Kitinä

Sain juuri käsiini ottamani viime kesän matkakuvat, muutaman vuoden takaiset vaelluskuvat yms. otoksia kuusi filmiä (olen hieman hidas viemään kuvia kehitykseen, mutta tää ei oo se pointti).
Tuli vähän sellainen olo, että kannattikohan noistakin maksaa... maisemat, katunäkymät, puutarhat yms. joita katsellessani olen ajatellut, että vau, tosi kaunista ja tunnelmallista, ovat kuvassa ihan löts läts, mitään tunnelmasta ei välity kuvista.
Täällä ilmeisesti on ihmisiä, jotka kuvaajina ovat enemmän pro, joten kertokaa vinkkinne: Miten kuvat saa onnistumaan? Mihin kuvaa ottaessa pitäisi kiinnittää huomiota?
Kamerani on ilmeisesti ihan laadukas Nikon-merkkinen järjestelmäkamera, vian ei pitäisi olla siinä.
Digikamera kieltämättä olisi kätevä, voisi harjoitella halvemmalla, mutta olen hankkinut tuon järkkärin ennen digikameroiden yleistymistä, kun olin kovasti wannabe-valokuvausharrastaja, ja se on jäänyt toistaiseksi aika vähälle käytölle. Ei viitsisi vaihtaa.

digistä näkisit kuvan heti ja voisit stoomailla + pelleillä... treenatessa digi varmasti paras. Osta tai lainaa sellainen...

Paljonko maksaa asiallinen aloittelijan digikamera?

Näkeekö digin pikkunäytöstä muka kuinka kuva on onnistunut? Itse olen näppäillyt hieman kotioloissa ja kyllä kuvan on joutunut katsomaan läppärin kautta, jotta onnistumisesta on saanut edes jotain käsitystä.

Osta/ Lainaa kirjastosta joku valokuvausopas.
Niissä on yleensä sommittelun perusteet.

Itse sanon nyrkkisääntöinä:
-ihmistä/elukkaa/esinettä kuvatessa mene lähelle ja vielä lähemmäs/zoomaa
-ihmiskohteen ei tarvi olla keskellä, parempi vähän sivussa, tarkkaile TAUSTAA ettei esim. päästä kasva puhelinpylväs.
-jätä liikkuvan kohteen ETUpuolelle tilaa, niin ei näytä kuin juoksisi kuvan reunan seinään
-maisemiin saa kolmiulotteisuuden tuntua ottamalla kuvaan ETUalalle jonkun lähikohteen suhteuttamaan
-vaikka olisi zoomillinen kamera, kannattaa tehdä JALKAtyötä oikeaa sommittelua hakiessa. Kerran esim. otin villin tunturikuvan "kadottaen" kokonaisen parkkipaikan pikkukumpareen taakse. Edit: kannattaa myös kykkiä tai päinvastoin kiivetä johonkin kuvakulmaa hakiessa.

EDIT: NegaFilmikameralla kannattaa pikkuisen YLIvalottaa. Parempi kuin pimeän alivalottuneet ja kehittämö selviää kyllä.

Aito_Johanna kirjoitti:Paljonko maksaa asiallinen aloittelijan digikamera?

500-1000e väliltä... kannattaa poimia...

Aito_Johanna kirjoitti:Paljonko maksaa asiallinen aloittelijan digikamera?

Riippuu siitä haluatko "aloittelijan" pokkarin vaiko lähempänä järkkäriä olevan. Lähimpänä järkkäriä oleva järkihintainen kamera on Fuji S9500, jossa on melko lähellä järkkärin ominaisuudet mutta myös mahdollisuudet aloittelijan automatiikkaan. Tuolla kameralla hiukan leikkineenä leikittelen suuresti ajatuksella ostaa sen. Rintataskuun menevistä pokkareista taas on usein enemmän iloa harrastajakuvaajalle. Hintaluokka n. 500-550 euroa paikasta riippuen.

http://www.letsgodigital.org/html/revie ... 0_EN1.html

http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/tuote.aspx/28201

Edit: http://www.verkkokauppa.com/popups/prod ... p?id=12071, tuolla jopa alle 500 jos ei tarvi suomenkielistä manuskaa.

Itselläni on Canon PowerShot A520, ja omasta mielestäni se on ihan vallan mainio kamera aloittelijalle ja vaikka vähän enemmänkin kuvaavalle! Eihän se mikään ammattilaisen lelu ole, mutta nuita "kuvausohjelmia" kuitenkin on aivan riittävästi ja manuaalisäädötkin hyödynnettävissä. Tällainen kamera meillä oli jopa yläasteella/lukiossa kuvataiteen tunneilla käytettävissä. Omastani maksoin muistaakseni 290 €, mutta jossain oli tarjouksessa jopa kahdellasadalla.

EDIT: Edullinen se ainakin on!

Juu. Sommittelusta se on paljon kiinni miten ne kuvat onnistuu (sitten, kun tekniikka on jotenkin jo hallussa). Siihen digi on parempi, kun saa viitettä heti kuvauksen jälkeen + tietysti se, ettei hukkaa rahaa turhaan kehittelyyn. Samoin paremmissa kameroissa näkee myös histogrammin, joka kertoo vähän valotuksen onnistumisesta. Monessa onnistuneessa kuvassa työtä on tehty myös pimiössä, aidossa tai koneella, sillä kameran parametreillä ei aina onnistu vangitsemaan sitä mitä silmä näkee tai näkymä silmälle ei ole sitä mitä aivo näkee. Näin ollen tässäkin tapauksessa digi on kätevämpi, ei tarvitse pelleillä kemikaaleilla jne..

Sommittelua ym. vinkkejä kannattaa sitten katsella kirjallisuudesta, lehdistä ja ideoita voi vapaasti hakea muidenkin kuvista. Jos haluaa julkaista, niin sitten tietysti originelli idea on parempi kuin kopioitu.. Suomalaisia valokuvaussivustoja, joissa on keskustelupalstat esim. Digicamera.net ja Kameralaukku. Noissa kun kaivelee niin löytyy sitten lisää linkkejä yms. kuvaukseen liittyvää.

- oikealla rajauksella pääsee jo pitkälle
- mieti myös mitä haluat kuvassa tuoda esille. Jos pääasia on henkilö kirkon edustalla, ei kannata ängetä kuvaan koko katedraalia
- halvan digipokkarin kanssa kannattaa mennä mieluummin lähelle kohdetta kuin zoomailla - kovin paljoa ainakaan

Toimita lomakuvat Glenille http://www.glennferon.com/index.html

(Okej-tarpeeton aivopieru-anteeksi)

Aito_Johanna kirjoitti:...

Kännykkä kunnon kameralla ja muistikortilla? 2 megapikselistä eteenpäin S60-sarjan kännyköillä saa ihan kelpo kuvia jos valaistusolosuhteet ovat kunnossa.

Kännykkäkamerat ovat silloin täysin kymppikuvien tasoa valoisalla. Kännykän algoritmit tapaavat sutata kuvan pikselimössöksi jos valoa on vähän. Ja muistikortti on teettämisen kannalta must.

Nokialaisista myynnissä olevista N90-mallissa on tällä hetkellä paras kameraelementti. Ja helppokäyttöisinkin. Autofocus pelaa niin hyvin, että Perttikin saa hyviä kuvia. Kuvausfanaatikkojen mielestä keskialue jää joskus N90-mallilla hivenen epätarkemmaksi kuin normaalidigikameroilla

Mutta itse kuvaamisessa havaitsemiini seikkoihin:
- Yllämainittu rajaus on olennaista
- Katso, että horisontti on suorassa. Ok, perusasia, mutta itse ainakin alussa otin kuvia kamera hivenen vinossa.
- Valaisuolosuhteet. Kuvaaminen valosta poispäin.
- Digikameroilla kannattaa harkita sarjakuvausta ja poimia parhaat otokset.

EDIT

Mietipä AJ, mikä sinulle on hyvä kuva? Sanoit, että kuvissa ei ole tunnelmaa. Onko vika siinä, että olet kuvannut vääriä asioita vai väärin oikeita asioita? Olet kuvannut (negatiivi)filmille, joilla on hyvä väridynamiikka, mutta ei se silti pysty toistamaan niitä värejä sellaisina kuten ne näet. Jos haluat pysytellä filmikalustossa, kokeile joskus kuvata diafilmille. Kuvaaminen on toki vaikeampaa, koska filmi helposti yli- tai alivalottuu, mutta diafilmi toistaa värit selvästi paremmin kuin negatiivifilkat. Digivempaimissa ei valitettavasti päästä samaan väridynamiikkaan kuin filmeillä, etenkään jos puhutaan diafilmistä. Ero ei ole suuri, (ja nyt puhun sellaisista digikameroista, joita AJ:lla olisi mahdollisuus/järkevä hankkia) mutta merkityksellinen. Jos valokuvauksen syövereihin ei ole kuitenkaan kiinnostusta heittäytyä sen kummemmin, ei ole kovin järkevää alkaa ihmettelemään noiden diafilmien kanssa, vaan pysyä negoissa tai siirtyä digiin.

Tiikeriankka kirjoitti:Samoin paremmissa kameroissa näkee myös histogrammin, joka kertoo vähän valotuksen onnistumisesta. Monessa onnistuneessa kuvassa työtä on tehty myös pimiössä, aidossa tai koneella, sillä kameran parametreillä ei aina onnistu vangitsemaan sitä mitä silmä näkee tai näkymä silmälle ei ole sitä mitä aivo näkee. Näin ollen tässäkin tapauksessa digi on kätevämpi, ei tarvitse pelleillä kemikaaleilla jne..

Tässä on monta hyvää pointia! Etenkin se, että pientä viilausta tehdään oikeastaan kaikkiin julkaistuihin kuviin. Toisinaan se on aika suurtakin se viilaus. Sen sijaan tuo histogrammi ei ole mikään autuus (eikä niin väitettykään). On erittäin tärkeää osata lukea sitä täysin oikein. Tilannehan nimittäin on se, että täydellisellä histogrammin muodolla ei aina välttämättä saada hyvää kuvaa.

Aikaisemminkin kerrottiin, että kannattaa käydä kirjastossa vähintäänkin selailemassa valokuvausopuksia. Valokuvien laatu paranee huomattavasti kun esimerkiksi tiedät paremmin mitä se aukon koko, valotusaika ja syväterävyys tarkoittavat käytännössä ja miten ne ovat riippuvaisia toisistaan...vai ovatko. Näin ollen osaat myös säätää kamerasi paremmin vallitseviin olosuhteisiin, ja mikä tärkeintä, sopivaksi siihen mikä mielestäsi missäkin tilanteessa on hyvä kuva.

Gattaca kirjoitti: EDIT: NegaFilmikameralla kannattaa pikkuisen YLIvalottaa. Parempi kuin pimeän alivalottuneet ja kehittämö selviää kyllä.

Hyviä sommitteluvinkkejä (etenkin sen kolmiulotteisuuden tunteen hakeminen), mutta tätä lisäystä hieman kritisoisin, koska tuo ylivalotuksen tarve on tosi suhteellista. Joitain filmejä on hyvä ylivalottaa hieman, mutta ei kaikkia todellakaan. Toiseksi: tarkoitushan on kai saada aikaan niitä oikein valotettuja kuvia, ei alivalottuneita tai ylivalottuneita. Ei edes hieman. Negatiivifilmin huonoin juttu tulee usein vastaan juuri siinä (filmin ja valokuvien) kehitysprosessissa. Kehityskoneet ovat asetettu siihen keskivertoon, joten ne raiskaavat aika tehokkasti kaikki kuvasi siihen perusmuottiin (joka on tietysti toisesta näkökulmasta myös sen hyvä puoli)....olit ne kuvannut sitten miltei miten tahansa. Nykyaikana ei peruskehitysliikkeessä sitä konetta juurikaan säädetä kehityksen aikana...eikä vähiten siksi, että se kuvien kehittäjä harvoin sitä edes osaa, paria perusjuttua lukuunottamatta.

Hyviä kuvia on kaikkien mahdollisuus saada, mutta toisinaan se vaatii hieman enemmän paneutumista itse asialle. Itse kuvaan aika paljon niin digille kuin filmillekin. Molemmissa on hyvät puolensa. Digin hyvä puoli on se, että sillä voi peruskäyttäjä kokeilla helpommin, mutta silloin kannattaa myös ottaa selville se, miksi ne kokeillut kuvat ovat erilaisia ja mikä namiskuukkeli aiheuttaa mitä ja miksi.

Thanks Think.
Itse vaan tavanomaisesti tahallisesti ylivalotan kaikki kuvat ja ongelmia kehittämössä (nykyään Kodak, saan kuvat rompullakin) ei ole ollut.
Diafilmiä en ole käyttänyt, mysteerio minulle.

Lisää:
-pitkille valotusajoille tarvitaan jalusta. (Minulla taskujalusta Velbon Autopod, sopii pieneenkin laukkuun.) Sekä lankalaukaisin, ei sen pitkän valotuksen aikana pidä sormeaan kameraan törkätä edes aluksi. Itselaukaisin tekee saman, mutta ei ole niin kontrollissa sitten.

-vastavalokuvia ei automatiikalla kannata ottaa. Silloin joko käsisäätö varsinaiseen kohteeseen ja antaa (filmillä) taustan "palaa". Tai sitten salamavalo myös päivällä vastavaloon lähikohdetta kuvatessa.

-maisemista voi käsivarallakin yrittää ottaa laajoja panoraamakuvia. Yritetään pitää kamera samalla tasolla ja otetaan rinnakkaisia mutta vähän lomittaisia kuvia. Tulos, jonka voi paperikuviasta liimata tai digikuvista tai rompulla saaduista filmikuvista sitten tietokoneella yhdistää, vastaa paremmin silmien näkemää laajaa maisemaa.

-pikkunyanssina: jos AJ retkilläsi kuvaat pimeällä nuotiota ja ihmisiä, automatiikka ei selviä niinkuin ihmissilmä. Käsisäätö tai salamavalo sitten, joka kyllä latistaa liekkien värit.

Digikameraa ei minulla ole. Köyhä.
En käytä ultraherkkiä filmejä, vaan kakssatasta.
Herkempi filmi on vielä nykyäänkin rakeisempi ja jyrkempi. Eli hitaampi filmi tuottaa hienorakeisemman kuvan ja valot ja varjot eivät ole niin jyrkkiä, vaan lähempänä ihmissilmän näkemää.

Gattaca kirjoitti:

Juuri noiden kehittämöiden automatiikan (ja diafilmien värintoiston) vuoksi en itse kuvaile kun jotain testikuvia negafilmille. Diassa sen lopullisen valokuvan laatu (on se sitten hyvää tai huonoa) on huomattavasti enemmän kiinni siitä valokuvaajasta kuin negarullissa. Eli jos negafilmiä ylivalotat tai alivalotat, niin sen kehityskoneen automatiikka kuitenkin korjailee niitä siihen keskivertoon. Halusit tai et.

Hyvässä valokuvassa ei kannata yhtään väheksyä sen filmin laatua. Ei se ole sama mitä rullaa sinne kameraan työntää jos haluaa tosiaan kuvilta muutakin kuin todistusaineistoa siitä, että "suunnilleen tuon minä näin livenä". Perus filmillä saa aika peruslaatua (sisällöllisesti toki voi saada vaikka huippulaatua, mutta ajattelin asiaan noin niinkuin kuvanlaadun näkökulmasta).

Panoraamakuvia ei itseasiassa oteta täysin niin, että pistetään kamera jalustalle ja kieritetään sitä jalustan ympäri välillä nappia painaen. Näinkin kyllä saa sinnepäin, mutta jotta kuvan saisi just eikä melkein, tulee kiertopisteen olla lähempänä sitä optiikan päätä kuin kameran keskipistettä (jossa jalustakierre sijaitsee). Googlettamalla löytyy päteviä ohjeita jos kiinnostaa.

Think kirjoitti:Panoraamakuvia ei itseasiassa oteta täysin niin, että pistetään kamera jalustalle ja kieritetään sitä jalustan ympäri välillä nappia painaen. Näinkin kyllä saa sinnepäin, mutta jotta kuvan saisi just eikä melkein, tulee kiertopisteen olla lähempänä sitä optiikan päätä kuin kameran keskipistettä (jossa jalustakierre sijaitsee). Googlettamalla löytyy päteviä ohjeita jos kiinnostaa.

Totta, mutta enhän minä jonnekin tunturin huipulle edes jalustaa kanna. Nelivitoset bootsit sitten jalusta, sinnepäin käsivaralla. Riittää muistokuviin vaikka geometria ja rajaukset päin emätintä.

Valotuksessa siltikin mielestäni kannattaa kehittämötkin huomioiden mieluummin riskeerata yli- kuin alivalotus, koska pimeästä alivalotetusta puuttuu informaatiota, jota mikään kehitys ei siitä enää irti saa. Lisäksi vastavalokuvat silloin parempia ihan miettimättä.

Vanhoissa oppaissa oli muistaakseni jotain filmin rääkkäämisestä aina sinne ylivalotuksen suuntaan. DIAfilmiä muistaakseni kehoitettiin mieluummin alivalottamaan.

WanhaPervo kirjoitti:http://www.glennferon.com/index.html

BUSTED!

Lomakuviin ihmisiä mukaan. Pelkkiä maisemia on niin hiton tylsä katsella jälkikäteen.

Ann kirjoitti: Lomakuviin ihmisiä mukaan. Pelkkiä maisemia on niin hiton tylsä katsella jälkikäteen.

Päinvastoin ihmiset on tylsiä, maisemat ja rakennukset kiinnostavia.
Työkaveri näytti lomakuviaan, joissa kaikissa oli se akka ja sen mies joko rannalla tai hotellilla. Niinkuin eivät olisi ulkomalla käyneetkään!

Etualalla toki sopii olla joku yksityiskohta, ihminen, elukka, esine, vaikka se akka/mieskin.. se kolmiulotteisuus ja detaljit.. mutta silti just sen kuvan kohde saisi olla se eksoottinen maisema/rakenus ja sitten ne omat lomapotretit beachilta erikseen.

Gattaca kirjoitti:Vanhoissa oppaissa oli muistaakseni jotain filmin rääkkäämisestä aina sinne ylivalotuksen suuntaan. DIAfilmiä muistaakseni kehoitettiin mieluummin alivalottamaan.

Eipäsjuupas. Diafilmiä joutuu useimmin ylivalottamaan. Ainakin niitä joita itse käytän.

Mitä sitten tulee sen informaation häviämiseen niin kanssasi voisi olla erimieltäkin, mutta ei se ole kovin oleellinen asia sitten kuitenkaan, joten antaa olla.

Gattaca kirjoitti: Päinvastoin ihmiset on tylsiä, maisemat ja rakennukset kiinnostavia.

Rakennuksien ja maisemien kuvia näkee kirjoista, televisiosta tai intternetistä. Jos katselen tuttujen lomakuvia, niin kuolen tylsyyteen ellei kuvissa ole etualalla sitä punoittavaa suomijunttia jolle nauraa hiljaa issekseen.

Katselin juuri wanhoja Lontoo-pönötyksiäni, ja tottahan toki se teiniangstinassu antoi Towerin korpeillekin ihan uutta sisältöä.

Think:
No en tunne asiaa. Mutta joku muu noin jossain sanoi valotuksista, ties mistä syystä. Varmasti.

Diafilmeistä kun en tiedä:
Onko vielä se vanha Kodacrome/Echtacrome vaimikäseoli -jako, joista eka lämminsävyisempi, jälkimmäinen viileäsävyisempi ja oliko vielä herkempi? En tiiä mittään niistä tai nykyisistä diafilmeistä.

Gattaca kirjoitti: Päinvastoin ihmiset on tylsiä, maisemat ja rakennukset kiinnostavia.

Jos ne kuvat otettu hyvin ja tyylikkäästi. Jos ne on räpsyjä "siitä talosta joka oli niin kiva" tms. niin sitten se ravun punainen pönötysjuntti siihen etualalle niin on edes jotain mille nauraa.

Think kirjoitti:Jos ne kuvat otettu hyvin ja tyylikkäästi. Jos ne on räpsyjä "siitä talosta joka oli niin kiva" tms. niin sitten se ravun punainen pönötysjuntti siihen etualalle niin on edes jotain mille nauraa.

Mutkun jos haluaa kuvistaan MUISTOJA, niin sen punakan isännän näkee vaikka joka päivä muutenkin, niitä reissun kohteita ei.. ja muistikuvat haalistuu vielä paperikuviakin nopeammin.

Gattaca kirjoitti: Mutkun jos haluaa kuvistaan MUISTOJA, niin sen punakan isännän näkee vaikka joka päivä muutenkin, niitä reissun kohteita ei.. ja muistikuvat haalistuu vielä paperikuviakin nopeammin.

Isännätkin muuttuu, nopeammin kuin Pisan torni kaltevoituu.

Gattaca kirjoitti: Diafilmeistä kun en tiedä:
Onko vielä se vanha Kodacrome/Echtacrome vaimikäseoli -jako, joista eka lämminsävyisempi, jälkimmäinen viileäsävyisempi ja oliko vielä herkempi? En tiiä mittään niistä tai nykyisistä diafilmeistä.

Kodakin filmejä kun en käytä, niin en osaa sen kummemmin sanoa. Jotenkin on kuitenkin sellaine fiilis, että olisiko ainakin noilla nimillä vähintäänkin toisen valmistus lopetettu. Mutta diafilmeistä yleensäkin löytyy noita jotka ovat tyypiltään lämminsävyisempiä ja toiset viileäsävyisempiä. Toisista löytyy enemmän sinistä sävyä, joistain kellertävää, toiset ovat ylipäätään värikylläisempiä jne. Diafilmipuolella Fuji on aika kova nimi verrattuna muihin.