Kitinä

Hypoteettinen tilanne (joten ei valituksia ettei se oikeasti noin voisi mennä):

Olet synnytyslaitoksella onnistuneen synnytyksen jälkeen. Hoitaja tulee naama punaisena kertomaan että on 50% mahdollisuus että lapsesi on vaihtunut johonkin toiseen lapseen, mutta tämä asia pitäisi vielä varmistaa ja sen selvittämiseen tarvittaisiin sinun suostumuksesi.

Oletetaan lisäksi että jos et selvittämiseen suostu, ei kukaan muu osapuoli tule tietämään tai edes epäilemään geneettisiä suhteitaan lapseensa tai vanhempiinsa, vaan jokainen voisi elää tahollaan asiasta tietämättömänä. Ainoastaan sinulla olisi epäilys mielessäsi ettei lapsesi mahdollisesti olekaan biologisesti sinun.

Kyselyn tarkoituksena on selvittää ovatko jotkut naiset oikeasti niin geneettisesti välinpitämättömiä hypoteettisia lapsiaan kohtaan kuin antavat ymmärtää.

Enpä itse ole osannut muuten epäilläkään, etteikö lapseni olisi pimpastani, vaikka lapsi vietiinkin minun ollessa tajuttomana toiseen huoneeseen, eikä kukaan lähiomaisenikaan lasta tuolloin nähnyt. Ties vaikka olisivat vaihtaneet!

En viitti dna-testauttaa meitä, eihän se mitään muuttaisi (missään nimessä en kertoisi kenellekään testin tulosta, mikäli sellaisen siis saisin, siinähän olisi hemmetti minimaalinen riski joutua luopumaan rakkaastaan). Elän nyt tässä Candyn suomassa epäilyksenvarjossa läpi elämäni.

Tässä on virhe. Toisen vaihtoehdon pitäisi olla

"EWWK, lapsen kasvattaminen on prosessi jossa genetiikalla ei ole merkitystä."

Gallup meni sikäli vituiksi että unohdin erottaa kyllä-vastauksen kahteen osaan:

1a) Haluaisin selvittää asian jotta voin kasvattaa biologisesti omaa lastani.

1b) Haluaisin tietää totuuden mutta alkaisin silti kasvattaa sitä lasta joka eteeni tuotiin, enkä kertoisi muille osapuolille totuutta jotta lasten elämä olisi mahdollisimman mutkatonta.

Tarkoituksenani ei siis ollut niinkään kysyä olisitko valmis kasvattamaan vain biologista jälkeläistäsi, vaan haluaisitko henkilökohtaisen tiedon siitä onko lapsesi "oma" vai ei.

Jos et haluaisi edes tietoa, miksi et? Pelkäätkö että oma suhtautumisesi (vastasyntyneeseen) lapseesi muuttuisi jos tulos olisikin negatiivinen?

Totta kai vaadin saada tietää.

Mä muuten tiedän yhden pariskunnan, jonka lapsi, nyt jo aikuinen, on vaihtunut synnytysosastolla. Kyseessä on äidin entinen työkaveri, joka kertoi itse jutun äidilleni (eli huhu ei ole tullut kovin monen mutkan kautta ) Tapaus oli selvinnyt juuri niin kuin tällaiset tapaukset jossain Kauniissa ja rohkeissa aina selviävät: joskus vuosia myöhemmin poika oli sairaalassa ja jonkin veriryhmäjutun tai whatever perusteella oli käynyt ilmi, että tämä ei kerta kaikkiaan VOI olla näiden vanhempien jälkeläinen.
No, olivat päätyneet siihen tulokseen, että lapsi on meidän koska hän on kasvanut meidän kanssamme, eikä asiaa ollut ruvettu enempää tutkimaan.

Geetzu kirjoitti:Enpä itse ole osannut muuten epäilläkään, etteikö lapseni olisi pimpastani, vaikka lapsi vietiinkin minun ollessa tajuttomana toiseen huoneeseen, eikä kukaan lähiomaisenikaan lasta tuolloin nähnyt. Ties vaikka olisivat vaihtaneet!

En viitti dna-testauttaa meitä, eihän se mitään muuttaisi (missään nimessä en kertoisi kenellekään testin tulosta, mikäli sellaisen siis saisin, siinähän olisi hemmetti minimaalinen riski joutua luopumaan rakkaastaan). Elän nyt tässä Candyn suomassa epäilyksenvarjossa läpi elämäni.

Lukisit sinäkin Geetzu kysymykseni ja vastaisit siihen.

Jos hoitaja olisi tullut kertomaan sinulle melko pian synnytyksen jälkeen että on 50% mahdollisuus että lapsesi on vaihtunut toiseen, vaatisitko että sekaannus selvitettäisiin? Puhuin hypoteettisesta tilanteesta, en juuri sinun lapsestasi.

Muokkailinkin näköjään ihan vituiksi vastaustani, Ctrl-cv-mogailua.

No niin, uudelleen:
Ilman muuta, haluan syliini juuri sen pikkuäpärän, jonka vuoksi kiduin viimeisen vuorokauden. (pallotin alunperinkin ylimmän vaihtoehdon)

Aito_Johanna kirjoitti:No, olivat päätyneet siihen tulokseen, että lapsi on meidän koska hän on kasvanut meidän kanssamme, eikä asiaa ollut ruvettu enempää tutkimaan.

Mitä mieltä olet, pitäisikö lapselle asia kuitenkin paljastaa jossain vaiheessa elämää, esim. aikuisena? Onko hänellä oikeutta tietää totuutta?

Sinänsä esimerkkisi oli off-topic, koska puhuin tilanteesta jossa sekaannus voitaisiin selvittää heti alussa, ei vasta vuosien kuluttua.

CandyMan kirjoitti:Kyselyn tarkoituksena on selvittää ovatko jotkut naiset oikeasti niin geneettisesti välinpitämättömiä hypoteettisia lapsiaan kohtaan kuin antavat ymmärtää.

Mistä olet päätellyt, että naiset olisivat välinpitämättömiä geenien suhteen?

CandyMan kirjoitti:Mitä mieltä olet, pitäisikö lapselle asia kuitenkin paljastaa jossain vaiheessa elämää, esim. aikuisena? Onko hänellä oikeutta tietää totuutta?

Sen pariskunnan kasvattamalle pojalle asia on kerrottu. Kuulemma suhtautui asiaan ihan tyynesti.
Pariskunnan biologiselle lapselle tietenkään ei. Aika hurjaa; luulisi, että heitä kiinnostaisi edes tietää, minkälaisissa oloissa oma biologinen lapsi elää ja kuinka hän voi.

Aito_Johanna kirjoitti:Aika hurjaa; luulisi, että heitä kiinnostaisi edes tietää, minkälaisissa oloissa oma biologinen lapsi elää ja kuinka hän voi.

Varmaan vähän kiinnostaakin. Mutta jos ovat päätöksensä tehneet, eli eivät mene sekoittamaan biologisen lapsen perheen elämää, niin vaikeeta taitaa olla selvittely (mitenhän se ees onnistuis, kaikki samaan aikaan synnärillä olleet vauvat kutsuttaisiin johonkin testaukseen, voiskohan tollasta tapahtua?).

Suvinen kirjoitti:AJ:n tarina oli melko uskomaton, noinkohan kuitenkin oli kioskikirjaan mietitty tarina

Tästä tosiaan saisi hyvän aiheen kioskikirjaan
Mutta joo, itse en juttua keksinyt. Jos se täti, jolle tämä tapahtui tai "tapahtui", keksi, täytyy kyllä kunnioittaa hänen mielikuvitustaan ja kertojanlahjojaan, koska äitiinikin juttu meni ihan täydestä eikä se tätsy päällepäin vaikuta vähääkään siltä, että se keksii tällaisia itse

Suvinen kirjoitti:Hypoteesi ei ihan täysin ole verrattavissa tuohon aiemmassa ketjussa esiintyneeseen isä- kysymykseen, en tiedä oliko tarkoituskaan mutta eiköhän. Jos isyys kyseenalaistetaan on kuitenkin aina varmaa että äiti on jokatapauksessa "oikea".

Kyllä tässä on kyseessä vastaavanlainen tilanne. Isyyskysymyksessä asetettiin kyseenalaiseksi miehen halu tietää onko lapsi todellakin biologisesti hänen. Tässä esimerkissä nainen asetetaan samaan tilanteeseen.

Aito_Johanna kirjoitti:

CandyMan kirjoitti:Mitä mieltä olet, pitäisikö lapselle asia kuitenkin paljastaa jossain vaiheessa elämää, esim. aikuisena? Onko hänellä oikeutta tietää totuutta?

Sen pariskunnan kasvattamalle pojalle asia on kerrottu. Kuulemma suhtautui asiaan ihan tyynesti.

Oidipaaliset oireet saavat ihan uusia ulottuvuuksia, kun saa tietää, ettei olekaan äitsylin kanssa samaa verta ja lihaa.

CandyMan kirjoitti:Kyselyn tarkoituksena on selvittää ovatko jotkut naiset oikeasti niin geneettisesti välinpitämättömiä hypoteettisia lapsiaan kohtaan kuin antavat ymmärtää.

Jotkut naiset ovat, mutta sillä tiedolla ei kai tee mitään, jotkut miehetkin ovat. Merkittävämpää lienee, että miten suurin osa asiaan suhtautuu, sukupuolesta riippumatta.

Suvinen kirjoitti:No joo, mutta toisessa esimerkissä mies voisi jalosti todeta että aivan sama, jos äiti on rakastamani nainen. Tässä tilanteessa taas kyseessä olisi aivan täysin vieras kekara. Ei mee läpi.

Voihan tuota esimerkkiä korjata niin, että molemmat lapset ovat saman miehen, ja sekoittuivat juuri rannekkeessa olevan saman hyvin epätavallisen sukunimen perusteella. Toinen synnyttäjä on vaikka ex-vaimo, joka ei ole vaihtanut nimeään.

Aito_Johanna kirjoitti: täti, jolle tämä tapahtui tai "tapahtui"

Uskon vahvasti, että "tapahtui". JO silloin kun minä olen syntynyt (eli noin dinosaurusten ajan loppupuolella), vauvat saivat het synnyttyään samannumeroisen rannekkeen kuin äidillä oli. Vauvojen vaihtuminen on melkoisen mahdotonta ihan oikeasti.

Bliss kirjoitti:

Aito_Johanna kirjoitti: täti, jolle tämä tapahtui tai "tapahtui"

Uskon vahvasti, että "tapahtui". JO silloin kun minä olen syntynyt (eli noin dinosaurusten ajan loppupuolella), vauvat saivat het synnyttyään samannumeroisen rannekkeen kuin äidillä oli. Vauvojen vaihtuminen on melkoisen mahdotonta ihan oikeasti.

Minä puolestani epäilen, että kyseinen lapsi oli yksi näistä paljon puhutuista käenpojista. Äidin mielestä saattoi olla "kauniimpaa" selittää asia vaihdoksella synnytyslaitoksella kuin myöntää totuus.

prosessi kirjoitti:Minä puolestani epäilen, että kyseinen lapsi oli yksi näistä paljon puhutuista käenpojista. Äidin mielestä saattoi olla "kauniimpaa" selittää asia vaihdoksella synnytyslaitoksella kuin myöntää totuus.

Riippuu siitä, millaisesta testistä oli kyse. Jotkut osoittavat ettei kumpikaan voi olla vanhempi, toiset taas että vain toinen ei voi olla. Synnytyslaitoksen vaihdos kyllä kuullostaa melko uskomattomalta.

Tix kirjoitti:Riippuu siitä, millaisesta testistä oli kyse. Jotkut osoittavat ettei kumpikaan voi olla vanhempi, toiset taas että vain toinen ei voi olla. Synnytyslaitoksen vaihdos kyllä kuullostaa melko uskomattomalta.

Isältä kuulin vastaavanlaisen tarinan, minkä oli saanut tietää sukututkimusten yhteydessä. Kaksi naapuria olivat samaan aikaan synnyttämässä ja lapset olivat vaihtuneet keskenään kun rouvilla oli sama sukunimikin. Asia oli huomattu vuosien jälkeen mutta jätetty sikseen "kun ei siitä mitään haittaa ollut".

aasi kirjoitti:Isältä kuulin vastaavanlaisen tarinan, minkä oli saanut tietää sukututkimusten yhteydessä. Kaksi naapuria olivat samaan aikaan synnyttämässä ja lapset olivat vaihtuneet keskenään kun rouvilla oli sama sukunimikin. Asia oli huomattu vuosien jälkeen mutta jätetty sikseen "kun ei siitä mitään haittaa ollut".

Ennen vanhaanhan tuo oli varmasti aika yleistäkin, että vaihtuivat laitoksella..

ninnithequeen kirjoitti:

aasi kirjoitti:Isältä kuulin vastaavanlaisen tarinan, minkä oli saanut tietää sukututkimusten yhteydessä. Kaksi naapuria olivat samaan aikaan synnyttämässä ja lapset olivat vaihtuneet keskenään kun rouvilla oli sama sukunimikin. Asia oli huomattu vuosien jälkeen mutta jätetty sikseen "kun ei siitä mitään haittaa ollut".

Ennen vanhaanhan tuo oli varmasti aika yleistäkin, että vaihtuivat laitoksella..

Ja välillä sai kaksi lasta vietäväksi kotiin, vaikka oli synnyttänyt vain yhden.

Clay kirjoitti: Ja välillä sai kaksi lasta vietäväksi kotiin, vaikka oli synnyttänyt vain yhden.

Viisi markkaa kappale ja kympillä kolme.

Tix kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Minä puolestani epäilen, että kyseinen lapsi oli yksi näistä paljon puhutuista käenpojista. Äidin mielestä saattoi olla "kauniimpaa" selittää asia vaihdoksella synnytyslaitoksella kuin myöntää totuus.

Riippuu siitä, millaisesta testistä oli kyse. Jotkut osoittavat ettei kumpikaan voi olla vanhempi, toiset taas että vain toinen ei voi olla. Synnytyslaitoksen vaihdos kyllä kuullostaa melko uskomattomalta.

Veriryhmää jos miettii, niin äidin ja lapsen yhdistelmä 0 ja AB on ainoa mahdoton.

Suvinen kirjoitti:

CandyMan kirjoitti:Kyllä tässä on kyseessä vastaavanlainen tilanne. Isyyskysymyksessä asetettiin kyseenalaiseksi miehen halu tietää onko lapsi todellakin biologisesti hänen. Tässä esimerkissä nainen asetetaan samaan tilanteeseen.

No joo, mutta toisessa esimerkissä mies voisi jalosti todeta että aivan sama, jos äiti on rakastamani nainen. Tässä tilanteessa taas kyseessä olisi aivan täysin vieras kekara. Ei mee läpi.

Miehen kannalta ekassakin tapauksessa on kyseessä "täysin vieras kakara". Lisäksi pari keskustelijaa oli sitä mieltä ettei verisiteillä pitäisi olla piirunkaan vertaa vaikutusta miehen haluun osallistua vastasyntyneen lapsen sijaisvanhemmuuteen tai yleensäkään suhtautumiseen lasta kohtaan. Jos kyseiset henkilöt ajattelevat yhtä kirkasotsaisesti myös itsensä osalta, silloin heille olisi aivan sama vaikka heidän vaavinsa vaihtuisikin laitoksella. Tehdään jälleen oletus ettei vauvoille aiheutuisi tästä vaihdoksesta minkään valtakunnan terveydellistä riskiä jotta prosessikin voi vastata kysymykseen.

prosessi kirjoitti:

CandyMan kirjoitti:Kyselyn tarkoituksena on selvittää ovatko jotkut naiset oikeasti niin geneettisesti välinpitämättömiä hypoteettisia lapsiaan kohtaan kuin antavat ymmärtää.

Jotkut naiset ovat, mutta sillä tiedolla ei kai tee mitään, jotkut miehetkin ovat. Merkittävämpää lienee, että miten suurin osa asiaan suhtautuu, sukupuolesta riippumatta.

Käsi sydämellä: mites itse vastasit? Oletuksena ettei vaihdoksesta koidu mitään terveydellistä riskiä millekään osapuolelle. Vaihdoksesta voisi olla vastuussa vaikka pari työhönsä kyrpiintynyttä ja sairaan huumorintajun omaavaa hoitsua ja kätilöä jotka tarkoituksella vaihtavat lasten henkilöllisyyksiä keskenään. Vähän niinkuin se legendaarinen kokki joka syljeskelee ja kusaisee ihmisten ruokiin.