Kitinä

Sinkkumatti tuossa jo totesikin, että kuinka helppoa ja ihanaa sinkkuna oleminen on.
Noh, sinkut. Rehellisiä vastauksia kiitos.

Kyllä, mutta voisin kyllä seurustellakin

..jos seurustelun arvoinen seurustelu tulee vastaan.

Sinkkumatti kirjoitti:

Kyllä, mutta voisin kyllä seurustellakin

..jos seurustelun arvoinen seurustelu tulee vastaan.

Luonnollisesti.

Sinkkumatti sen sanoi. Motto on kuitenkin: mieluummin yksin kuin paskassa suhteessa. Ja saa olla tosi hyvä ehdokas, että se päihittää tämän olotilan On uskomattoman nautinnollista, ettei vapaa-aikana tarvitse selvittää kenellekään kulkemisiaan <3

Toki tässä on puolensa, vaan kyllä se kumpparin eiku kumppanin haku on se mihin ajatuksen väkisin suuntaa ja verrattaessa keskimääräisiä (vrt. trendisuora) mukavuussuhteita, sanoisin että parisuhteilu voittaa rinnan mitalla.

Siksi pallotinkin 'mullehetikaikkinyt' -radionappulan.

Tässä nyt on niin lyhyt aika ehtinyt vierähtää, ettei paljon nautiskelemaan ole kerennyt. Yksinolosta tykkään kyllä kovasti ja tarvitsen paljon omaa rauhaa, mutta toisaalta sitä halipusikumppaniakin jatkuvasti kaipailee. Ja sellaisen otan mieluiten vastaan vain seurustelukumppanin muodossa.

Menee niin kakkos- ja kolmosvaihtoehdon väliin, etten osaa pallottaa.

Mä olen olllut niin kauan sinkku, etten edes välttämättä osaa kaivata parisuhdetta. Toki tulee hetkiä, jolloin kaipuu toisesta ihmisestä iskee päälle, mutta loppujen lopuksi yhtä usein tulee kaipuu lemmikkieläimen hankkimisesta. Kai mä olen jo menetetty mies parisuhteen kannalta. Vanhapoika, jolle on pinttyneet vanhanpojan ja erakon omat kuviot. Tällä hetkellä viihdyn taas erittäin hyvin itseni kanssa, ja nautin siitä että saan laittaa kaiken rahani ja aikani omiin harrastuksiin ja menemisiini. Ainut joka sitoo on duuni, muuten kaikki muut asiat ovat täysin omassa hallussa. Vielä jos hankkisin siivoojan putsamaan kämpän, olisi kaikki paremmin kuin hyvin

Sinkkumatti kirjoitti:Mä olen olllut niin kauan sinkku, etten edes välttämättä osaa kaivata parisuhdetta. Toki tulee hetkiä, jolloin kaipuu toisesta ihmisestä iskee päälle, mutta loppujen lopuksi yhtä usein tulee kaipuu lemmikkieläimen hankkimisesta. Kai mä olen jo menetetty mies parisuhteen kannalta. Vanhapoika, jolle on pinttyneet vanhanpojan ja erakon omat kuviot.

Kuin ilmetty MINÄ! Mutta silti saattaa kuviot mennäkin vielä uusiks hyvinkin, et ehkä usko, en minäkään oikein.. Nää on todella merkillisiä asioita.

irmelianneli kirjoitti:Kuin ilmetty MINÄ! Mutta silti saattaa kuviot mennäkin vielä uusiks hyvinkin, et ehkä usko, en minäkään oikein..

Ehkä, mutta kun mä en edes tiedä haluanko todella asiaan muutosta..

En erityisemmin nauti sinkkuna olemisesta. Jos se olisi väliaikainen olotila, kai se menettelisi. Ei niitä vaan jatkuvasti tapaa, joiden kanssa olisi mahdollista syntyä toimiva suhde.

Tiedä häntä onko tässä varaa olla valikoiva, jos ei ole vielä kolmekymppisenä varsinaisesti seurustellut. Juuri muutama viikko sitten tapasin baarissa naisen, joka teki itse aloitteen ja tapasimme seuraavanakin viikonloppuna. En sitten vaan jatkanut yhteydenpitoa, kun tuntui, että toinen luonteeltaan niin erilainen, ettei jutulla olisi mitään mahdollisuuksia (mutta eipä toinenkaan ottanut enää yhteyttä - liekö miehen velvollisuus, eli nyt olen se sika, josta ei kuulunut mitään tapaamisen jälkeen.) Sama juttu toistuvasti: niihin on paljon helpompi tutustua, joiden kanssa ei sitten ole paljon yhteistä.

Olen pikkuhiljaa alkanut oppia nauttimaan vapaudestani. Vähän pakkokin kyllä, koska jos ei nauti yksinäisyydestä ja kaipaa seuraa, on heti Epätoivoinen™ eikä silloin seuraa heru edes silloin jos sattuisi kohtaamaan Sen Oikean.

Ei kannata kuitenkaan oppia nauttimaan omasta itsestä liikaa, koska silloin voi jämähtää ikisinkuksi joka ei halua päästää ketään sotkemaan omia yNpyröitään.

Suokaa anteeksi. Aivoillani on vähän kaasuvaivoja tänään. Prööt.

Sinkkumatti kirjoitti:

irmelianneli kirjoitti:Kuin ilmetty MINÄ! Mutta silti saattaa kuviot mennäkin vielä uusiks hyvinkin, et ehkä usko, en minäkään oikein..

Ehkä, mutta kun mä en edes tiedä haluanko todella asiaan muutosta..

No siis SEPÄSE, kun eihän sitä haluakaan! Merkillistä, toistan.

AarneAnkka kirjoitti:Ei kannata kuitenkaan oppia nauttimaan omasta itsestä liikaa, koska silloin voi jämähtää ikisinkuksi joka ei halua päästää ketään sotkemaan omia yNpyröitään.

Niin mutta toisaalta silloin kun nauttii siitä omasta elämästään, ilmaantuu niitä potentiaalisia ihmisiä sotkemaan ne kuviot ja ympyrät enemmän. Kyse on sitten tasapainon pitämisestä sen välillä että kuinka paljon sotkee ja mitäkin.

Nimimerkillä taas paras puhuja.

Pakko kysyä heiltä, jotka sinkkuna haluavat pysyä ehkä loppuelämänsä:

Mites tuo seksielämä? Yhdenillan juttuja ravinteleista, runkkausta ja maksullisia vai?

nokkaelain kirjoitti:Sama juttu toistuvasti: niihin on paljon helpompi tutustua, joiden kanssa ei sitten ole paljon yhteistä.

... mutta miksi? Onko heitä vaan enemmän? Luulisi että olisi päinvastoin.

ninnithequeen kirjoitti:Mites tuo seksielämä? Yhdenillan juttuja ravinteleista, runkkausta ja maksullisia vai?

Naisille yhdenillanjuttuja ravinteleista, miehille runkkausta (suurimmaksi osaksi) ja maksullisia (harvemmin). Paitsi tietty ns. alfauroksille, jotka saa yhdenillanjurruja ravinteleista helposti.

Seurusteluakin on niin moneen lähtöön... Itse saan aika vapaasti tulla ja mennä miten lystään, sillä vietän ajastani vain murto-osan poikaystäväni kanssa. Sopii mulle. Tosin ei se sitä tarkoita, että sitten vain viikonloppuisin välitän ja rakastan, ne jutut kulkevat mukana!

AarneAnkka kirjoitti:yhdenillanjurruja

Korjaan! JuTTuja. Yhden aamun jurreja saa ravinteleista kuka tahansa. Prr-hoplaa.

Viihdyn kyllä. Välillä läheisyyden kaipuu iskee päälle, mutta se ei ole syy alkaa seurustelemaan; olen tuolloinkin mieluummin yksinäinen yksin kuin yksinäinen jonkun toisen seurassa. Tarkoitin tuolla läheisyyden kaipuulla lähinnä henkistä sellaista, pelkän fyysisen läheisyyden kaipuuseen on olemassa toimivat lääkkeet.

Mutta pääasiallisesti siis olen varsin tyytyväinen nykyiseen statukseeni; kakkavaippojen ja riitelevien paita&peppu -pariskuntien läsnäollessa se tuntuu suorastaan taivaalliselta vaihtoehdolta!

ninnithequeen kirjoitti:Mites tuo seksielämä?

Sama kummastelun aihe sopii parillisillekkin. Tiedän kyllä omastakin tuttavapiiristäni aviopareja, joilla seksin saaminen on yhtä harvinaista herkkua tai harvinaisempaakin, kuin kenellä tahansa sinkulla.

Sitäpaitsi, omin pikku kätösin pärjää kyllä yllättävän pitkälle. Moni muu asia on paljon tärkeämmällä prioriteetilla.

Sinkkumatti kirjoitti:Tällä hetkellä viihdyn taas erittäin hyvin itseni kanssa, ja nautin siitä että saan laittaa kaiken rahani ja aikani omiin harrastuksiin ja menemisiini. Ainut joka sitoo on duuni, muuten kaikki muut asiat ovat täysin omassa hallussa.

Ihana asenne Muutenkin piristävää kuulla tuollaista puhetta miehen suusta, olen viime aikoina törmännyt aivan liian usein päinvastaisiin tapauksiin. Mukavaa nähdä, että joku on terveellä tavalla tyytyväinen itseensä ja elämäänsä

shue kirjoitti:

Sinkkumatti kirjoitti:saan laittaa kaiken rahani ja aikani omiin harrastuksiin ja menemisiini. Ainut joka sitoo on duuni, muuten kaikki muut asiat ovat täysin omassa hallussa.

Ihana asenne Muutenkin piristävää kuulla tuollaista puhetta miehen suusta, olen viime aikoina törmännyt aivan liian usein päinvastaisiin tapauksiin. Mukavaa nähdä, että joku on terveellä tavalla tyytyväinen itseensä ja elämäänsä

Minulla on täsmälleen sama tilanne - mutta ihanan väärä asenne?

Sinkkumatti kirjoitti:omin pikku kätösin

Sepällä oli isot kourat..

Sinkkuna oli kivaa, seurustellen oli kivaa, Annana on aina kivaa.

AarneAnkka kirjoitti:Minulla on täsmälleen sama tilanne - mutta ihanan väärä asenne?

No äh, mitä se nyt mutisee

shue kirjoitti:No äh, mitä se nyt mutisee

Emmä tiiä. Ajaudun turhan helposti näille tervaisille raiteille kun mulla on tylsää. Nyt hymyilyttää väkisin, kohta noudan hienon auton koeajoon ja illaksikin on hauskaa luvassa.