Stadinarskakin lähtee tässä rospuuttoaikana hiukan lämpimämpiin olosuhteisiin. Aion ottaa äkkilähtömatkan. Kenties ihan näihin perinteisiin Kanarialle tai Agadiriin tai Tunisiaan.
Myös kaupunkilomat olis kivoja, mutta en nyt viitsi kun ei ole tarpeeksi mukavaa seuraa tai ei sovi minun kavereille. Tai heillä ei ole rahaa tai aikaa, siis lomaa.
Stadinarska
stadinkin sää on vaatimaton, kyllähän se näin on!
Lomamatkaretostelua
-
Stadinarska
- Kitisijä
- Viestit: 6497
- Liittynyt: 30.10.2006 20:18
- Paikkakunta: No aivan varmasti aina Stadi
-
CandyMan
Sheetlord kirjoitti:Kävin luovutetussa Karjalassa eli Venäjällä. Hauska paikka. Tosin tullissa oli hankalaa. Kesti varttitunti vakuuttaa että passikuvassani olen minä.
Aika köyhän näköistä seutua. Rappeutunutta. No, vääryydellä hankittu ei menesty. Vodka oli halpaa ja hyvää, niin kuin pitääkin!
Tästä on jo vuosia aikaa, mutta kerran käyty sillä puolen rajaa (Sortavala) kyseisessä paikassa asuvan mutta Suomen puolella opiskelevan kaverin kutsumana. Suomalaisten ennen sotia rakentamat tönöt tunnisti siitä että ne olivat edelleen pystyssä ja suorassa, ja olosuhteisiin nähden yllättävän hyvässä kunnossa. Ne loput rötisköt olivat Stalinin nopeasti rakennuttamia "väliaikaisasuntoja", jotka kuitenkin jäivät pysyviksi.
Tunsin "hiukka" myötähäpeää monia paikallisessa illanviettopaikassa kohtaamiani suomalaismiehiä kohtaan, jotka puhuivat kovaan ääneen kuinka inhoavat venäläisiä ja kuinka koko paikka on perseestä, vaikka tiesivät useiden paikallisten (ml. baarimikko) osaavan suomea. En yhtään ihmettele kun kaverini sanoi joukossa olevan enemmänkin turpiinvetohaluja useimpia paikallesaapuvia suomalaisia (miehiä) kohtaan. Rauhoitteli toki samalla että minä olen tietenkin poikkeus, semminkin kun en ollut saapunut sinne paikalliset ilolinnut mielessäni ja elvistelemään rahoillani.
Venäläisten (kaveriporukka jossa olin) juomatavoista jäi mieleen että siellä vodka juodaan raakana ja blandislimu pullosta erikseen siinä sivussa. Kun aloimme puhua yhteiskunnallisista asioista, jouduin puremaan kieltäni etten alkanut vodkahöyryissäni kyseenalaistamaan hänen Putin-myönteisyyttään. Ties vaikka olisinkin päässyt turpiinvetolistalle.
Sen myös opin että taksia käytettäessä kannattaa olla venäläinen kaveri mukana niin kyyti maksaa puolet vähemmän.
-
aimohaiku
CandyMan kirjoitti:Kävin luovutetussa Karjalassa eli Venäjällä. Hauska paikka. Tosin tullissa oli hankalaa. Kesti varttitunti vakuuttaa että passikuvassani olen minä.
Venäjä on hauska paikka. Tosin vain kerran olen toistaiseksi käynyt, silloin Pietarissa, venäjää sujuvasti taitava ystävä mukana. Upea kaupunki. Minä taas sain vakuutella supermarketin kassalle luottokortilla maksaessani, että todellakin, minä siinä passikuvassa olen. Maan tapa?
-
Sheetlord
Bluntly kirjoitti:Hankkikaa tämmöinen hyvin uniikki ruma pärstä niin ei ole tuommoisia ongelmia.
No ku on jo.
Kuva oli kyylä melkein 10 vuotta vanha, lommoposkinen, Billyidol-tukkainen. Kuvan kantaja taas muistuttaa nykyisin... itse asiassa aika paljon tuota avatarta, joskin on vähän/paljon karumman näköinen!
Ah, ihana ketju!
Lähden parin viikon päästä Thaimaaseen pienelle saarelle kahdeksi ihanaksi viikoksi. Luvassa lämmintä hiekkaa, sininen meri ja paljon lepoa. Niin ja tietenkin hiukan myös shoppailua.
Matkaa varten on tullu säästettyä vuoden verran ja osa matkasta rahoitettiin kivan kokoisella lahjakortilla. Heti tammikuun alussa tilille kilahtaa melkoinen summa rahaa, joten budjetin ei pitäisi olla hirveän tiukalla myöskään matkan jälkeen. Käyttörahat taas saa verovirastolta parin päivän päästä.
Lähden parin viikon päästä Thaimaaseen pienelle saarelle kahdeksi ihanaksi viikoksi. Luvassa lämmintä hiekkaa, sininen meri ja paljon lepoa. Niin ja tietenkin hiukan myös shoppailua.
Matkaa varten on tullu säästettyä vuoden verran ja osa matkasta rahoitettiin kivan kokoisella lahjakortilla. Heti tammikuun alussa tilille kilahtaa melkoinen summa rahaa, joten budjetin ei pitäisi olla hirveän tiukalla myöskään matkan jälkeen. Käyttörahat taas saa verovirastolta parin päivän päästä.
Save a horse, ride a cowboy
-
Sheetlord
Näyttäiz siltä, että ensi heinäkuussa karautetaan Budapestiin. Ko. kaupunki kun on kutakuinkin ainoa suurkaupunki maailmassa - tietääkseni - jonka keskustassa voi luolasukeltaa luonnonluolassa. Onpa avollekin jotain tekemistä siksi aikaa, kun äijä vetää painaa kiven sisään... Vesi yli +20 -asteista, hyvä näkyvyys ja käytäviä riittää 
>> Kuvei
>> Kuvei
-
silsis
Kimmen kirjoitti:Huomenna Atlanta Trashers vs. Florida Panthers!
Minäkin olen ziigaillut yhden änäripelin, Chi-Min - ihan hieno kokemus! Oli lähes omat palvelijat/tarjoilijat, jotka toivat menun, hodaria ja olutta.
Köpiksen reissu viime viikolla oli ihan kiva. Kaupunki on shoppailijan taivas. Kivoja pikkuliikkeitä vieri vieressä viehättävien kävelykatujen varsilla. Miinus tuli sottaisesta yleisilmeestä, etenkin (hienoimmissakin) ravintoloissa.
-
JakeBlues
No niin. Tiedä sitten meneekö tämä retostelusta, mutta kirjataan nyt ylös kuitenkin. Tässä syssymmällä oli nimittäin sellainen tunne, että nyt on päästävä pois täältä kurasta ja paskasta. Mitä nopeammin sen parempi. Ystävällinen ja todella palvelualtis matkatoimiston virkailija pani kaikkensa peliin ja sai kaksi matkakohdetta aikaiseksi jotka täyttivät minun ja paremman puoliskoni kriteerit. Näistä valitsimme hygieenisemmän vaihtoehdon – ei nimittäin huvita maksaa kovaa rahaa reissusta jonka aikana ei kykene muuhun kuin kyyhöttämään kyykkyasennossa lattiareiän päällä. Kohteeksi valikoitui Yhdistyneet Arabiemiraatit ja paikallisten öljysheikkien isolla rahalla viimeisen parin kymmenen vuoden aikana ehostama kaupunki Dubai. Matkavirkailijan avustuksella saatiin huokeanhintaiset liput erään matkatoimiston vuokrakoneeseen, sekä englantilaisen varaustoimiston kautta hotelli keskustasta. Ja ei kun taustatietoja tonkimaan kyseisestä paikasta...
Lähtö oli sitä lentolakon aikaa. Johan jännitti kun toisesta tuutista toitotetaan, että kaukolentoja ei lennetä ja toisesta että lomalennot lennetään. Pikkusen oli ruuhkaa puhelimissa ja informaation saanti oli niukkaa. No hyvä matka alkaa pienillä vastoinkäymisillä. Lakko päättyi juuri ajoissa ja kone irtosi maasta aikataulun mukaisesti. Ja mikä kone!! Että mä vihaan niitä sillipurkkeja! Istua siellä polvet suussa monta tuntia. Leffatkin on jo nähty ja kannettavan DVD-soittimen akku ei juuri kovin kauaa kestänyt. Matkustamisen ehdoton varjopuoli on tämä lentäminen. Ei kivaa. Ei ollenkaan.
Mutta se Dubai. Ensimmäinen kriteeri oli täyttynyt, kun matka järjestyi hyvinkin lyhyellä varoituksella. Toinen kriteeri oli, että lämmintä ja aurinkoa pitää olla. Kyllä! Niitä riitti. Päivälämpötila keikkui siinä 35 asteessa ja yön lämpö oli sellaista 25 astetta. Paikalle saavuttiin juuri ramadanin päättymisen merkiksi vietetyn messun aikaan, joten kaupungilla käyskenteli porukkaa pilvin pimein. Hulppea näky! Hotelli oli siinä köyhemmällä puolella kaupunkia ja oli paikalliseksi hotelliksi varsinainen läävä. Paikallaan varoituksen sana; suomalaisen luokituksen (ja ilmeisesti myös englantilaisen) mukaan kolmen tähden hotelli on näemmä paikan päällä kahden tähden hotelli. No ei se haitannut menoa. Hotellihan on vain tukikohta jossa käydään vaihtamassa kalsarit ja pesemässä sukukalleudet. Silti kohteeseen matkaaville vinkki; ottakaa rantahotelli!
Kaupunki tuli kierrettyä läpi niin hyvin kuin sen viikossa ehtii. Erittäin turvallinen olo oli koko reissun ajan. Merkittävää noin normi suomalaisen reissaajan kannalta on tietenkin se, että alkoholia on tarjolla ainoastaan hotelleissa tai yksityisillä klubeilla/rannoilla. Ei haitannut meidän menoa – asia kun oli tiedostettu jo hyvissä ajoin. Kaupunki itse on vielä vahvasti rakennusvaiheessa. Öljysheikit meinaavat rakentaa Dubaista sen luokan metropolia, että oksat pois. Onnistuin ennen matkaa kaivamaan itselleni suojatun PDF –tiedoston (kartta Dubain alueesta), josta käy ilmi mitä kaikkea tuleva pitää sisällään. Huh huh! On pojilla massia! Vinkkinä voin kertoa, että kaverit rakentelevat rannikolle sellaisia ”pieniä” saaria lomaosakkeita yms. varten. Huvittava näky sinällään, kun isot laivat puhaltavat aavikolta tuotua hiekkaa mereen päivästä toiseen. No, huvinsa kullakin. Olihan siellä muutenkin kaikki isolla rahalla tehtyä. Esimerkiksi sana ostoskeskus sai aivan uuden merkityksen minun sanavarastossani sen jälkeen kun olimme vierailleen Mall Of Emiratesissa. Olivat noin esimerkkinä rakentaneet laskettelurinteet kyseiseen ostoskeskukseen. Kyllä! Sinne sisälle. Emme lasketelleet. Shoppailtiin kahteen asti yöllä. Kaikki käytävät ehdittiin kaiketi kiertää, mutta vain murto-osa kaupoista. Elämä on. Sellosta käytän nykyään termiä lähikauppa. Onhan siellä… Vesipuistoa (tämä oli hauska mesta), hulppeita hotelleja, upeita yksityisiä rantoja. Hotellien klubit houkuttelevat maailman kirkkaimpia staroja keikoille. Yksi ilta tuli notkuttua viiden tähden hotellin klubilla jonkun maailmankuulun DJ:n tahtiin (älkää kysykö nimeä, mutta sellanen käkkäräpää ukko se oli jolla oli joku belgialaisen oloinen nimi*). Jos matkakassa kestää, niin mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Palvelu paikan päällä on aivan uskomatonta. Tai siis mihin kukin on tottunut. Kun on tottunut täällä suomessa hoitamaan kaiken itse, vaikka on maksava asiakas, niin siellä homma menee juuri toisinpäin. Kaikki toimii kuin unelma ja asiakkaasta todella pidetään huolta.
Etukäteen vähän arvelutti lähteä islaminuskoiseen maahan, mutta mitä vielä. Dubai on sen luokan kansallisuuksien sulattamo, että New Yorkin kalpenee. Kyllähän siellä selkeästi islaminusko on koko ajan esillä, mutta kansallisuuksien ja etnisten taustojen kirjo on niin valtava, että hyvin sinne pari valkonaamaa sulautui. Pidempiä keskusteluja tuli käytyä ainakin paikallisen, syyrialaisen, intialaisen, pakistanilaisen, kiinalaisen, serbialaisen, englantilaisen, amerikkalaisen, etiopialaisen ja kenialaisen kanssa. Hommathan jakaantuu siellä niin kuin olettaa sopii; pakistanilaiset suhaavat takseja ja jenkkiläiset hyysäävät viiden tähden hotellin asiakkaita. Kaikki ovat tulleet kaupunkiin paremman elämän toivossa. Suurin virta kaupunkiin käy islaminuskoisen Aasian suunnalta.
Tulipahan käytyä ja koettua. Ensi kerralla Keski-Amerikan suuntaan. Ehkä. Tiedä näitä…
* Piti ihan tarkistaa. Se olikin argentiinalainen ja nimeltään Hernan Cattaneo.
Lähtö oli sitä lentolakon aikaa. Johan jännitti kun toisesta tuutista toitotetaan, että kaukolentoja ei lennetä ja toisesta että lomalennot lennetään. Pikkusen oli ruuhkaa puhelimissa ja informaation saanti oli niukkaa. No hyvä matka alkaa pienillä vastoinkäymisillä. Lakko päättyi juuri ajoissa ja kone irtosi maasta aikataulun mukaisesti. Ja mikä kone!! Että mä vihaan niitä sillipurkkeja! Istua siellä polvet suussa monta tuntia. Leffatkin on jo nähty ja kannettavan DVD-soittimen akku ei juuri kovin kauaa kestänyt. Matkustamisen ehdoton varjopuoli on tämä lentäminen. Ei kivaa. Ei ollenkaan.
Mutta se Dubai. Ensimmäinen kriteeri oli täyttynyt, kun matka järjestyi hyvinkin lyhyellä varoituksella. Toinen kriteeri oli, että lämmintä ja aurinkoa pitää olla. Kyllä! Niitä riitti. Päivälämpötila keikkui siinä 35 asteessa ja yön lämpö oli sellaista 25 astetta. Paikalle saavuttiin juuri ramadanin päättymisen merkiksi vietetyn messun aikaan, joten kaupungilla käyskenteli porukkaa pilvin pimein. Hulppea näky! Hotelli oli siinä köyhemmällä puolella kaupunkia ja oli paikalliseksi hotelliksi varsinainen läävä. Paikallaan varoituksen sana; suomalaisen luokituksen (ja ilmeisesti myös englantilaisen) mukaan kolmen tähden hotelli on näemmä paikan päällä kahden tähden hotelli. No ei se haitannut menoa. Hotellihan on vain tukikohta jossa käydään vaihtamassa kalsarit ja pesemässä sukukalleudet. Silti kohteeseen matkaaville vinkki; ottakaa rantahotelli!
Kaupunki tuli kierrettyä läpi niin hyvin kuin sen viikossa ehtii. Erittäin turvallinen olo oli koko reissun ajan. Merkittävää noin normi suomalaisen reissaajan kannalta on tietenkin se, että alkoholia on tarjolla ainoastaan hotelleissa tai yksityisillä klubeilla/rannoilla. Ei haitannut meidän menoa – asia kun oli tiedostettu jo hyvissä ajoin. Kaupunki itse on vielä vahvasti rakennusvaiheessa. Öljysheikit meinaavat rakentaa Dubaista sen luokan metropolia, että oksat pois. Onnistuin ennen matkaa kaivamaan itselleni suojatun PDF –tiedoston (kartta Dubain alueesta), josta käy ilmi mitä kaikkea tuleva pitää sisällään. Huh huh! On pojilla massia! Vinkkinä voin kertoa, että kaverit rakentelevat rannikolle sellaisia ”pieniä” saaria lomaosakkeita yms. varten. Huvittava näky sinällään, kun isot laivat puhaltavat aavikolta tuotua hiekkaa mereen päivästä toiseen. No, huvinsa kullakin. Olihan siellä muutenkin kaikki isolla rahalla tehtyä. Esimerkiksi sana ostoskeskus sai aivan uuden merkityksen minun sanavarastossani sen jälkeen kun olimme vierailleen Mall Of Emiratesissa. Olivat noin esimerkkinä rakentaneet laskettelurinteet kyseiseen ostoskeskukseen. Kyllä! Sinne sisälle. Emme lasketelleet. Shoppailtiin kahteen asti yöllä. Kaikki käytävät ehdittiin kaiketi kiertää, mutta vain murto-osa kaupoista. Elämä on. Sellosta käytän nykyään termiä lähikauppa. Onhan siellä… Vesipuistoa (tämä oli hauska mesta), hulppeita hotelleja, upeita yksityisiä rantoja. Hotellien klubit houkuttelevat maailman kirkkaimpia staroja keikoille. Yksi ilta tuli notkuttua viiden tähden hotellin klubilla jonkun maailmankuulun DJ:n tahtiin (älkää kysykö nimeä, mutta sellanen käkkäräpää ukko se oli jolla oli joku belgialaisen oloinen nimi*). Jos matkakassa kestää, niin mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Palvelu paikan päällä on aivan uskomatonta. Tai siis mihin kukin on tottunut. Kun on tottunut täällä suomessa hoitamaan kaiken itse, vaikka on maksava asiakas, niin siellä homma menee juuri toisinpäin. Kaikki toimii kuin unelma ja asiakkaasta todella pidetään huolta.
Etukäteen vähän arvelutti lähteä islaminuskoiseen maahan, mutta mitä vielä. Dubai on sen luokan kansallisuuksien sulattamo, että New Yorkin kalpenee. Kyllähän siellä selkeästi islaminusko on koko ajan esillä, mutta kansallisuuksien ja etnisten taustojen kirjo on niin valtava, että hyvin sinne pari valkonaamaa sulautui. Pidempiä keskusteluja tuli käytyä ainakin paikallisen, syyrialaisen, intialaisen, pakistanilaisen, kiinalaisen, serbialaisen, englantilaisen, amerikkalaisen, etiopialaisen ja kenialaisen kanssa. Hommathan jakaantuu siellä niin kuin olettaa sopii; pakistanilaiset suhaavat takseja ja jenkkiläiset hyysäävät viiden tähden hotellin asiakkaita. Kaikki ovat tulleet kaupunkiin paremman elämän toivossa. Suurin virta kaupunkiin käy islaminuskoisen Aasian suunnalta.
Tulipahan käytyä ja koettua. Ensi kerralla Keski-Amerikan suuntaan. Ehkä. Tiedä näitä…
* Piti ihan tarkistaa. Se olikin argentiinalainen ja nimeltään Hernan Cattaneo.
-
silsis
Think kirjoitti:Keikaus kirjoitti:Suunnittelen Tapaninpäivän matkaa Kirkkonummelle. Erityisesti minua kiehtoo paikallinen kulttuuri.
Ethän liikaa häiritse paikallisia alkuasukasheimoja. Muista tarkkailla vain kauempaa. Muuten voit vahingoittaa heidän haurasta ekosysteemiä.
Tunnustan, että aion tunkeutua erään alkuasukasheimon majaan ja vähän pilata heidän alkuperäistä ja omintakeista kulttuuria tuomalla vaikutteita city-kulttuurista.
Kikkelis kokkelis.
-
CandyMan
Juuri palattu yhdistetyltä loma- ja työreissulta Israelista. Tuon kauempana en ole toistaiseksi vielä käynytkään koto-Suomesta.
Hyvää:
- ruoka, vaikka olikin kosheria. En ihmettele että monet paikalliset ovat lihavia vaikka asepalvelus onkin kaikille pakollinen. Sea food pasta oli aivan saatanan hyvää, ja viimeisen illan brassiravintolassa käynti päättyi ähkyyn, kun pöytään kärrättiin jatkuvasti uusia lihapaloja. Kalkkunan sydäntä en tosin pistänyt poskeeni, jätin tilaa maukkaammalle lihalle.
- naiset: rakastuin matkan aikana 148 kertaa. Jonkun väitteen mukaan Israelissa on suurin prosentuaalinen osuus naisista kauniita kuin missään muussa maassa. Tiedä nyt tuosta, mutta älyttömän hyvännäköisiä siellä seassa joka tapauksessa oli, jopa näin talvella. Hyvänä puolena oli laaja skaala vaikka israelilaisia onkin vain hiukan enemmän kuin suomalaisia (7 milj): oli vaaleista blondeista tummiin kauriinsilmiin, kaikkia tasapuolisesti.
- ihmiset osaavat peittää yllättävän hyvin jatkuvan kuolemanpelon alla ja vihamielisten kymmeniä kertoja isompien maiden puristuksessa elämisen. Oli vaikea uskoa että puolta vuotta aiemmin alueelle satoi parisenkymmentä hizbollahin rakettia, pääkohteena ilmeisesti alueella oleva valtava kemikaalitehdaskompleksi, joka on muuten upeasti valaistu yöllä. Muutenkin todellisuus on siellä jotain toista kuin täällä.
Siinä missä Jerusalem Post:ssa normaali uutinen oli esim. oikeudenkäynti 13-v palestiinalaistytön ampuneita israelilaissotilaita vastaan ja josko he olivat saaneet salaiset ohjeet ampua yöaikaan varoittamatta kaikkia lähestyviä kohteita, paluulennolla lukemassani keskiviikon Hesarissa uutisoitiin HKL:n bussissa virtsanneesta humalaisesta ja kuinka bussikuski ei ollut tehnyt asialle mitään. Kauheita tapauksia toki molemmat. Paikallislehdissä uutisoituja Lähi-idän uutisia ei voinutkaan enää ohittaa olankohautuksella "kun ne tapahtuvat jossain kaukana".
Huonoa:
- Joskus tuntui kummallista solidaarisuuden puutetta jokapäiväisissä asioissa, esim. vikana aamuna muut taksikuskit eivät meinanneet päästää pussitettua taksisuhariamme pois pinteestä, ilmeisesti tarkoituksena jotta me olisimme vaihtaneet heidän kyytiinsä. Toisena päivänä taksikuski käski taksiin jo istuneen asiakkaan pois koska arveli saavansa meidän kyydistämme enemmän rahaa. Tuollaista suomalaisille outoa toimintaa.
- Liikennekulttuuri oli arvatenkin hanurista. Tarkoituksena on aina ajaa keskiviivalla jotta hallitsee kahta kaistaa samanaikaisesti. Takaisintulomatkalla Tel Aviviin pääsikin näkemään ihan läheltä liikenneonnettomuuden ohittaessamme sellaisen hitaasti, joku nuori nainen oli ilmeisesti ajanut päin betoniseinämää hetkeä aiemmin. Auton etuosa oli rusinana ja neiti vielä sisällä. Ei onneksi näyttänyt hengenvaaralliselta tilanteelta.
- Paluulennolla vieressä istunut ja aktiivisesti tuttavuutta tehnyt saksalaisneitokainen jäi kummittelemaan mieleeni.
Katsotaan josko sieltä on mitään järkeviä kuvia. Minulla ei kameraa ollut, joten olin työkaverin varassa, joka taasen ei näppäillyt niin innokkaasti (enää). Mäen päällä olevan hotellin 19. kerroksesta oli ihan kiitettävät näkymät.
Sitten Känädään.
Hyvää:
- ruoka, vaikka olikin kosheria. En ihmettele että monet paikalliset ovat lihavia vaikka asepalvelus onkin kaikille pakollinen. Sea food pasta oli aivan saatanan hyvää, ja viimeisen illan brassiravintolassa käynti päättyi ähkyyn, kun pöytään kärrättiin jatkuvasti uusia lihapaloja. Kalkkunan sydäntä en tosin pistänyt poskeeni, jätin tilaa maukkaammalle lihalle.
- naiset: rakastuin matkan aikana 148 kertaa. Jonkun väitteen mukaan Israelissa on suurin prosentuaalinen osuus naisista kauniita kuin missään muussa maassa. Tiedä nyt tuosta, mutta älyttömän hyvännäköisiä siellä seassa joka tapauksessa oli, jopa näin talvella. Hyvänä puolena oli laaja skaala vaikka israelilaisia onkin vain hiukan enemmän kuin suomalaisia (7 milj): oli vaaleista blondeista tummiin kauriinsilmiin, kaikkia tasapuolisesti.
- ihmiset osaavat peittää yllättävän hyvin jatkuvan kuolemanpelon alla ja vihamielisten kymmeniä kertoja isompien maiden puristuksessa elämisen. Oli vaikea uskoa että puolta vuotta aiemmin alueelle satoi parisenkymmentä hizbollahin rakettia, pääkohteena ilmeisesti alueella oleva valtava kemikaalitehdaskompleksi, joka on muuten upeasti valaistu yöllä. Muutenkin todellisuus on siellä jotain toista kuin täällä.
Siinä missä Jerusalem Post:ssa normaali uutinen oli esim. oikeudenkäynti 13-v palestiinalaistytön ampuneita israelilaissotilaita vastaan ja josko he olivat saaneet salaiset ohjeet ampua yöaikaan varoittamatta kaikkia lähestyviä kohteita, paluulennolla lukemassani keskiviikon Hesarissa uutisoitiin HKL:n bussissa virtsanneesta humalaisesta ja kuinka bussikuski ei ollut tehnyt asialle mitään. Kauheita tapauksia toki molemmat. Paikallislehdissä uutisoituja Lähi-idän uutisia ei voinutkaan enää ohittaa olankohautuksella "kun ne tapahtuvat jossain kaukana".
Huonoa:
- Joskus tuntui kummallista solidaarisuuden puutetta jokapäiväisissä asioissa, esim. vikana aamuna muut taksikuskit eivät meinanneet päästää pussitettua taksisuhariamme pois pinteestä, ilmeisesti tarkoituksena jotta me olisimme vaihtaneet heidän kyytiinsä. Toisena päivänä taksikuski käski taksiin jo istuneen asiakkaan pois koska arveli saavansa meidän kyydistämme enemmän rahaa. Tuollaista suomalaisille outoa toimintaa.
- Liikennekulttuuri oli arvatenkin hanurista. Tarkoituksena on aina ajaa keskiviivalla jotta hallitsee kahta kaistaa samanaikaisesti. Takaisintulomatkalla Tel Aviviin pääsikin näkemään ihan läheltä liikenneonnettomuuden ohittaessamme sellaisen hitaasti, joku nuori nainen oli ilmeisesti ajanut päin betoniseinämää hetkeä aiemmin. Auton etuosa oli rusinana ja neiti vielä sisällä. Ei onneksi näyttänyt hengenvaaralliselta tilanteelta.
- Paluulennolla vieressä istunut ja aktiivisesti tuttavuutta tehnyt saksalaisneitokainen jäi kummittelemaan mieleeni.
Katsotaan josko sieltä on mitään järkeviä kuvia. Minulla ei kameraa ollut, joten olin työkaverin varassa, joka taasen ei näppäillyt niin innokkaasti (enää). Mäen päällä olevan hotellin 19. kerroksesta oli ihan kiitettävät näkymät.
Sitten Känädään.
[quote="CandyMan"][/quote]
Mä olen sulle nyt hieman kade, mutta silti iloinen sun puolesta että sait kokea tommosen reissun
Ehkä mäkin sit kun oon oikeesti aikuinen Mua siis tosi paljon kiinnostais Israel/Palestiina -reissu, mutta toistaiseksi en ole uskaltanut/saanut mahdollisuutta lähteä, vaikka sieltä useampikin tuttu on elävänä palannut, toisin sanoen ei siis yksikään kuolleena.
Mä olen sulle nyt hieman kade, mutta silti iloinen sun puolesta että sait kokea tommosen reissun
Ehkä mäkin sit kun oon oikeesti aikuinen Mua siis tosi paljon kiinnostais Israel/Palestiina -reissu, mutta toistaiseksi en ole uskaltanut/saanut mahdollisuutta lähteä, vaikka sieltä useampikin tuttu on elävänä palannut, toisin sanoen ei siis yksikään kuolleena.Prepare for the worstest.
-
CandyMan
nowaysis kirjoitti:Mua siis tosi paljon kiinnostais Israel/Palestiina -reissu, mutta toistaiseksi en ole uskaltanut/saanut mahdollisuutta lähteä, vaikka sieltä useampikin tuttu on elävänä palannut, toisin sanoen ei siis yksikään kuolleena.
Vaikka varmasti vitsailitkin, tulee kuitenkin muistaa että paljon todennäköisemmin tuolla kuolee liikenneonnettomuudessa tai vitutukseen, kuin terrori-iskuun. Ei kai siellä mitään iskuja ole kesän jälkeen ollutkaan, ja silloinkin vahingot jäivät suht vähäisiksi kun ne parikymmentä rakettia osuivat varsin laajalle alueelle huonon tähtäyksen takia? Tosin lehdessä luki että tiedustelutietojen mukaan Pahan Voimat olisivat aikeissa hankkia entistä tarkempia ja pitkämatkaisempia neuvostovalmisteisia raketteja, joten ehkä todennäköisyydet paranevat tuolta osin.
Julkisia liikennevälineitä välttelin "jostain syystä" (Haifassa on jopa lyhyt metronpätkä), ja ehkä kaiken varalta suosisin pienempiä hotelleja. Mutta noistakin huolimatta aika huono tsäkä saisi olla jos jotain tapahtuisi. Ostoskeskuskin, johon joku raketeista oli osunut, oli kai edelleen rakennusvaiheessa iskun sattuessa. Kuulemma raketin jäännökset ovat nyt valmistuneessa ostarissa aitiopaikalla ja niistä on revitty vähän mustaa huumoriakin (en tullut käväisseeksi kyseisessä ostoskeskuksessa).
-
Tsaari
Maaliskuun viimeisellä viikolla viikon matka iki-ihanalle Kanarialle. Tiedossa löhöilyä uima-altaan äärellä, vesipuistoissa riehumista, ylensyömistä, palanutta nahkaa... Lasten ehdoilla menee tämä viikko, mukavan rentouttavaa tiedossa.
Syyskuun loppupuolella kahdeksi viikoksi Shanghaihin. ensimmäinen viikko menee tutustuessa paikalliseen kultuuriin ja ympäristöön. Toisena viikkona alkaakin kisat ja aika menee tiiviisti salilla pelin tiimellyksessä. Samaan aikaan siellä on myös F1-kisat, mutta tuskin pääsen sinne koska oma ohjelma on juuri silloin melkoisen tiukka.
Syyskuun loppupuolella kahdeksi viikoksi Shanghaihin. ensimmäinen viikko menee tutustuessa paikalliseen kultuuriin ja ympäristöön. Toisena viikkona alkaakin kisat ja aika menee tiiviisti salilla pelin tiimellyksessä. Samaan aikaan siellä on myös F1-kisat, mutta tuskin pääsen sinne koska oma ohjelma on juuri silloin melkoisen tiukka.
CandyMan kirjoitti:Vaikka varmasti vitsailitkin
En kylläkään vitsaillut. Tuo on ollut haaveissa jo pidemmän aikaa, toteutus vaan ei ole oikein lähtenyt käyntiin, eikä ole lehdössäkään ihan lähiaikoina. Mutta joskus. Äärimmäisen mielenkiintoisia yhteiskuntia mielestäni, siis molemmat, eikä pelkästään positiivisessa mielessä. Kiitos vinkeistä, vaivailen sua tarkemmin mikäli haaveeni saa jossain vaiheessa mahdollisuuden aktualisoitua.
Prepare for the worstest.
-
Bliss
-
Chap