Kitinä

Kuis on?

En ole mikään erityinen piparin ystävä, mutta tietty kuuman kahvin kanssa joskus menee. Ei kuitenkaan liian koristeltuna.

Otettiin se pentueen reippain. Hyvä luonne siis.

Glögin kans juu kelpaa.

Maku se on mikä määrää.

Tykkään mielummin syödä piparini jo taikinavaiheessa.

bedlam kirjoitti:Tykkään mielummin syödä piparini jo taikinavaiheessa.

Tätä on kyllä kompattava.

Tekstuurin täytyy olla hieman pehmentynyt. Kovaa piparia ei kukaan jaksa jäyhää.

Suvinen kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:

bedlam kirjoitti:Tykkään mielummin syödä piparini jo taikinavaiheessa.

Tätä on kyllä kompattava.

S-tanan pedofiilit!!!

Mä jo mietinkin, että uskallanko tuota ääneen sanoa, varsinkin kun tuo vakavampikin ketju on tuossa alla. Mutta minusta varsinainen raiskaus on leikata ihanaisesta taikinasta eläimenmuotoisia kuvioita ja heittää ne kuumaan uuniin. Taikinasta tulee enempäsä syömällä pierumaha ja kitkerä kitalaki, mutta se on hyvvää.

bedlam kirjoitti:Tykkään mielummin syödä piparini jo taikinavaiheessa.

Niin minäkin kunnes otin yliannostuksen ja tuli mahakipu ja oksensus ja pysyvä trauma.

Canine kirjoitti:

bedlam kirjoitti:Tykkään mielummin syödä piparini jo taikinavaiheessa.

Niin minäkin kunnes otin yliannostuksen ja tuli mahakipu ja oksensus ja pysyvä trauma.

Ei sitä nyt pakettitolkulla kannata ahmia, hyvä ihminen! Mun yliannostuksen ehkäisee tehokkaasti se kitalakeen juuttuva kitkeryys jo muutaman parin palasen jälkeen.

Muistan joskus nuorempana kun sain piparia, puraistessani palaa tajusin ettei se ennenkään ole ollut näin kovaa. Sinnikkäästi söin sen loppuun.
Pehmeät on parempia ja kostukkeena jotain lämmintä juotavaa.
Kuorrutuksesta lisäpisteitä jos se on hyvää.
Taikinakin maistuu.

bedlam kirjoitti:

Canine kirjoitti:

bedlam kirjoitti:Tykkään mielummin syödä piparini jo taikinavaiheessa.

Niin minäkin kunnes otin yliannostuksen ja tuli mahakipu ja oksensus ja pysyvä trauma.

Ei sitä nyt pakettitolkulla kannata ahmia, hyvä ihminen! Mun yliannostuksen ehkäisee tehokkaasti se kitalakeen juuttuva kitkeryys jo muutaman parin palasen jälkeen.

Mä sainkin sen trauman jo ala-asteikäisenä. En ole vielä toipunut.

Ihan puhtaasti maun perusteella valitsen piparin. Mitään ylimääräsitä koristetta en pipariini kaipaa. Pipari piparina.

Ei jummalauta. Laitatteko te veristä, haisevaa ja karvaista piparia oikeasti suuhunne? Piparia naidaan, ei syödä.