki siitä jää.
olipa osuvasti sanottu.Suvinen kirjoitti:rakastuminen tulee ensin, se voi muuttua rakastamiseksi tai olla muuttumatta, rakastaminen kasvaa pikkuhiljaa ja on pysyvämpää laatua sitten. Tosin sekin voi hiljalleen haalistua, ehkä jopa kadota, mutta vähintään muistijälki siitä jää.