Raskaana - tahtomattaan - mitä nyt?

[PerttiMakimaa]

Että voikin laulusta tulla surullinen mieli...

----------------------------------------------------
Flipsyde: Happy Birthday...so make a wish

Verse 1:
Please accept my apologies, wonder what would have been
Would you've been a little angel or an angel of sin?
Tom-boy running around, hanging with all the guys.
Or a little tough boy with beautiful brown eyes?
I payed for the murder before they determined the sex
Choosing our life over your life meant your death
And you never got a chance to even open your eyes
Sometimes I wonder as a fetus if you faught for your life?
Would you have been a little genius in love with math?
Would you have played in your schoolclothes and made me mad?
Would you have been a little rapper like your papa da Piper?
Would you have made me quit smokin' by finding one of my lighters?
I wonder about your skintone and shape of your nose?
And the way you would have laughed and talked fast or slow?
Think about it every year, so I picked up a pen
Happy birthday, love you whoever you woulda been
Happy birthday...


Chorus:
All I thought was a dream (make a wish)
Was as real as it seemed (happy birthday)
All I thought was a dream (make a wish)
Was as real as it seemed

I made a mistake!


Verse 2:
I've got a millon excuses to why you died
Bet the people got their own reasons for homicide
Who's to say it woulda worked, and who's to say it wouldn't have?
I was young and strugglin' but old enough to be your dad
The fear of being a father has never disappeared
Pondering frequently while I'm zippin' on my beer
My vision of a family was artificial and fake
So when it came time to create I made a mistake
Now you've got a little brother maybe he's really you?
Maybe you really forgave us knowin' we was confused?
Maybe everytime that he smiles it's you proudly knowin' that your father's doin' the right thing now?
I never tell a woman what to do with her body
But if she don't love children then we can't party
Think about it every year, so I picked up a pen
Happy birthday, love you whoever you woulda been
Happy birthday...


Chorus:
All I thought was a dream (make a wish)
Was as real as it seemed (happy birthday)
All I thought was a dream (yeah, make a wish)
Was as real as it seemed

I made a mistake!


And from the heavens to the womb to the heavens again
From the endin' to the endin', never got to begin
Maybe one day we could meet face to face?
In a place without time and space
Happy birthday...

From the heavens to the womb to the heavens again
From the endin' to the endin', never got to begin
Maybe one day we could meet face to face?
In a place without time and space
Happy birthday...


Chorus:
All I thought was a dream (make a wish)
Was as real as it seemed (happy birthday)
All I thought was a dream (make a wish)
Was as real as it seemed

I made a mistake...!
-------------------------------------

[Kid]

Että voikin laulusta tulla surullinen mieli...
----------------------------------------------------
Flipsyde: Happy Birthday...so make a wish
I made a mistake...!
-------------------------------------

Tää saa mut aina ihan kananlihalle. Kaunis kipale, vaikkakin surullinen.

[Kreitsu]

olen päätynyt operatiiviseen keskeytykseen tuon hormonaalisen sijaan, plussia ja miinuksia listatessani ja lukiessani. Ainoa mikä tässä keskeytyksessä pelottaa on kipu.

Operatiivinen=sairaalassa kaavinta? Jos on näin, ole huoleti. Olet nukutuksessa etkä tunne mitään. Runsaita vuotojakaan ei välttämättä tule operaation jälkeen, vaan siitä toipuu yleensä nopeasti ja sairaalasta pääsee jo samana päivänä pois, jos joku tulee hakemaan.

Saatan olla tunnevammainen, mutta omaa päätöstä siinä tilanteessa en ole koskaan katunut enkä yhäkään kyyneltä itkenyt asian takia. Olisin tekopyhä, jos väittäisin niin. Tehty mikä tehty.

Noista "hormoniaborteista" oli jokin aika sitten lehdessä aika ikävä juttu. Muistaakseni Ruotsissa keskeytyksissä käytetyt pillerit olivat aiheuttaneet vakavia sivuoireita. Suomessa kai käytetään eri pillereitä - en ole varma.

[Saz]

olen päätynyt operatiiviseen keskeytykseen tuon hormonaalisen sijaan, plussia ja miinuksia listatessani ja lukiessani. Ainoa mikä tässä keskeytyksessä pelottaa on kipu.

Operatiivinen=sairaalassa kaavinta? Jos on näin, ole huoleti. Olet nukutuksessa etkä tunne mitään. Runsaita vuotojakaan ei välttämättä tule operaation jälkeen, vaan siitä toipuu yleensä nopeasti ja sairaalasta pääsee jo samana päivänä pois, jos joku tulee hakemaan.

Näin juuri. Mitään kipuja ei ole. Ei ennen, ei aikana, eikä jälkeen. Iisimmin kannattaa ottaa varmaan noin viikon päivät.

Ja sama kuin sinulla Kreitsu, en mä tuntenut (enkä ole jälkeenpäinkään tuntenut) minkäänlaista surua tai katumusta.
Päällimäisin tunne oli ääretön helpotus siitä, että se oli ohi ja myös siitä kuinka helppo ja kivuton se toimenpide itselle oli. Jännitti ja pelotti mennä, pelkäsin nimenomaan sitä kipua jota ei sitten loppupeleissä missään vaiheessa ollutkaan. Ainoa harmitus oli, että mies (tai äiti tai joku muu) ei saanut olla koko päivänä mukana. Ja samaa harmittelivat samassa sairaalahuoneessa samaa operaatiota odottelevat tytöt.

Ja vielä sen verran, että mun noin kolmekymppisessä kaveripiirissäni ei taida olla montaakaan naisihmistä jolle ei olisi jossain vaiheessa tehty kaavintaa tai lääkkeellistä keskeytystä. Se on kuitenkin hurjan yleistä. Jonkinlainen lohtu sekin.

[mustakikkeli]

Että voikin laulusta tulla surullinen mieli...

----------------------------------------------------
Flipsyde: Happy Birthday...so make a wish

Verse 1:
Please accept my apologies, wonder what would have been
Would you've been a little angel or an angel of sin?
...

Jostain syystä aloin hyräillä tuota Hard Rock Hallelujah alun sävelen mukaan, sopii tuohon aika hyvin.

[PerttiMakimaa]

Ja vielä sen verran, että mun noin kolmekymppisessä kaveripiirissäni ei taida olla montaakaan naisihmistä jolle ei olisi jossain vaiheessa tehty kaavintaa tai lääkkeellistä keskeytystä. Se on kuitenkin hurjan yleistä. Jonkinlainen lohtu sekin.

Erikoista tämä elämä.

Täytyykö ihmisen nostattaa itsensä jollekin uudelle tunteettomuuden tasolle, että pystyy ajattelemaan sisällään kasvavan uuden elämän poistoa vain "kaavintana" tai "lääketieteellisenä toimenpiteenä"?

Meissä ihmisissä taitaa olla jotain pahasti vialla.

P.S. Haluan nyt korostaa, että en esitä olevani ketään muuta "parempi" tässä. Kyllä katumuspillereitä on napsittu minunkin suhteissani. Jotenkin sitä nuorena on niin kaikkitietäväinen ja haluton ottamaan vastuuta mistään.

[mustakikkeli]

Täytyykö ihmisen nostattaa itsensä jollekin uudelle tunteettomuuden tasolle, että pystyy ajattelemaan sisällään kasvavan uuden elämän poistoa vain "kaavintana" tai "lääketieteellisenä toimenpiteenä"?

Miehenä olen sitä mieltä että miesten tulisi pääasiassa olla pahemmin arvostelematta naisten päätöksiä ko. asiassa, se kun koskettaa meitä miehiä vain välillisesti. Siitäkin huolimatta etten itse suhtaudu aborttiin kovinkaan kevytmielisesti (enkä väitä että kukaan muukaan täällä tekisi niin).

[Saz]

Täytyykö ihmisen nostattaa itsensä jollekin uudelle tunteettomuuden tasolle, että pystyy ajattelemaan sisällään kasvavan uuden elämän poistoa vain "kaavintana" tai "lääketieteellisenä toimenpiteenä"?

Miehenä olen sitä mieltä että miesten tulisi pääasiassa olla pahemmin arvostelematta naisten päätöksiä ko. asiassa.

Samaa mieltä. Ja mä osoitin sanani vain Mustanikille tueksi omaan tilanteeseensa. Olisin kirjoittanut yksityisviestinä, mutta koska kyseessä on Mustanikki niin aivan sama laittaa tänne.

Henk.koht. minulla ei ole mitään intressiä aloittaa moraalis-eettistä keskustelua aiheesta (varsinkaan miesten kanssa). Eli mä loggaudun tästä keskustelusta ulos, muut jatkakoon jos haluavat.

[Kreitsu]

Täytyykö ihmisen nostattaa itsensä jollekin uudelle tunteettomuuden tasolle, että pystyy ajattelemaan sisällään kasvavan uuden elämän poistoa vain "kaavintana" tai "lääketieteellisenä toimenpiteenä"?

Ei tarvitse, riippuu varmaan ihmisestä ja tilanteesta. Tunsin itseni sairaaksi ja minua yökötti ajatella, että mahassani kasvaa jotain. On hyvin vaikea selittää kuvotuksen, ällötyksen ja pelon tunnetta. Ei sitä varmaan voi kokea kuin kasvattamalla itse vatsassaan jotain. Jotain vikaa lienee tunne-elämässäni, koska eihän raskaus sairaus ole, mutta niin minä tunsin. Sille ei voi mitään.

Arvostan ja kannatan tekojensa seurauksista vastuun ottamista ja kantamista, mutta kappas vaan sitä silloin aikoinaan tippui omaan ansaansa ja sai raiskata omat arvonsa. Senkin annoin itselleni anteeksi ja opikseni otin. Olisi aika hankalaa elää itsensä kanssa, jos soimaisi itseään lakkaamatta kaikista tekemistään virheistä eikä koskaan antaisi itsensä niitä unohtaa, vai mitä? Siinähän voisi vaikka tulla hulluksi - kukaan ei näet ole virheetön.

[Kreitsu]

Henk.koht. minulla ei ole mitään intressiä aloittaa moraalis-eettistä keskustelua aiheesta (varsinkaan miesten kanssa). Eli mä loggaudun tästä keskustelusta ulos, muut jatkakoon jos haluavat.

Juu, kuin myös. Siis ei ole halua käydä keskustelua moraalisella tasolla eikä oikeastaan muutenkaan.


Ymmärrän hyvin niitä syitä, joiden takia aborttia paheksutaan (paheksun itsekin, mutten tuomitse), mutta asiat harvemmin ovat niin yksinkertaisia (tässäkään kysymyksessä) kuin miltä vaikuttavat.

[LillyMunster]

Itse ajattelisin, että on olemassa vain oikeita päätöksiä.

Itse vastustan aborttia henkilökohtaisella tasolla, mutta en sano, etteikö se epäilemättä useassakin tilanteessa olisi juuri se oikea ratkaisu. Toki olisi suotavaa, että tähän päätökseen ei tarvitsisi mennä, vaan että asiat olisi huolehdittu etukäteen, mutta kuten jokainen tietää, ei ole olemassa mitään satavarmaa keinoa suojautua raskaudelta, ja kyllä- vahinkoja sattuu.

Ja pohdinta siitä, että päätös on loppuelämää koskeva. Tottahan se on, päättää sitä mitä tahansa, sen päätöksen kanssa saa elää lopun elämäänsä.

Eräs läheiseni oli raskaana, tahtomattaan ja todellakin aika vaikeassa tilanteessa. Hän pohti ja mietti mitä tilanteessa tekisi, mietti syyllisyyttä ja sitä, millaista elämä lapsen kanssa olisi, ja myös sitä, että olisiko aborttipäätös kovin väärä. Sanoin hänelle, vaikka aborttia siis todella vastustankin, että jos hän päättää pitää lapsen, hän on äiti lopun elämäänsä, ei se, että lapsi kasvaa aikuiseksi poista vanhemmuutta tai "vastuuta" lapsesta.
Mutta jos hän päätyy aborttiin, ei se sulje pois sitä vaihtoehtoa, että hän joskus voi saada vielä lapsen, joka on suunniteltu ja toivottu, eikä "vahinko".

Kunpaakaan vaihtoehtoa ja ratkaisua ei voi perua, mutta mielestäni on jopa parempikin tehdä abortti, kuin saada "ei-toivottu" lapsi. Kenenkään elämällä ei tulisi leikkiä.

Nämä ovat isoja ja vaikeita asioita, ja syyttely ja läheisten tuomiot yleinen painostus eivät todellakaan helpota. Jokaisella tulisi olla oikeus päättää omasta kehostaan.

[PerttiMakimaa]

Henk.koht. minulla ei ole mitään intressiä aloittaa moraalis-eettistä keskustelua aiheesta (varsinkaan miesten kanssa). Eli mä loggaudun tästä keskustelusta ulos, muut jatkakoon jos haluavat.

Aina kun yllä olevan kaltaista erehtyy ääneen pohtimaan tulee kuvaan perusteluja moraalis/eettisyydestä, naisten oikeudesta omaan ruumiiseensa ja yleensäkin naisten itsemäärämisoikeudesta.

En ole kyseenalaistamassa maassamme vallitsevia lakeja, varsinkin kun olen itsekin tämän lainsäädännön antamia mahdollisuuksia tällä osa-alueella käyttänyt. (Ns. jälkiehkäisy).

Siis varmasti on paineita. Itse muistan sen pakokauhun alle parikymppisenä kun kumiukon riekaleet tulivat veitikan mukana ulos tyttöystävästäni. Voihan olla, että siitä ei olisi mitään tullutkaan. Aika harvoin sitä joka laukauksella osuu napakymppiin. En ehkä ollut valmis isäksi. Kuka tietää? Toisaalta elämällä on tapana antaa sinulle ne valmiudet mitä tarvitset.

En myöskään kyseenalaista naisten oikeuksia. Tai pohtia jotain elämän tuhoamista.

Ei lähdetä siis sinne. Kysymykseni oli ainoastaan miten tämän voi järkeistää ja käsitteistää tuolle tasolle? Ehkä (tämän ratkaisun tehneet) naiset tietävät jotain mitä minä en tiedä? Tai sitten he kantavat tätä asiaa mielessään. Sen tiedän, että en erityisemmin kadehdi heitä tässä asiassa (ok, tämä voi kuulostaa holhoamiselta. "Olen Pertti Mäkimaa ja olen jeesustelija." "Terve Pertti").

[PerttiMakimaa]

Arvostan ja kannatan tekojensa seurauksista vastuun ottamista ja kantamista, mutta kappas vaan sitä silloin aikoinaan tippui omaan ansaansa ja sai raiskata omat arvonsa. Senkin annoin itselleni anteeksi ja opikseni otin. Olisi aika hankalaa elää itsensä kanssa, jos soimaisi itseään lakkaamatta kaikista tekemistään virheistä eikä koskaan antaisi itsensä niitä unohtaa, vai mitä? Siinähän voisi vaikka tulla hulluksi - kukaan ei näet ole virheetön.

Ihmisiä me vain olemme. Olen itse ihmisenä itselleni ankara ja oletan että jos olisin naisena tehnyt tuollaisen päätöksen olisin joutunut melko voimakkaasti järkeistämään sitä itselleni.

Äh, minulla taitaa olla vauvakuume.

[nowaysis]

Hassua, minun kaveripiirissäni on tasan yksi tyttö jolle in tehty abortti. Eikä kyse ole siitä ettei aiheesta puhuttaisi. Toinen oli jo varannut ajan, mutta se menikin itsestään kesken. Esikoinen oli vasta pari kuukautta. Kanit. Jotka eivät käyttäneet ehkäisyä.

Voi johtua myös siitä, että parikymppisestä asti "kaikki" kaverini ovat olleet pariutuneita ja vauvakuumeisia joten ehkä tämäkin selittää tilannetta. Voihan toki olla, että myös L-positiivisten vaikutus tuntuu seudullamme.

[Lolita]

Minä tunsin kuvotusta ja ällötystä, kun pelkäsin vatsassani kasvavan jotain, en sitä masuasukkia kohtaan, vaan sitä edessä pakostakin olevaa aborttia kohtaan. Pakkoabortti sen takia, että alkunsa se oli saanut sopimattomissa olosuhteissa ja keskellä sopimatonta elämää, ei siitä olisi kunnon vauvaa tullut, näin kuvittelin. Helpotus oli suuri, kun menkat lopulta alkoivat ja abortin uhka väistyi.

Sinänsä minulla ei ole mitään aborttia vastaan, alkio ei ole ihminen, mutta minun on silti hyvin vaikea ymmärtää suurimman osan syitä abortille ja hyväksyä niitä. Minun "niin makaa kuin petaa" -asenteeni on hieman ylikorostunut ja yritänkin takoa päähäni, etteivät muiden asiat ja päätökset kuulu minulle. Silti mielestäni omista teoistaan ja niiden seurauksista pitäisi kantaa enemmän vastuuta eikä tässä vahinkoraskausasiassa abortin pitäisi olla se itsestään selvä ensimmäinen vaihtoehto. (eioleminunasianituomita - eioleminunasianituomita - eioleminunasianituomita...)

Seison kuitenkin täysin ensimmäisen Mustanikille kirjoittamani viestin takana ja kirjoitin sen täydestä sydämestäni.

[Pehmis]

Täytyykö ihmisen nostattaa itsensä jollekin uudelle tunteettomuuden tasolle, että pystyy ajattelemaan sisällään kasvavan uuden elämän poistoa vain "kaavintana" tai "lääketieteellisenä toimenpiteenä"?

Meissä ihmisissä taitaa olla jotain pahasti vialla.

Ei tuolla ole mitään tekemistä tunteettomuuden tai hölmöilyn kanssa. Esim. veljelläni ratkesi kumi, katumuspillerit haettiin ja se ei auttanut asiassa. Siitä sitten "tunteeton" ratkaisu hoitaa jälkiehkäisy. Tunnetko sinä kauhean tunteenpurkauksen aina kun astut muurahaisen päälle? Se on toki paljon pidemmälle kehittynyt elämänmuoto kuin jokusen kerran jakaantunut mikroskooppinen solumöykky. Pitääkö siinä olla jo kehittynyt kiintymys ja äidinvaisto?

Mieti seuraavan kerran ejakuloidessasi oman käden oikeudella, että tapoit juuri 10 miljoonaa vauvaa vessapaperiin tukehduttamalla.

[PerttiMakimaa]

Ei tuolla ole mitään tekemistä tunteettomuuden tai hölmöilyn kanssa. Esim. veljelläni ratkesi kumi, katumuspillerit haettiin ja se ei auttanut asiassa. Siitä sitten "tunteeton" ratkaisu hoitaa jälkiehkäisy. Tunnetko sinä kauhean tunteenpurkauksen aina kun astut muurahaisen päälle? Se on toki paljon pidemmälle kehittynyt elämänmuoto kuin jokusen kerran jakaantunut mikroskooppinen solumöykky. Pitääkö siinä olla jo kehittynyt kiintymys ja äidinvaisto?

Mieti seuraavan kerran ejakuloidessasi oman käden oikeudella, että tapoit juuri 10 miljoonaa vauvaa vessapaperiin tukehduttamalla.

Hyvä purkaus, sopii shrinkkiin.

[Pehmis]

Hyvä purkaus, sopii shrinkkiin.

Joo, paljon paremmin kuin moralisoinnit ja jeesustelut vastakkaisen sukupuolen suurimpia itsemääräämisoikeutta koskevassa kysymyksessä.

[PerttiMakimaa]

Hyvä purkaus, sopii shrinkkiin.

Joo, paljon paremmin kuin moralisoinnit ja jeesustelut vastakkaisen sukupuolen suurimpia itsemääräämisoikeutta koskevassa kysymyksessä.

Kiva, kun maltoit ennen vastaamista (ensimmäistä kertaa) lukea loput kommenttini. Eiköhän tämä ollut paketissa.

[nowaysis]

Se on toki paljon pidemmälle kehittynyt elämänmuoto kuin jokusen kerran jakaantunut mikroskooppinen solumöykky.

Totta. Abortti vaan hoituu byrokratian puolelta hieman kärjistäen periaatteella "no questions asked" viikolle 12 saakka.

http://www.pamf.org/pregnancy/development/wc_fd_f-3.jpg

Enkä todellakaan ole mikään pro life -tyyppi, olen pro tervetulleeksi toivotut lapset. Jos tilanne ei ole tämä niin abortti on ehdottomasti parempi vaihtoehto, ja toivon voimia jokaiselle joka sen on joutunut kokemaan.

[Noriyumi]

Mieti seuraavan kerran ejakuloidessasi oman käden oikeudella, että tapoit juuri 10 miljoonaa vauvaa vessapaperiin tukehduttamalla.

You just won your case

[Pehmis]

Hyvä purkaus, sopii shrinkkiin.

Joo, paljon paremmin kuin moralisoinnit ja jeesustelut vastakkaisen sukupuolen suurimpia itsemääräämisoikeutta koskevassa kysymyksessä.

Kiva, kun maltoit ennen vastaamista (ensimmäistä kertaa) lukea loput kommenttini. Eiköhän tämä ollut paketissa.

Luin ne kyllä ne ennen vastaamistani. Olen silti vilpittömästi hämmästynyt että sinulla oli otsaa kirjoittaa niin loukkaava ja jeesusteleva kirjoitus kuin kirjoitit. Olisipa otsaa vielä pyytää anteeksikin. Minusta on kohtuullisen törkeää sanoa tuntematonta ihmistä tunteettomaksi ja syytellä "elämän lopettamisesta." Sanotko sä livenäkin tuollaista ihmisille päin naamaa?

[Pehmis]

Totta. Abortti vaan hoituu byrokratian puolelta hieman kärjistäen periaatteella "no questions asked" viikolle 12 saakka.

Siihen on varmaan syynsä. Aina ehkäisyn pettämisestä ei ole niin konkreettista ja välitöntä tietoa kuin esimerkiksi kondomin rikkoutuessa tai hölmöillessä ilman sitä, ja varmaankin on ihan suotavaa suoda myös jonkin verran harkinta-aikaakin, koska päätös ei ole aina helppo, oli tilanne sitten toivottu tai toivoton.

[PerttiMakimaa]

Luin ne kyllä ne ennen vastaamistani. Olen silti vilpittömästi hämmästynyt että sinulla oli otsaa kirjoittaa niin loukkaava ja jeesusteleva kirjoitus kuin kirjoitit. Olisipa otsaa vielä pyytää anteeksikin. Minusta on kohtuullisen törkeää sanoa tuntematonta ihmistä tunteettomaksi ja syytellä "elämän lopettamisesta." Sanotko sä livenäkin tuollaista ihmisille päin naamaa?

*poistaa suuret määrät tekstiä*

Olen minä pahempaakin sanonut. Vieläpä tällä palstalla. Hengitä nyt hetki syvään, että saat pulssin alle sadan.

Ehkäpä sitten näet, että kyseessä oli asenteellisuuden sisältävä kysymys.

[Pehmis]

Olen minä pahempaakin sanonut. Vieläpä tällä palstalla. Hengitä nyt hetki syvään, että saat pulssin alle sadan.

Ehkäpä sitten näet, että kyseessä oli asenteellisuuden sisältävä kysymys.

Eli paskahousuilet palstalla, perustelet loukkaamisiasi sillä että olet sanonut pahemminkin? Todella miehekästä, Pertti, loppuun asti! Älä vahingossakaan pahoittele aiheuttamisi mielipahoja! Onneksi olet johdonmukainen tekemisissäsi, niin ei tarvitse yllättyä.

Asenteellisuudella ei ole mitään tekemistä käytöstapojen kanssa. Mun pulssini on nyt hyvin hyvin rauhallinen, mutta jos esim. livenä heittäisit tuollaisen setin jonkun tyttöystävälle, voipi olla ettet siitä selviäisi ihan olalletaputuksella. Mieti sitä kaksi sekuntia.

Jatkakaa, ei mulla muuta.