Kitinä

Jos eteen tulee painava terveydellinen tai käytännön syy, esimerkiksi maksasairaus tai raskaus, alkoholista on yleensä käytännössä pakko luopua.

Mutta mitä jos syy ei ole ihan niin vakava, vaan alkoholi on vain jonkinasteinen haittatekijä? Kuinka vaikeaa teille olisi luopua alkoholista, jos esimerkiksi kumppaninne sitä teiltä toivoisi? Tai jos joutuisit toteamaan että se käy elämälle ja kukkarolle vähän liian kalliiksi ja tekee taloudesta tiukkaa? Tai jos juominen tuppaa aina vähän riistäytymään käsistä ja lähimmäiset ei oikein tykkää käyttäytymisestänne, vaikka isommilta vahingoilta vältytäänkin?

Äänestän itse nelosta. Minulle alkoholi on mukava tapa rentoutua toisinaan. Koska juomiseni ei kuitenkaan ole koskaan muodostunut ongelmaksi, en usko joutuvani pohtimaan alkoholista luopumista ellei tapahdu jotain radikaalia. Ja jos jotuisin siitä syystä tai toisesta luopumaan, se ei olisi minulle mikään ongelma enkä pitäisi sitä minään uhrauksena.

4.5

Lähes tarpeetonta. Olen lähes raitis.

2.0

En näe vielä syytä minkä takia alkoholinkäyttöäni tulisi rajata, mopo pysyy käsissä eikä morkkiksia ole kuin ERITTÄIN harvoin. Sitten kun alkoholinkäytön henkilökohtainen hupi-haitta-suhde kääntyy pakkasen puolelle, niin luonnollisesti ryhdyn toimenpiteisiin muuttakseni "kulutusta".

Vastaan myös nelosen, koska olen aikuisiällä elänyt useita vuosia yhteenmenoon täysin ilman alkoholia. Alkoholin nauttiminen kun on erittäin tapahtumakeskeistä. Myönnän että ravintolassa käydessä tai kaverien järjestämässä saunaillassa tuntuu kuuluvan asiaan että ottaa edes pari (joskus paljon enemmänkin), mutta jos ei sellaisissa juurikaan käy, ei ole erityistä hinkua alkoholin nauttimiseen.

Join perjantaina Vantaan Hotellilla 2½ ravintola-annosta illan aikana, onko se paljon? Helvetin kallista ainakin oli, laskuttivat jopa pienestä vedestä 1,40 €, vaikka sen otti juoman kera. Kas kun eivät laskuttaneet vielä vessassa käynneistäkin, pitänee ehdottaa.

Pallotin vaihtoehdon #4.
Pari siideriä silloin tällöin rentouttaa mukavasti, mutta ilmankin tulisin vallan hyvin toimeen.

Nelonen täälläkin. Tosin täytyy myöntää, että raskausajat (kun en ole yhtä annollistakaan halunnut ottaa) ovat olleet vähän ärsyttäviä. Silloin kun jotain ei saa niin toki sitä vähän himoaa. Kokemuksella kuitenkin väittäisin selviäväni oikein hyvin ilman pikkutissutteluakin, tosin kumppanin vuoksi en voisi kuvitella siitä luopuvani. Se on jotenkin vaan niin ahdistava ajatus, vääränlaista vallankäyttöä.

Pallotan kolmosen. En juurikaan harrasta humalajuomista, mutta minusta olisi ikävä luopua ruokaviineistä, saunaoluesta ja mukavista illanistujaisista kaverien kanssa. Alkoholittomat vaihtoehdot ovat melko karmean makuisia, yhtä hyvin voisi juoda vaikka vissyä. Jos syy olisi terveydellinen, ei olisi pienintäkään ongelmaa, mutta valitsen mielummin kumppanin joka ei pyytelisi noin typeriä.

Toisin sanoen - on vaikea keksiä skenaariota, jossa voisin itselleni perustella tietyistä nautinnoista luopumisen, jos syy ei liittyisi omaan terveyteeni. Olen yhden kesän viettänyt kesäkuun alusta heinäkuun puoleenväliin ilman oluen olutta, ja kyllä se jäi mieleen vähän tylsänä kesänä. Erityisesti juhannuksena ei oikein jaksanut olla seurallinen, kun muiden humalan aste nousi tarpeeksi korkealle. En myöskään juo rähinäviinaa ja sellaista taloudellista tilannetta on vaikea kuvitella, että minun kuukausikulutukseni tuntuisi missään.

Geetzu kirjoitti:Silloin kun jotain ei saa niin toki sitä vähän himoaa.

Tuo on näköjään aika yksilökohtaista, sillä ollessani ilman alkoholia en oikeastaan himoitse sitä mitenkään. Jos bileissä totean "tämmösen työviikon jälkeen pitää kyllä ottaa kännit", se on vain läpänheittoa, eikä oikeastaan harmittaisi vaikka kännejä ei saisikaan.

Silti se on toki ihan kivaa toisinaan, ei siinä mitään.

Mulla ei niin kaipuuta humalaan juuri koskaan, mutta se pieni pään turrutus, mihin kotosalla aina hetkittäin hakeudun... Sitä kaipaa. Ja jos ei sitä lääkkeilläkään (esim. juuri raskauden vuoksi) ole mahdollista saada niin kyllä se vähän vituttaa.

Geetzu kirjoitti:Silloin kun jotain ei saa niin toki sitä vähän himoaa.

On niitäkin jotka eivät ole koskaan edes kieltä kastaneet alkoholiin niin miten voi syntyä himon tunne kun ei ole kokenut niitä alkoholin tuomia tunteita yms. Ei voi himoita jos ei ole aikaisempaa kokemusta.

Mulli75 kirjoitti:

Geetzu kirjoitti:Silloin kun jotain ei saa niin toki sitä vähän himoaa.

On niitäkin jotka eivät ole koskaan edes kieltä kastaneet alkoholiin niin miten voi syntyä himon tunne kun ei ole kokenut niitä alkoholin tuomia tunteita yms. Ei voi himoita jos ei ole aikaisempaa kokemusta.

No vittu. En tiedä. Mut tiedätkö mä himoitsen joskus kahta sellasta raksamiestä ottamassa mua työmaalla aika rajulla väännöllä - en oo koskaan kokenu mut hyvin voin fiilistellä miltä se tuntuu. Himotus.

Geetzu kirjoitti:

Mulli75 kirjoitti:

Geetzu kirjoitti:Silloin kun jotain ei saa niin toki sitä vähän himoaa.

On niitäkin jotka eivät ole koskaan edes kieltä kastaneet alkoholiin niin miten voi syntyä himon tunne kun ei ole kokenut niitä alkoholin tuomia tunteita yms. Ei voi himoita jos ei ole aikaisempaa kokemusta.

No vittu. En tiedä. Mut tiedätkö mä himoitsen joskus kahta sellasta raksamiestä ottamassa mua työmaalla aika rajulla väännöllä - en oo koskaan kokenu mut hyvin voin fiilistellä miltä se tuntuu. Himotus.

No noi sekstailufantasiat onkin asia erikseen, jotkut jopa ottavat ja toteuttavat ne.

Ei tuottaisi ongelmia luopua alkoholin käytöstä. Juon suht harvoin ja kunnon mökkyrässä olen vieläkin harvemmin.
Tällä hetkellä en näe mitään syytä lopettaa alkoholin käyttöäni, elämäntilanteiden muuttuessa asiaa voi miettiä sitten uudelleen.

Kysymyksenasettelussa on pientä ristiriitaisuutta, sillä jos alkoholinkäyttö tuppaisi riistäytymään käsistä, se olisi jo jonkinasteinen ongelma ja alkoholista varmaan olisi vaikea luopua, kun taas kohtuukäyttäjän on vaikea keksiä mitään hyvää syytä luopua kohtuukäytöstään.

Pallotin kolmosvaihtoehdon. Voin helposti elää ilman alkoholia, ja jos joutuisin hyvästä syystä - hyviä syitä tulee mieleen vain yksi eli jos tulisin äidiksi - luopumaan siitä, tuskin hetkeäkään haikailisin sen perään. Ilman hyvää syytä tuntuisi kuitenkin ikävältä ja tarpeettomalta luopua siitä vähäisestä elämänilosta, jonka ruoan kanssa nautittu viinilasillinen tuottaa.

Yksi iso kolmonen.

Ei olisi mikään ongelma luopua alkoholista, kunhan sitä voi edelleen tarjota hotseille tsikseille jotka pienessä punaviinimarinadissa muuttuvat seksipedoiksi.

Kakkonen oli ennen mun vaihtoehto, nyt se on nelonen. Minua suuresti inhotti, kun havaitsin, että viina vie enkä minä. Luopuminen oli helvetin vaikeaa. Tulevalta kumppaniltani odotan kykyä olla tarvittaessa täysin ilman alkoholia, koskaan ei ole pakko juoda.

Aika suurelle osalle ihmisiä känni vaan ei sovi. Mä olen aika herkkä myötähäpeään, kun toinen ei osaa edes hävetä.

huima kirjoitti:Ei olisi mikään ongelma luopua alkoholista, kunhan sitä voi edelleen tarjota hotseille tsikseille jotka pienessä punaviinimarinadissa muuttuvat seksipedoiksi.

Niin, minkäs sille tekee, jos ne ei heruta ennen kuin ovat syyntakeettomassa tilassa.

Ja juu, kaipa nelonen on se munkin vaihtoehto, en juo erityisen runsain mitoin. Ruokaviineistä ja kuohuviinipiknikeistä luopuminen olisi toki jonkinasteinen menetys.

Lilo kirjoitti:Niin, minkäs sille tekee, jos ne ei heruta ennen kuin ovat syyntakeettomassa tilassa.

Kyllä sun pitäisi muistaa että pieni marinadi ei ole mikään syyntakeeton tila.

huima kirjoitti: Kyllä sun pitäisi muistaa että pieni marinadi ei ole mikään syyntakeeton tila.

Senpä takia sä yleensä siirrytkin punaviinin jälkeen kokeilemaan rommikolalla.

Lilo kirjoitti:Senpä takia sä yleensä siirrytkin punaviinin jälkeen kokeilemaan rommikolalla.

Beibi, whatever works.

huima kirjoitti:

Lilo kirjoitti:Senpä takia sä yleensä siirrytkin punaviinin jälkeen kokeilemaan rommikolalla.

Beibi, whatever works.

Sä siis olet löytänyt sen johon se toimii? Onneksi olkoon!

Vastasinpas kolmosen, jos nyt olis ihan pakko luopua niin ei varmaan olis ongelmaa, mutta nyt on ihan kiva ottaa hömpsyt aina silloin tällöin, taikka kerran kaksi vetää pellit kiinni että ajatuskin seuraavasta oluesta saa vatsan kääntymään.

Harkittavissa olisi. Suurimman osan elämääni olen kuitenkin alkoholia kuluttanut lähes nollatasossa. Rommi on kyllä hyvää, mutta ilman sitä voi elää, toisaalta ei ole tarvetta elää ilman.
Nyt olen selvästi taas kulutuksessa samalla tasolla kuin aiemminkin, voi mennä kuukausiakin ihan reippaasti ilman virvokkeita ja rommintuoksua vaikka mieli tekisikin, ei vain enää vanha jaksa.

[quote="more"][/quote]

Enpä olisi heti uskonut että näkisin täällä vielä Morgan Kanenkin avattarena!

Rispekt!