Minulle - henkilökohtaisesti, kuinkas muuten - olisi aika kamala sellainen ajatus, että olisin elossa sen takia, etten kuolemallani satuttaisi muita. Siinä missä itsemurhan tekeminen on toisia kohtaan äärimmäistä itsekkyyttä osoittava teko, käy se sama sitten toisinpäinkin. Ja huomauttaisin, että tämä ei varmasti käy kaikkien maailmankatsomukseen, mutta minun mielestäni kuitenkin toisen elossaolon vaatiminen ("Älä tapa ittees! Se on itsekästä!") on se helppo ja nopea tie pois tilanteesta, missä taas omalta osaltaan toisen elämänlaadun parantaminen on se "oikeampi" tie. Kaikkeen ei tietenkään yksi ihminen pysty, joten apua tarvitaan.Noriyumi kirjoitti:Niinpä. Ehkä etsin vielä syitä elää, mutta jo teininä yritin itsemurhaa. Sitten yritin 20-v toisen kerran. Aika nössö taidan siinä olla koska en edes onnistunut.
Kun on masentunut, sitä miettii ratkaisua ongelmiinsa, ja tiedän että äitini ja ehkä pari kaveria masentuisivat mun kuolemasta. Heidän takia pitää yrittää jaksaa, vaikka kuollessani en olekaan enää paikalla katsomassa heidän surua tai tuntemassa siitä syyllisyyttä. Isä varmaan olisi vain iloinen jos kuolen enkä enää kuluta ilmakehän ilmaa, ja joskus tosiaan tekisi mieli tehdä isälle iso palvelus.
Minusta on myös aika huono idea koettaa palata status quoon, jos joku väläyttää itsemurhakorttia. Tai siis, mitään totaalista elämänmuutosta nyt ei tarvita, mutta en näe mitenkään missään ikinä sellaista järkevää syytä, miksi EI voisi antaa sille toiselle sitä huomiota sen väläyttämisen jälkeen. (No juu, voihan sitä alkaa tietysti käyttää hyväksi, siihen en osaa valitettavasti tarjota ratkaisua.) Se on kuitenkin ihan selkeä hätähuuto.
Itselläni ei enää nykyään ole itsetuhoisia ajatuksia - ne ovat ikäänkuin vetäytyneet kokoon. Teon asteelle en ole myöskään koskaan päässyt - vaikka sillan reunalta olen alas katsonutkin. Se ei vain enää tunnu vaihtoehdolta. Jos kuitenkin tulisi kertakaikkiaan sellainen tilanne, etten kokisi elämää elämisen arvoiseksi, tekisin kuten Turbohaltija sanoikin, eläisin ihan vaan piruuttani. Ainakin niin kauan että saavuttaisin unelmani.