Poikuudelle omistettu värssy
Lähetetty: 08.11.2006 21:23
Tule takaisin poika kotia. 
”Käveletkö vielä?” kysyit, kun askeleet olivat jo sammuneet. Oli ennen kaikkea nähtävä nenänvarta edemmäksi, sillä kulkivathan vaistotkin siellä kietoutuneena kiinni näennäisyyteen. ”En jaksaisi kantaa nyt” mietit ja siirryt sivulle 303. Hieman ne heräsivät. ”No?, mitkä ne?” kysyit tietysti ja takojan kuja oli valmis. Olihan siinä välillä liian pitkä matka päätepisteeseen. Aivosoluilla oli aavistus liikaa virtaa. Ne, ne ajatukset valmistivat tuplamäärän virhearvioita. Kieli ohjasi sanoja. Muljautukset mulkuimman vapaita letkautuksia. Näkeminen kieli ja villi electroninen kipinöinti. Turha taivuttaa Tampereeksi.
”Käveletkö vielä?” kysyit, kun askeleet olivat jo sammuneet. Oli ennen kaikkea nähtävä nenänvarta edemmäksi, sillä kulkivathan vaistotkin siellä kietoutuneena kiinni näennäisyyteen. ”En jaksaisi kantaa nyt” mietit ja siirryt sivulle 303. Hieman ne heräsivät. ”No?, mitkä ne?” kysyit tietysti ja takojan kuja oli valmis. Olihan siinä välillä liian pitkä matka päätepisteeseen. Aivosoluilla oli aavistus liikaa virtaa. Ne, ne ajatukset valmistivat tuplamäärän virhearvioita. Kieli ohjasi sanoja. Muljautukset mulkuimman vapaita letkautuksia. Näkeminen kieli ja villi electroninen kipinöinti. Turha taivuttaa Tampereeksi.