Kitinä

Miksikä kutsutte toisianne? Rakkaaksi, kullaksi, armaaksi vai..? Useasti olen kuullut käytettävän hellyttelynimeä pupu. Onko PUPU liian lässy miehen käytettäväksi lempinimenä naisestaan? Voiko vain nainen sanoa rakastaan PUPUksi?

Kertokee kertokee, ootte te ennenkin kertoneet!!

Edit: Tehdääs tästä kysely.

Mä puputtelen. Oon vastapainoks sit yleensä rusakko.
Muita nyt halua luetella, ne tylsät raksut sun muut parin ihan privan lisäks.

Gwyneira kirjoitti:Mä puputtelen

<3

Töpö Pöllöpää,
tulee alunperin neulomastani pörröpiposta... (siis söpö pörröpää)
Tietenkin myös hon, hani, mun pieni (ja isin pieni (hänen mahaansa silitellessäni, joka näyttää kevyesti raskausmahalta))
Listalle mahtuu myös sairas sika.

Jaa, en kyllä menisi sanomaan, että minulla olisi hellittelynimiä. Taitaa olla vaan se mun pieni, josta vedän yleensä leikkiherneet nenään, ja alan kirkua: "Minä en ole pieni, minä olen LYHYT!!! *jalkaa polkien*

Kullittelen eniten. Rakkaaksikin sanon toisinaan. Pupuksi nimittely ei istu sitten millään.
Se kuulostaa ihan homolle, sori nyt.

Suuttuneena "hellittelynimet" onkin sitten erilaisia, mutta niitähän ei kysytty.

tonttu kirjoitti:Pupuksi nimittely ei istu sitten millään.
Se kuulostaa ihan homolle, sori nyt.

Jes, maaboltsilla on ainakin yksi nainen joka tajuu ettei puputtelu ole kaikille mieleen.
Kaikki siirappisen&imelät voi työntää sinne minne päivä ei paista. Olen mielelläni urpo, sika tai gorilla tjmsp...

Durasel kirjoitti:

tonttu kirjoitti:Pupuksi nimittely ei istu sitten millään.
Se kuulostaa ihan homolle, sori nyt.

Jes, maaboltsilla on ainakin yksi nainen joka tajuu ettei puputtelu ole kaikille mieleen.
Kaikki siirappisen&imelät voi työntää sinne minne päivä ei paista. Olen mielelläni urpo, sika tai gorilla tjmsp...

Tuskin kukaan nyt vittuillakseen rakasta kumppaniaan puputtelee... Eiköhän noista asioista sovita yhdessä. Ja etköhän löydä vielä toisen antipuputtelevan naisen tältä maapallolta.

Rakkain lempinimeni tähän mennessä luupää. Kauhein "pimu".

Meillä ei puputella. Se on jotenkin niin...vaaleanpunaista. Yök. Mie oon jostain kumman syystä ton ukon sanomana Siiri, tai sit arkisesti akka vaan.

Puputtelu ei sovi kellekään!

Öh, mä kutsun miesystävääni yleensä nimellä "toi" tai "se yks". Vältän käyttämästä sen etunimeä sen kuullen, koska en yrityksistä huolimatta ole oppinut sanomaan sitä oikein, mikä riipoo kyseistä herraa. Joskus harvoin äärimmäisen herkällä hetkellä saattaa lipsahtaa "kulta" tai "hellunen". Mua kutsutaan yleensä kohtalaisen mielikuvituksettomasti nimityksillä "my sweet" tai "my baby".

Joo, kyllä nyt pitää keksiä sille joku niin ällöpöllösöpistelynimi, että oksu tulee jo kun kuulee ekan tavun.

Mulla on kotoisa olo, ku mua näkipäntsitellään tahi nakupullaillaan. Viimonen kuuluu myös kaapiön suusta
Puputtelut ei kuulu sanavarastoon, menee ennemmin linjalle pepe tahi jättis.

Voi, minua puputellaan harvoin mutta joskus. Toinen yhtä harvinainen lempinimeni tässä suhteessa on Varpunen. Yleensä mua puhutellaan vain etunimellä.

Poikaystäväni on Hunaja tai Kölli.

Mua puputellaan aika paljonkin ja mä puputtelen kans

Mä oon näköjään ollu viime aikoina pikkunen ja oulun smaragdi ja helmi paisti Se on vaan muruinen. Kyllähän noi tekstiviestitse puoliherjalla ehkä menee, mut ei kai sentään tosielämässä.. Huh, ällöpyllyä lässyttelyä vaikka ite sanonkin, mutta joskus ihan viihdyttävää näämmä

Kuulosti niin huisin luonnoliselta tuossa männäviikolla Tapiolassa nestemäisiävirvokkeita myyvässä liikkeessä erään vanhemman mieshenkilön lausumana " Keskiolut ja tolle akalle mitä se haluaa, vaikka veden".

Minä kyllä puputtelen naisia, mutta naiset onkin aika homoja. Sen sijaan minun etunimeni on tuntunut muuttuvan muotoon "Armas", joka on kyllä melkoisen maksimaalinen hirveydeltään.

Mulla ei ole omaa kultaa, nussukkaa tai palleroista, niin en voi tietää. Oho!

Nimittelee jo.

Mun mielestä vakiintuneessa suhteessa lempinimet "Tuo lisää kaljaa" ja "eikö se vitun ruoka ole jo valmista" riittävät mainiosti. Hellimpinä hetkinä hän kutsuu minua nimillä "mulkku" ja "ääliö".

'Turpakii' on kans yks aika hyvä.

Toi on myös hyvin yleinen ja hyväksi havaittu.

Mua on puputeltu.

No mutta, mehän ollaan Rouva ja Herra Pupu, semmossii ihanan hattaraissii vaaleanpunassii.

Kai noita hellyyttelynimiä on muutamia, yleensä pölötellään toisiamme. Huomio kiinnittyy selvästi jos toinen kutsuu etunimellä, se on niin harvinaista.

Ukko erehtyi vuosia sitten sanomaan mua pupuksi. Yök. Arvatkaa jatkuiko se nimittely ko sanoin et toi on karmee, lopeta!
Itse suosin sanoja: "kulta" ja "rakas".

Kavereita sanon muruiksi ja beibeiksi. Tai håmåiksi.

Ihan vapaasti saa puputtaa Mulle tulee vain yksi entisessä suhteessa käytetty hellittelynimi mieleen: höpö.