Kitinä

Kun alotat seurusteleen sen ihanan ihmisen kanssa, niin lipsutko harrastuksista vai tuleeko jotain uutta harrastusta peliin?

Mulla ainakin kävi tän uuden suhteen alussa niin että rupesin käymään salilla.Joskus tosin joutunu luopumaan suhteen aikana jostain harrastuksesta, esim. laitesukelluksesta. Kohta tosin ois tarkotus sekin alottaa uudestaan

Mä olen just niin ei-samikset. Kun alan seurustella vakavasti, huomaan ainakin juuri urheiluharrastusteni kärsivän rankasti osittain ajanpuutteen vuoksi (jos tapaillaan useammin kuin kerran viikossa), ja alan myös syödä epäterveellisemmin, koska toisen takia pitää tilailla kaikenlaista pizzaa, käydä kebabilla ja hampurilaisilla, ostaa kotiin pullasuttua ja suklaatia jne. Yksi nainen sanoi suoraan että hänen mielestään pyrin syömään hieman liian terveellisesti. En ymmärrä miksi se oli hänelle ongelma, koska en kuitenkaan pakottanut häntä syömään samaa.

Pakastimeenikin on just nyt sullottu useita paketteja erimakuisia kermajäätelöitä sekä lukuisia yrttivoipatonkeja ja pikkupiirakoita ihan vain siltä varalta jos Joku tulee käymään. Yksinäni en niihin koske.

(Joo ja olen tämän jo maininnut muutama tuhat kertaa. Olen poikkeus säännöstä että naisen kanssa eläminen muka takaisi miehelle pidemmän elämän.)

Tätä pitää oikeesti vaan hei treenata. Siis, ettei lipsumisia tapahdu liikaa. Varsinkin urheilun jättäminen ja safkojen vaihtaminen rasvaisimpiin herkkuihin on niinq yäk. Just mua ja suhdettani. Nykyään meil on kyl aika tarkkaan sovittuna ja aikataulutettuna harrasteet, tälläkin hetkellä mies futaamassa kundien kanssa, huomenna mun vuoro lähteä ratsastamaan (muksun kanssa joutuu vähän sovittelee näitä, lapsettomana toki ei). Viikonloput on niin ihanan pitkiä arki-iltoihin verraten, että sillon jää sitten sitä yhteistäkin aikaa. Viikolla melkeinpä puol tuntia - kaks tuntia ennen yöunia, se aika tosin melko tiukasti ihokkain.

Frendien kanssa ei tosiaan tuu mentyä niin kuin ennen, mutta se on enemmän muksun kuin miehen "syytä". Tai no näkeehän sitä lapsihenkisiä päivittäin, ohjelma vaan hiukka aiemmista poikkeavaa... En keksi mitään muuta kuin ravintolassa käymis -harrasteemme, josta oltais jouduttu vähän karsimaan.

Ah, lisäys: no miehen golf jääny väkisin. Joko me tai se vitun pallo niinq.

En lipsuisi, mutta eipä kukaan haluaisi minua lipsuttaakaan.

Mulle liikunta ja (pääosin) terveellinen ruokavalio on elämäntapa, jota ei kyllä oikeastaan mikään voi muuttaa. Alan voida pahoin, jos en liiku ja yhtälailla paskaruoan liiallinen syöminen aiheuttaa henkistä pahaa oloa.

Tapailut ja seurustelu ei siis vaikuta millään lailla. Isyys voi olla jo niin iso juttu, että voisin kuvitella joustavani lastenhoidon takia liikunnasta, siis varmasti joustaisin.

silsakenraali™ kirjoitti:Mulle liikunta ja (pääosin) terveellinen ruokavalio on elämäntapa, jota ei kyllä oikeastaan mikään voi muuttaa. Alan voida pahoin, jos en liiku ja yhtälailla paskaruoan liiallinen syöminen aiheuttaa henkistä pahaa oloa.

Tapailut ja seurustelu ei siis vaikuta millään lailla. Isyys voi olla jo niin iso juttu, että voisin kuvitella joustavani lastenhoidon takia liikunnasta, siis varmasti joustaisin.

Allekirjoitan tän silläkin uhalla, että saan uuden stalkkaussyytteen. Tai huiman aukomaan päätään mun ruokavalion terveellisyydestä.

Ja niin, mä en ajatellut ihan lähiaikoina alkaa isäksi, joten sen osion voi unohtaa kanssa.

Mulle päivittäinen liikunta ja terveellinen, ravintoympyrän jokaisesta sektorista koottu tasapainoinen ruokavalio ovat osa ihan jokapäiväistä arkea myös näin parisuhteessa. Kun pitää kehonsa kunnossa, tietää kuinka helppoa mieli on pitää silloin terveenä ja rakentaa siitä omasta parisuhteesta piilopaikka kahden sydämen.

Terveet elämäntavat parisuhteessa eivät ole mulle vain elämäntapa, ne ovat mun rankka visio.

Ei oikeastaan. Silloin kun tämä sontaläjä jota jotkut sanovat ruumiiksi toimii työkaluna niin pakkohan sitä on pitää hyvässä kunnossa, seurusteli eli ei.
Mutta kyllä mie urheilusta nautinkin, ei siinä mitään.
Ruokavalio on myös edelleen tasaisen epäterveellinen.

Lukeminen on harrastuksena jäänyt aika vähäiselle kun seurustellessa yhdessäoloajan haluaa viettää muuten kuin omiin ajatuksiinsa uponneena.

Terveet elämäntavat näyttävät usealle olevan rakas harrastus. Ehkä niistä joustamista voisi ajatella suhteen alkumetreillä tapaamisten sijoittuessa yöelämään mutta tilanteen tulee melko pian stabiloitua, grilli- tai juhlaruualla ei pitkään jaksa edes niitä parisuhdehetkiä, muusta elämästä puhumattakaan.

Minä olen aina livennyt harrastuksista miehen vuoksi, ja vihaan sitä piirrettä itsessäni. Elämä vain kietoutuu toisen ympärille ja omat menot alkavat vaikuttaa ei-niin-tärkeiltä, kunnes huomaan blokanneeni ne kokonaan. Ratkaisuna otan omaa aikaa vaikka väkisin ja pidän mielenkiinnonkohteita voimassa. Pysyy pää paremmin kasassa eikä tunnu elävän toisen kautta. Silti, huomaan herkästi pitäväni toisen menoja tärkeämpinä ja joustamaan omistani, olenkin ikiaikaisesti toivonut miestä joka potkii minua omiin puuhiini eikä anna tuon kuvatun palvojasyndrooman toteutua.

Säännöllisesti harrastan vaan sitä, kyllä te tiedätte mitä, ja ei, en ole yhtään siitä lipsunut. Innostunut melkein enemmän kun miestenpyydystys suunnitelmat ei pyöri päässä
Lumilautailua ehkä vähän vähemmän tullut harrastettua kun ukko ei ole innostunut, mutta aika monesti kävin yksikseenkin. Rullaluistimia mies voi halutessaan seurata pyörällä. Mutta mä olenkin aika fanaatikko, siksipä seuraksi on valittu toinen samanmoinen eikä mikään kotihiiri

Olen meneisyydessä lipsunut, ja nyt se kaduttaakin kovin. Never again!

Georgina kirjoitti:Säännöllisesti harrastan vaan sitä, kyllä te tiedätte mitä, ja ei, en ole yhtään siitä lipsunut. Innostunut melkein enemmän kun miestenpyydystys suunnitelmat ei pyöri päässä

Puhutko seksistä vai mistä?

mustakikkeli kirjoitti:

Georgina kirjoitti:Säännöllisesti harrastan vaan sitä, kyllä te tiedätte mitä, ja ei, en ole yhtään siitä lipsunut. Innostunut melkein enemmän kun miestenpyydystys suunnitelmat ei pyöri päässä

Puhutko seksistä vai mistä?

No enkä puhu! Koulu ja esteratsastuksesta! Jotenkin kuvittelin asian tulleen harvinaisen selväksi tässä viimeisen viikon aikana.

Lipsun harrastuksista ihan ilman suhdettakin...ei mulla tälläkään hetkellä ole oikein mitään, mitä voisin harrastuksekseni sanoa. Aloitan varmaan taas jonkun jumpan, missä ahdistun jo kolmen kerran jälkeen niin että mulle tulee kummallisia sairausoireita aina jumppapäivänä, jotka kuitenkin katoavat heti kun tunti olisi ohi. Muusta ajanvietteestä sensijaan en suostu luopumaan, jos mies lähtee pelaamaan puolen tunnin varoitusajalla sotkien kuukausi sitten tehdyt yhteiset suunnitelmat, katson minäkin oikeudekseni tehdä oharit aina kun joku puolituttu vähänkin vihjaisee että olisi kiva nähdä ja lähteä poikaystävien sijaan kavereiden kanssa niihin paikkoihin, mihin se olisi tahtonut mukaani. En näe syytä, miksi lojaaliutta jollekin urheilujoukkueelle pitäisi pitää tärkeämpänä kuin kaveriporukalle, ihan yhtälailla jälkimmäisestäkin lakataan pyytämästä mukaan jos tarpeeksi usein jättää tulematta parisuhdesyistä.

Liftaamista ja talvipyöräilyäkin olen jatkanut, vaikka mua on lahjonnalla, kiristyksellä ja uhkailulla yritetty saada lopettamaan molemmat.

Ennen lipsuin, nykyään en. Mulle tulisi mieleen, että jotain on suhteessa vialla, jos en haluaisi huolehtia hyvinvoinnistani eli liikunnasta, kaverien tapaamisesta ja suht terveellisesti syömisestä. Nuorempana en oikein osannut ottaa omaa aikaa, kun seurustelin, vaan nyhjäsin poikaystävän kanssa noin 24 h silloin kun vain voin, koska se oli niin ihanaa. No, olihan se kyllä sitäkin, mutta nyt taidan tarvita omaa aikaa ja tilaa pikkasen enemmän. Nuorempana en kyllä tiennyt liikunnasta, ravinnosta ja sensellaisesta niin paljon kuin nyt eli sekin vaikutti.

En lipsu. Yritän päinvastoin pitää parempaa huolta peppuni kondiksesta. Niin ja yritän houkutella myös poikaystäväni harrastamaan maastoratsastusta..

Camilla kirjoitti: Niin ja yritän houkutella myös poikaystäväni harrastamaan maastoratsastusta..

Mää onnistuin tossa eilen

ninnithequeen kirjoitti:

Camilla kirjoitti: Niin ja yritän houkutella myös poikaystäväni harrastamaan maastoratsastusta..

Mää onnistuin tossa eilen

Mäkin onnistuin jo viime viikolla! Tai siis toi oli ihan innoissaan selittämässä siitä veljellensäkin, ja nyt sekin tulee joku kerta mukaan

Camilla kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:

Camilla kirjoitti: Niin ja yritän houkutella myös poikaystäväni harrastamaan maastoratsastusta..

Mää onnistuin tossa eilen

Mäkin onnistuin jo viime viikolla! Tai siis toi oli ihan innoissaan selittämässä siitä veljellensäkin, ja nyt sekin tulee joku kerta mukaan

Juu, tuo innostui ihan vallan. Eikä laitumellakaan pelännyt enää niin kovasti. Taatusti kapuaa uudestaan hevosen selkään. Mä aattelin ettei se tykästy ollenkaan, mutta onneksi olin väärässä.

Camilla kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:

Camilla kirjoitti: Niin ja yritän houkutella myös poikaystäväni harrastamaan maastoratsastusta..

Mää onnistuin tossa eilen

Mäkin onnistuin jo viime viikolla! Tai siis toi oli ihan innoissaan selittämässä siitä veljellensäkin, ja nyt sekin tulee joku kerta mukaan

Ilmoittaudun joukkoon! Me käytiin kahdestaan uittamassa hevosia. Tosin minä uitin, mies ja Hanna seisoskeli rannalla

Oikeastaan päin vastoin.
Seukatessa harrastin liikuntaa paljon useammin kuin nykysin.
Mutta toisaalta niin on jäänyt myös harrastus nimeltä mässäys pois, joten ei niin paljon tarvitsekaan liikkua, kun vaan kaunistun ja hoikistun kuukausi kuukaudelta xD.

Myös hevosIHMISISTÄ voisi mielestäni tehdä metwurstia, katsokaa vaikka itse. *lue tämä ketju*

Tuleehan noista lipsuttua, varsinkin suhteen alussa, kun suurin osa vapaa-ajasta menee sylikkäin nyhjätessä. Kun tilanne ajan myötä hieman rauhoittuu, tulee harrastuksille ja muillekin ihmissuhteille allokoitua taas enemmän aikaa. Ja sitten alkaakin taas uusi suhde, ja kaikki menee taas kirjaimellisesti läskiksi. Suhteet ovat pahasta miehen henkiselle ja fyysiselle kehitykselle...

SikaMika kirjoitti:Myös hevosIHMISISTÄ voisi mielestäni tehdä metwurstia, katsokaa vaikka itse. *lue tämä ketju*

Ai sen takia että ne pyytää miehiään mukaan harrastukseensa? Hui kauhea, onpa hirveä synti.

Georgina kirjoitti:

SikaMika kirjoitti:Myös hevosIHMISISTÄ voisi mielestäni tehdä metwurstia, katsokaa vaikka itse. *lue tämä ketju*

Ai sen takia että ne pyytää miehiään mukaan harrastukseensa? Hui kauhea, onpa hirveä synti.

No näinpä.
Kyllä mä tykkään pelata Silent Hilliä ukon kanssa, sekin on yhteinen harrastus. Ja korttia lätkitään usein iltaisin kotona. Harrastus kai sekin?

Mutta olen enemmän kuin iloinen, että sain rakkaan "mäpelkäänhevosianesyömut" mieheni hevosen selkään, ja se todella innostui! Ei muuta kuin pökköä pesään, kohta meillä on oma hevonen

SikaMika kirjoitti: Tuleehan noista lipsuttua, varsinkin suhteen alussa, kun suurin osa vapaa-ajasta menee sylikkäin nyhjätessä.

SikaMika sylikkäin jonkun kanssa. Nyt naurattaa.