Kitinä

Luin pitkästä aikaa heinäkuun kuukausiliitteen, jossa on erinomainen artikkeli lihavuudesta.

"Työikäisistä miehistä kaksi kolmesta ja naisistakin lähes puolet on ylipainoisia...

Kuolemanriski alkaa kasvaa kun painoindeksi ylittää 25:n ja hypähtää jyrkkään nousuun 30:n paikkeilla...

Sen sijaan turvaudutaan tekosyihin ja yritetään päästä oikotietä onneen.

Kaikki ovat varmaan kuulleet esimerkiksi siitä, kuinka jotkut ihmiset voivat syödä vaikka kuinka paljon lihomatta, mutta toisten ei tarvitse kuin vähän vilkaista ruokaa, kun kiloja jo kertyy.

Kirjoissaan Mustajoki ampuu alas tällaisia uskomuksia.

Maailmassa ei Mustajoen mukaan ole tavattu yhtään ihmistä, joka lihoo, vaikka ei syö. Sen sijaan on havaittu hyvin monta ihmistä, jotka valehtelevat syömisistään tai syövät huomaamattaan...

Samanlainen mielikuvitushenkilö on Mustajoen mukaan "läpipasko", jonka läpi herkut kulkeutuvat jälkiä jättämättä. Normaalin ihmisen ohutsuoli imee käytännössä kaiken käyttökelpoisen ravinnon verenkiertoon.

...

Karppaamisella sen enempää kuin millään muullakaan dieetillä ei tutkimusten mukaan ole mitään erityisiä laihduttavia ominaisuuksia. Kaikissa niissä laihtuminen perustuu siihen, että ihminen saa vähemmän energiaa."

EDIT: Julkaistu netissä: http://www.hs.fi/kuukausiliite/Ylipaino ... 2730501852

Joo. Mä oon just tommonen paheksuttava läpipasko. On kaveri sanonu vuosikaudet, ja nyt rupesin vallan tarkkaileen ja vertaan meiän syömisiä. Kun grillataan, mä syön yhen makkaran, se kolme. Käyään mäkkärissä, mä otan juustiksen, se plussa-aterian. Sokerilimulla toki, koska aspartaami on hengenvaarallista! Avataan sipsipussi, ehin ottaan kaks kourallista niin hän jo kaapii pussin pohjalta viimesiä rippeitä.
Herrajjumala että nuo läskit syö ja syö ja syö! Ja valittaa. Kun "me syödään samaa ruokaa, sä vaan oot tommonen läpipasko ja se on geeneissä saneltu että jos mä vilkasenkin leivosta niin mulle tarttuu puol kiloo".

^ Olet jäljillä, yksi kaverini piti itseään läpipaskona, siis söi vaikka mitä epäterveellistä. Mitä nyt aina sen kaloripitoisen epäterveellisen jälkeen oli syömättä muuta päälle. Samahan se on mistä kalorinsa saa, ainakin siis painomielessä. Itse jos söisin noin, olisi pakko syödä jotakin "oikeaa ruokaa" päälle ja soppa olisi valmis.

Olikohan tuossa artikkelissa mitään aineenvaihdunnan nopeuksista, olisi edes joku tekosyy.

Noi nyt oli tommost retkimuonaa, mut en epäile etteikö sama meno ois kotimurkinoillakin. Ai niin mut kun geenit, hidas aineenvaihdunta ja painavat luut.

Lapitii kirjoitti:Noi nyt oli tommost retkimuonaa, mut en epäile etteikö sama meno ois kotimurkinoillakin. Ai niin mut kun geenit, hidas aineenvaihdunta ja painavat luut.

Muistelen lukeneeni, että aikuisen luuston painoerot olisivat luokkaa 200-500g. Eipä ole linkkiä toisaalta, mutta siis vähäisiä ovat kai erot.

Nauratti muuten Beckissä kommentti kun Martinilta kysyttiin "oletko syönyt?" (ravintolassa) ja Beck totesi "Paljonkin, varsinkin 80-luvulla ja nyt ne ovat asettuneet eri paikkoihin kehoa ja eivät lähde mihinkään".

Ruokahomosteluun liittyen tulokset ekalta viikolta:

22.7. lähtöpäivä
23.7. -700g
24.7. -1kg
25.7. +300g (punnitusaika eri)
26.7. -200g (edelliseen)
27.7. -100g
28.7. -600g
29.7. -300g

Kovemmat treenipäivät (joita vähensin viidestä kahteen) näkyvät huonontavan tulosta, kuinka yllättävää. Kolme viikkoa aikaa saavuttaa tavoite.

edit: viikossa -2.6kg

exPertti kirjoitti:^ Ok. Hyvinhän se paino on pudonnut.

Puolessa vuodessa ensin kolme kiloa pöis ja toisena puolena vuonna -22kg

Ruokahomosteluun liittyen tulokset tokalta viikolta:

30.7. +-0
31.7. -400g
1.8. -300g
2.8. +-0
3.8. +200g (edelliseen)
4.8. +600g
5.8. -900g

Vituiksihan tää menee niin että roiskuu. Neljää päivää jatkettu aamupuuroa kuidulla (leseet/rouhe) ja kakka ei oo tullu kunnolla pariin päivään, syy siis lienee selkiö.

edit: tulin liian aikaiseen edellisen kanssa, näköjään back on track tänään. Eilen tulikin megakakka!

edit2: viikossa -0.8kg

Mikkihiiren etusormi on viime aikoina pysähtynyt 81-alkuisiin lukemiin. Hillitön punttirääkki (2-3/vko aiemman 0,7/vko sijaan) on tehonnut. En sitten tiedä koska into hiipuu vai miten käy, mutta ei tässä lihaksia enempää oikein tarvitse.

elco kirjoitti: .

Maailmassa ei Mustajoen mukaan ole tavattu yhtään ihmistä, joka lihoo, vaikka ei syö.

Ei pidä paikkaansa. Onhan näitä kitinässäkin vaikka kuinka monta!11

Ruokahomosteluun liittyen tulokset kolmannelta viikolta:

6.8. -600g
7.8. +300g
8.8. +-0
9.8. +-0
10.8 -300g
11.8. -200g
12.8. +200g

edit: viikossa -0.6kg

Huonommaksi vaan menee... Huoh. Viimesin mittaus on vähän kyseenalainen, mittailin väärään aikaan ja iltapaino oli vastaavasti +200g sijaan -300g, mutta kävin siinä välissä vähän reippailemassa ja semmosta. Veikkaisin, että +-0 olisi ollut oikein.

Kappas, toissaviikko jäi laittamatta. Noh, plussalle 0.5kg se jäi kun siirryin normiruualle taas.

Edellinen viikko:
-1200g
-100g
+300g
-300g
-100g
-600g
-1200g
+1000g

Eli tasan kilon jäin miinukselle.

Suvinen kirjoitti:Onko kukaan kokeillut laiskan ihmisen dieettiä, eli 5:2- dieettiä? Yritän taas potkia itseäni ylös tästä hiilarimässypöhötyskuopasta.

Kaveri mainostaa naamalassa että se on mahtava ja toimii, mä en ite koskaan oo voinu ymmärtää noita tai mitään nutrilett juttuja.

Suvinen kirjoitti:

Georgina kirjoitti:
Kaveri mainostaa naamalassa että se on mahtava ja toimii, mä en ite koskaan oo voinu ymmärtää noita tai mitään nutrilett juttuja.

Sillä mietin, kun itselläni on aina ollut päiviä jolloin en juuri syö kiireen tms takia, eikä lyhyt paasto ole koskaan ollut mulle vaikeaa. Mietin vaan voiko siitä sitten oikeesti hyötyä, jos muutenkin tulee joskus noita >500 päiviä, vai onko se juju siinä että ne pitää säännöllisesti.

Jaa-a. Kyllähän se laihtuminen tulee siitä että syö vähemmän kuin kuluttaa, kai se toimii samoin oli se vaje sitten päivä tai viikkotasolla tapahtuvaa.

Edit: eli tarkoitan että jos sulta tollainen sujuu ikäänkuin luonnostaan niin ei kai se välttis huono ratkaisu ole. Mutta tuskin siinäkään muuta taikaa on kuin se kuinka paljon kokonaisuudessaan niitä kaloreita suuhunsa työntää. Mulla käy niin että kun olen vaikka päivän syömättä niin siinä vaiheessa kun sitten syön niin vedän varmaan triplana sen mitä olisi järkevää. Siksi oon aina ajatellut että jos itsehillintä riittää siihen että ei syö ruokaa vaan jotain patukoita / jauhoja niin miksei se riitä siihen että syö ihan oikeaa ruokaa tolkullisesti? Nuo jauhot, patukat paastot yms. on mun ajatuksissa paljon hankalampia kuin normaaliruokailun vartiointi.

Työkaveri kokeili. Edelleen läski.

No niinpä. Takuulla on enemmän väliä mitä syö niinä viitenä päivänä kuin että mitä jättää syömättä niinä kahtena.

Suvinen kirjoitti:Sillä mietin, kun itselläni on aina ollut päiviä jolloin en juuri syö kiireen tms takia, eikä lyhyt paasto ole koskaan ollut mulle vaikeaa. Mietin vaan voiko siitä sitten oikeesti hyötyä, jos muutenkin tulee joskus noita >500 päiviä, vai onko se juju siinä että ne pitää säännöllisesti.

On siitä hyötyä, jos ei niinä muina päivinä kuitenkaan mätä ihan karseeta kasaa kaloreita ts. mättää silloinkin vähemmän kuin kuluttaa (tai korkeintaan saman verran).

Mulle on nyt kertynyt tämän vammailun takia taas snadisti extralaardia ja vituttaa ku sikaa. Siis sekin, että kuntokin on tietenkin rupsahtanut tämän reilun kolmen kuukauden vammaisuuden aikana varmaan miinukselle. Joutuu aloittamaan kaiken taas alusta ja se ottaa päähän.

Nämä extrat olen nyt siis hankkinut ihan rehellisesti olemalla liikkumatta ja syömällä kuin sika. Onneksi olen sentään syönyt terveellisesti, joten mitään ihan järisyttävän kauheaa tuhoa en ole saanut aikaiseksi.

Laihduttamista jatkan edelleen: kevyttä syömistä, liikuntaa, sokeri jätetty pois kahvin ja teen juonnista, vesi perusjuoma, limsana Coca Cola Zero. Aamulla hedelmiä tyhjään vatsaan, sen jälkeen 20-30 minuuttia ennen seuraavaa syömistä. Hyvin on toiminut.

Joulukuussa paino nousi lopulta samoihin lukemiin josta kaksi vuotta sitten aloin laihduttamaan. Omalla kohdallani painon noustessa yli 110kg:n alkaa vatsasta selvästi olemaan haittaa elämiseen ja liikkumiseen, joten se tuntuu myös olevan se raja, jonka ylittämisen jälkeen löytyy motivaatiota ruokavalion muokkaamiseen. Viimeksi tippu reilu kymppi neljässä kuukaudessa, jonka jälkeen seuraavat kaksi kuukautta paino pysyi samoissa vaikka pidinkin ruokavaliosta ja annosmääristä kiinni. Siihen motivaatio sitten hiipuikin ja alkoi hidas nousu takaisin. Viimeksi oli kova -20kg tavoite vuoden alussa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että en taida edes haluta niin kuivaksi ja pieneksi. Mä oon kovin tyytyväinen ulkoiseen olemukseeni painon ollessa 100-105 kg, joten jos olisin vuoden päästä sadan kilon tuntumassa, niin olisin oikein tyytyväinen.

Mun ongelma on, että mä en oikein osaa pysyvästi luopua viljan syömisestä vaikka vatsa toimii paljon paremmin kun jätän sen pois ruokavaliosta. En mä niin leivonnaisista välitä, mutta tuoreesta leivästä ja pastasta on henkisesti vaikea luopua ja niitä tulee helposti syötyä liikaa. Muita ongelmia on kasvatukseen liityvät traumat: lautasen syöminen aina tyhjäksi, vaikka olisi jo täynnä ja kahvipöydässä leivonnaisten syönti vaikka ei edes oikeastaan erikoisemmin tekisi mieli. Isovanhemmilla oli tapana aina tuputtaa herkkuja. Molemmissa tilanteissa huomaan selvästi toimivani kehon viestien vastaisesti ja oikeastaan oman tahtoni vastaisesti. Naisilla tuntuu tässä iässä olevan kova tarve varata kaikenlaisia herkkuja pöytään kaikissa sosiaalisissa tilanteissa ja se ruuan ääressä istuminen ei oikein tunnu sopivan mun linjoille. Samalla tavalla kuin tuntuu väärältä jättää ruokaa lautaselle tuntuu väärältä, että tarjoilusta jää ruokaa yli ja jotenkin pyrin sitä omalta osalta syömään pois. Otan siis yleensä sen viimeisen palan jos kukaan muu ei sitä syö vaikka selvästi jo tunnen olevani kylläinen. Monesti myös sen toiseksi viimeisen...

Karkkia, sipsiä, sokerilimsaa, etc ei juurikaan kulu kun ei hanki niitä kaupasta kotiin, joten niitä ei voi paino-ongelmista syyttää.

Voi jumalauta! Hyvin kertynyt painoa näinä epäterveyden viikkoina. No pelkillä nesteiden tiputuksilla saa jo viitisen kiloa pois viikossa.

Oon siitä viime kesästä tullu + 2 kg, tulin nyt tänne sen raportoimaan jotta saan itseni takas ruotuun. Vaatekoko tosin on pienentynyt edelleen ja porukka kyselee paljonko NYT oot laihtunut, ehkä nää lihat on menossa tiiviimpään pakettiin kun reenaa kovasti? Perseestäni en tykkää vieläkään, on mistä ottaa

^heh, sitä samaa ite tuskailin puntarilla, 85+ sarjassa mennään, mutta uusimman mittauksen mukaan vajaa neljä kiloa läskiä on muuttunut reiluksi kahdeksi kiloa lihasta. On se kumma, on se.

Muuten se kaveri josta kerroin joskus joka jätti menemättä sinne lihavuusleikkaukseen ja pisti elämänsä remonttiin... Se on jumaliste rokannu sen homman, nyt jo -30 kg ja sillä on fyysinen kunto ihan eri planeetalta. On saanut itsevarmuutensaki takasin ihan eri malliin vaikka sillä on varmaan vielä saman verran mistä ottaa jos oikein hoikaksi meinaa rueta. Mahtavaa ko porukka onnistuu!

Vaaka näytti muutama päivä sitten 83,5, mikä on liikaa. Kaksi kolme kiloa liikaa. Olen vetänyt punttia, josta osa kolmen kilon noususta parissa kuukaudessa selittyy, mutta kyllä sellainen 1,5kg on tullut kuollutta. Joulusuklaasta pieni osa, mutta isoin faktori on ollut aerobisen eli läihinnä hiihdon puuttuminen. Lyhyet hölkkälenkit ei vaan riitä.

Täälläpäin on paljon paskatautia liikkeellä ja on ihan lähimmissä työkavereissakin pyörinyt. Nyt möyrii mulla mahassa ja ilmaa kerääntyy, tässä ollaan jännäkakan äärellä, tuleeko pikalaihdutus vai ei.

(Tässä kysyttiin millä keinoin...)