Kitinä

Parin viime viikon aikana on silmiini osunut muun muassa töyhtöhyyppiä, joku keskikokoinen tikka ja puukiipijöitä. Tykkään katsella lintuja ja yleensäkin luontoa niinkin paljon, että olen miettinyt, josko pitäisi aloittaa oikein virallisesti pienimuotoinen lintubongausharrastus.

Harrastaako joku täällä bongausta, siis muutakin kuin ihmislajin edustajien ? Kertokaa harrastuksestanne aloittelijalle. Mihin kannattaa mennä ? Täällä Turussa varmaan ainakin Ruissalo lienee hyvä ? Millaiset kiikarit kannattaa hankkia ? Entä mikä olisi hyvä ja helposti mukana kulkeva lintukirja ? Tarvitaanko muuta ?

Aih ja voih. Vanha rakas harrastus aiheena.
Penskana olin ihan hullu kiikareitteni kanssa tuolla rannassa keväisin muuttolintuja odotellessa. Väitän tunnistavani minkä tahansa Suomessa tavatun vesilinnun. Nojoo, ehkä muisti voi jo pikkusen antaa periksi.

Tänään bongasin silkkiuikut soidinmenoissaan. Ja parit kalalokitkin.
Peippo on laulanut jo viikkotolkulla pihallamme.

Ja AarneAnkka ja urpiainenkin bongattu, täältä Kitystä. Ja aika monta pingviiniä.

Tämä ei ole lintu, jonka näin tässä pari päivää sitten vaan sitruunaperhonen. Kukaan kuullut sanontaa kevään ensimmäisen perhosen näkemisestä? En muista siitä muuta kuin että jonkin suruperhosen (nokkosperhonen?) näkeminen meinais bad vibesia.

Onneksi oli siis Sitruunaperhonen.

HotPants kirjoitti:Tämä ei ole lintu, jonka näin tässä pari päivää sitten vaan sitruunaperhonen. Kukaan kuullut sanontaa kevään ensimmäisen perhosen näkemisestä?]

Mie näin! Mie näin!
Oikein kaksin kappalein tällä viikolla.

ninnithequeen kirjoitti:

HotPants kirjoitti:kevään ensimmäisen perhosen näkemisestä?

Mie näin! Mie näin!
Oikein kaksin kappalein tällä viikolla.

Se tuottakoon onnea! Koska jos suruperhonen tekee huonoa tuuria, niin sitten sitruunaperhosen on tehtävä jotain ihqumpaa.

HotPants kirjoitti:Onneksi oli siis Sitruunaperhonen.

Hei, minäkin näin näitä jopa kaksi viime viikonloppuna !

Onko se oikeasti muuten tuollainen vihertävä kuin kuvassa ? Muistuttaa enemmän raakaa banaania kuin sitruunaa. Muistaakseni mun perhoset oli keltaisempia.

peipponen rokkaa yms. ja tunnistan varislintuja... ja muutamia lintuja äänestä.

kirjosiepon ääntelyn muistan varmaan ikuisesti. maikka juoksi ympäri luokkaa, leyhytteli käsiään ja hoki tsiira tsiira tsii tsii tsii tsiira tsii.

käsikiikareissa kannattaa varmaan lähteä siitä, että niitä jaksaa retuuttaa ja pidellä ylhäällä. hyvä lisävaruste on tärinän esto, eli joku härpätin mikä estää sitä kuvaa tärisemästä vaikka vapisisit kuin horkassa.

Kivitaskun äänen oon kerran kuullu livenä. Se kuulosti tosiaan siltä kuin kahta kiveä lyötäisiin yhteen.
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut ... 25711BA771
- Tuossa näytteessä tutulta kuulostaa kylläkin vain ihan alkuosa, kun loppuosa on tavanomaisempaa lauleskelua.

Samaiselta sivulta löytyy viikon luontoääni arkisto.

Kityillessäni bongaan usein urpiaisen ja monta pingviiniä.

Olen bongaillut mustarastaita kauniin huilumaisen musiikin perusteella asuntoni ympäristössä. On muuten ihanaa kulkea kauniina kevätyönä baarista kotiin kunnellen mustarastaan laulua.

Zeb kirjoitti:

HotPants kirjoitti:Onneksi oli siis Sitruunaperhonen.

Hei, minäkin näin näitä jopa kaksi viime viikonloppuna !

Onko se oikeasti muuten tuollainen vihertävä kuin kuvassa ? Muistuttaa enemmän raakaa banaania kuin sitruunaa. Muistaakseni mun perhoset oli keltaisempia.

Sitruunaperhosen siipien ylä- ja alapinta ovat hieman eri sävyiset. Alapinta on ehkä hieman vihertävämpi kuin yläpinta. Kuvan perhosella siivet ovat pystyasennossa, jolloin se saattaa näyttää vihertävämmältä kuin lennossa ollessaan. Väritys vaihtelee myös sukupuolten välillä. Koiras on kirkkaan keltainen ja naaras luonnonvalkoinen. Naaraalla on kuitenkin samat oranssit pisteet siivissään kuten koiraalla. Itse en ole vielä sitruunaperhosia bongannut, vaikka juuri näihin aikoihin aikuisena talvehtineet sitruunaperhoset heräilevät horroksestaan ja alkavat lennellä. Talvehtiminen on myös saattanut haalistaa värejä valjummiksi, joten ensi kesänä syntyvät seuraavan sukupolven sitruunaperhoset ovat hyvinkin kirkkaamman värisiä kuin nämä nyt lentävät.

Kuvia sitruunaperhosista, suruvaipoista ja muista http://www.perhostutkijainseura.fi/sps_linkit.html

aaaa, pääsispä mökille jo. Siellä, siellä ne böödikset on.

Bongasin lauantaina neljä bongaria ja noin 30-50 joutsenta. Niin ja pari fasaania jotka olis välttämättä halunneet paistiksi.

Hehe, edellisestä tulikin mielee, meinasin saada paskahalvauksen päivemmällä kun halus fasaani huutaa korvanjuuressa

Tossa partsin alapuolelta kulkevalla rantabulevardilla menee välillä sellasta trikoo-tirpusta että meinaa alkaa oksa kohoamaan väkisinkin. Kutsuhuuto yleensä kuuluu "Olutta on, minä tarjoan".

Joutsenet bongattu.

Nuorempana tähän bongaukseen tuli käytettyä enemmän aikaa.

Nykyään bongauskohteet ei tunnu jäävän muistiin tai ei tule ajateltua koko asiaa vaikka on kevät ja muuttolinnut palaavat.

Bongauskohteet ovat muuttuneet.

Mulli75 kirjoitti:Bongauskohteet ovat muuttuneet.

Niin, ja paras bongausaikahan on vasta tulossa.

Kannattaa tosin jo etukäteen käydä katsomassa Hietsun rannalta parhaat bongauspaikat valmiiksi - sillä kesällä on jo liian myöhäistä etsiä rantatuolilleen sopivaa paikkaa.

ninnithequeen kirjoitti:urpiainenkin bongattu, täältä Kitystä

Aito_Johanna kirjoitti:Kityillessäni bongaan usein urpiaisen

Kyllä teillä kahdella vaan on paljon yhteistä! Mutta vakavammin, ettekö nyt uhkaa pahasti sotkea tätä ja "bongaa kityläinen" -ketjua?

HotPants kirjoitti:Kukaan kuullut sanontaa kevään ensimmäisen perhosen näkemisestä?

En sanonnoista tiedä, mutta muistaakseni jossain Muumi-kirjassa Muumipeikko ja Niiskuneiti keskustelevat asiasta ja esittävät sellaisen työhypoteesin, että jos kevään ensimmäinen perhonen on keltainen sitruunaperhonen, tietää se aurinkoista kesää, kun taas valkoinen kaaliperhonen ensimmäisenä perhoshavaintona viittaa pilviseen ja ehkä jopa sateiseen kesään.

urpiainen kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:urpiainenkin bongattu, täältä Kitystä

Aito_Johanna kirjoitti:Kityillessäni bongaan usein urpiaisen

Kyllä teillä kahdella vaan on paljon yhteistä! Mutta vakavammin, ettekö nyt uhkaa pahasti sotkea tätä ja "bongaa kityläinen" -ketjua?

Oho ja sorry, en ollut lukenut vastauksia postatessani itse ketjuun. Luulin olevani ensimmäinen, joka keksii nokkelan urpiainen ja pingviini -heiton.

Heti, kun näen urpiaisen tai pingviinin, menen ilmoittamaan siitä Bongaa kityläinen -ketjuun.

Selkälokki bongattu pari päivää sitten.
Mustat siivet, siitä tunnistaa. Ja pienempi kuin merilokki.

ninnithequeen kirjoitti:Selkälokki bongattu pari päivää sitten.
Mustat siivet, siitä tunnistaa. Ja pienempi kuin merilokki.

Päästääkö sekin yhtä vittumaista ääntä, niin että se tekisi mieli ampua alas taivaalta 0.2 sekunnissa kuusipiippuisella chaingunilla?

Herra Manala kirjoitti:

ninnithequeen kirjoitti:Selkälokki bongattu pari päivää sitten.
Mustat siivet, siitä tunnistaa. Ja pienempi kuin merilokki.

Päästääkö sekin yhtä vittumaista ääntä, niin että se tekisi mieli ampua alas taivaalta 0.2 sekunnissa kuusipiippuisella chaingunilla?

No pöh, lokkien äänet kuuluvat kesään ehdottomasti. Ja jokaisella lokilla on kyllä hmm...useita ihmisiä ärsyttävä ääni.

Tänä vuonna bongattu myös silkkiuikku, tukkasotka ja tavi. Normi pullasorsien ja joutsenten lisäksi. (mie harrastan vain vesilintujen bongausta, paitsi landella jossa vastaan tulee palokärjet ja kivitaskutkin)

Tänään oli suuri pongaustapahtuma, Tornien taisto, jossa lintupongarit ympäri Suomea kilpailevat kuinka monta lintulajia näkevät!

http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/t ... isto.shtml

HotPants kirjoitti: Kukaan kuullut sanontaa kevään ensimmäisen perhosen näkemisestä? En muista siitä muuta kuin että jonkin suruperhosen (nokkosperhonen?) näkeminen meinais bad vibesia.

Mä olen nähnyt vaan neitoperhosia ja sitruunaperhosia. Lintuja on tullut nähtyä "pilvin pimein", mutta tunnistuspuoli on vähän heikkoa. Fasaaneihin kuitenkin tuntuu "kompastelevan" alvariinsa. Noita pikkubirdeja tuntuu olevan paljon. Aamulla lauleskelevat niin, että kaikuu todella kauas. Mitähän ne mustat pienet linnut mahtaa olla, joihin törmäilen metsässä? Pomppivat puiden juurilla ja heinikossa... Minkähän näköinen on kottarainen? Pitäis varmaan ostaa lintukirja.

HotPants kirjoitti: En muista siitä muuta kuin että jonkin suruperhosen (nokkosperhonen?) näkeminen meinais bad vibesia.

Surua ja kuolemaa ennakoiva perhoslaji on suruvaippa (Nymphalis antiopa Linnaeus 1758). Laji elää Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Englanniksi lajin nimi on mourning cloak. Nimi viittaa perinteiseen vaatteeseen, jota pidettiin suruaikana. Luultavasti lajilla on usemmassakin maassa vähän surullinen maine. Suruvaippa on mielestäni todella kaunis, ehkä kaunein päiväperhoslaji Suomessa.


http://www.cirrusimage.com/butterfly_mourningcloak.htm