Kitinä

Jokainen ruokatarvike ja ruoan raaka-aine voitaisiin energiatilastoida pisteytyksellä, jossa eniten siirtoketjussa kuljetus- ja varastointienergiaa käyttäneet ainekset saisivat suurimman pistemäärän, ja joille sillä perusteella määrätään arvonlisäveroksi 22 % ja pienimmillä pisteillä selvinneet saavat esim. 8 % tai puhtaan nollan.

Emme voi enää pelkästään lainsäädännöllisesti EU-Suomessa suosia kotimaista, mutta järjen käyttö tukee lähialuetuotantoa. Ei ole järkeä rahdata ruokaa edestakaisin junilla, lentokoneilla, laivoilla ja rekoilla, vaikka sillä onkin työllistävä vaikutus. Yksinkertaistaen kysymys on luonnosta ottamisen ja luontoon palauttamisen välimatkasta.

Vastustan suomalaista maataloutta. Se on Itämeren kannalta katastrofi.

Mihin unohtui ulkomaankaupan hyödyllisyys? Valmistetaan ruokaa (=jalostamatonta tavaraa) jossain vinku-Intiassa , raahataan tänne jossa tehdään pitkälle jalostettua duunia ja voidaan kaikki hyvin.

On monia kasvilajeja joita ei yksinkertaisesti kannata kasvattaa Suomessa. Kyllä, voisimme kasvattaa kasvihuoneissa vaikka banaaneja, mutta se olisi turhan kallista ja energiaa hukkaavaa verrattuna banaanivaltioiden riistämiseen. Ruualla on muitakin ympäristöseuraamuksia kuin kuljetus.

Blaah, pistetään päästökauppa kuntoon ja laajennetaan se ydinaseilla uhaten maailmanlaajuiseksi. Sitten markkinat voivat päättää mikä saastuttaa ja mikä kannattaa.

Toisaalta, jos kuluttajat itse päättävät ostaa ruokansa läheltä, niin mikäs siinä. Valtion ei kuitenkaan pitäisi moista lähteä ajamaan, vaan keskittyä maatlous- ja aluetukien vähentämiseen.

Riemumieli kirjoitti:Mihin unohtui ulkomaankaupan hyödyllisyys? Valmistetaan ruokaa (=jalostamatonta tavaraa) jossain vinku-Intiassa , raahataan tänne jossa tehdään pitkälle jalostettua duunia ja voidaan kaikki hyvin.

Minulla ei olekaan tässä hyötynäkökulmaa, vaan ekologinen näkökulma. Ja ekologinen näkökulma on viime kädessä myös hyötynäkökulma. Koska ekologinen tasapaino on perusta kaikelle elämälle ja sen jatkumiselle.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen liikennejärjestelmä kuluttaa runsaasti luonnonvaroja. Esim. henkilöautolla mennen tullen tehty 4 km:n koulumatka kuluttaa vuodessa yli 13 000 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja. Turhia kuljetuksia sopisi siis välttää.

Vadim: ruoan omavaraisuus on tärkeää, jos sitä ei saada ulkomailta erilaisten kriisien tms. takia.

Ankka: en minä vaatinutkaan, että ulkomailta ei saisi tuoda lainkaan ruokaa. Tietty kuluttajien ohjailu saada heidät preferoimaan lähellä tuotetun ruoan ostamista olisi kuitenkin paikallaan.

Kai se on tämä kirjoitusurakin aloitettava, kun lukijana olen osallistunut jo jonkin aikaa...

Lähiruoan suosiminen on pääasiassa järkevää. Eikö ruantuotantoa kuitenkin kannattaisi seurata sen kokonaisuudessa aiheuttamien ekologisten vaikutusten kannalta?

Toki banaaneja ei kannata viljellä täällä, mutta monia muita kasveja kannattaa. Kuluttajana voi myös suosia kausituotteita eli useammin sen vuodenajan tuotteita, kuten talvella viime kesän juureksia, kesällä kurkkua ym. Esim. kesällä kurkun viljely täällä on aika lailla ekologisempaa kuin talvella.

Miksi vain Itämeri on suojeluslistalla? Monen muun maan maanviljelys on katastrofi niiden lähialueiden vesille ja maaperälle. Siihen kun lisätään kuljetuksesta ym. tuleva ekologinen jalanjälki, kokonaishaitat ovat suuremmat. Itse näkisin järkevämpänä Itämeren suojeluskeinona vaikka kotimaisten luomutuotteiden suosimisen.

Lähiruoan merkitykset eivät rajoitu pelkästään ekologiseen näkökulmaan. Kotimaisessa maanviljelyssä on paljon parantamisen varaa, mutta omasta mielestäni on kiva ottaa huomioon myös se, että ruoantuotanto Suomessa työllistää muistaakseni 200 000 ihmistä. Sen alasajaminen vaikuttaisi aika lailla negatiivisesti koko yhteiskunnan hyvinvointiin monesta vinkkelistä katsottuna.

tamara kirjoitti:Miksi vain Itämeri on suojeluslistalla? Monen muun maan maanviljelys on katastrofi niiden lähialueiden vesille ja maaperälle. Siihen kun lisätään kuljetuksesta ym. tuleva ekologinen jalanjälki, kokonaishaitat ovat suuremmat. Itse näkisin järkevämpänä Itämeren suojeluskeinona vaikka kotimaisten luomutuotteiden suosimisen.

Itämeri on käytännössä sisämerenä hyvin altis erilaisille kuormituksille. Atlantin syvyyksiin voi syytää ravinteita aika lailla enemmän ilman merkittäviä muutoksia, koska se on syvä meri jossa vesi vaihtuu. Itämeri on suht' matala ja siellä veden vaihtuvuutta tapahtuu ainoastaan kapeista Tanskan salmista ja Itämereen virtaavista joista. Tämän johdosta ravinnerikkaita tai pitkäksi aikaa pilantuneita alueita syntyy helpommin.

Termi "luomutuotanto" ei sinänsä kerro tuotannon ekologisuudesta, kyllä pelloille levitetystä paskasta ravinteita liukenee sinne sun tänne siinä missä keinolannoituksestakin. Lisäksi liuenneiden ravinteiden määrä suhteessa saatuun satomäärään voi olla huonompikin, luomutuotteiden tuottavuus ei varmaankaan voi hyönteismyrkkyjen yms. puuttuessa olla samaa luokkaa.

Myönnän etten ole asiaan sen syvällisemmin perehtynyt, nämä ihan mutu-pohjalta.

Vadim kirjoitti:Vastustan suomalaista maataloutta. Se on Itämeren kannalta katastrofi.

Höpön löpöä. Kyllä ne paskat sinne Itämereen taitaa suurimmaksi osaksi tulla jostain ihan muualta, kuin suomalaisesta maataloudesta.

Pehmovanukas kirjoitti: Termi "luomutuotanto" ei sinänsä kerro tuotannon ekologisuudesta, kyllä pelloille levitetystä paskasta ravinteita liukenee sinne sun tänne siinä missä keinolannoituksestakin. Lisäksi liuenneiden ravinteiden määrä suhteessa saatuun satomäärään voi olla huonompikin, luomutuotteiden tuottavuus ei varmaankaan voi hyönteismyrkkyjen yms. puuttuessa olla samaa luokkaa.

Olet aivan oikeassa, vaikka mutu-pohjalta kirjoitatkin. Tutustuin jokunen aika sitten tutkimukseen, jossa luomutuotannon todellista paremmuutta perinteiseen malliin vertailtiin. Lähdettä en nyt ikäväkseni tähän hätään saa mieleeni. Luomutuotanto oli tämän tutkimuksen mukaan itse asiassa huonompi vaihtoehto, johtuen juuri merkittävästi pienemmästä satomäärästä. Luomutuotannon satomäärät ovat n.30-40% pienemmät kuin perinteisen mallin viljelyn.

safi kirjoitti:Kyllä ne paskat sinne Itämereen taitaa suurimmaksi osaksi tulla jostain ihan muualta, kuin suomalaisesta maataloudesta.

Kannattaisi ehkä hankkia muutakin kuin mutua, ennen kuin alkaa esittää kanssakeskustelijoiden puheenvuorojen olevan "höpön löpöä". Googleta vaikka

Kuormittajina toimivat mainitun lisäksi Pietarin jätevedet sekä vilkas laivaliikenne. Suomalaisen maatalouden ravinteita kulkeutuu runsaasti mereen, tästä todisteena mm. jokavuotiset massiiviset leväesiintymät. Levien aihioita näkee jo alkukeväästäkin - jopa 30 metrin syvyydessä. Vesien lämmetessä 0-15 metriä on täynnä vihreää höttöä, jossa näkyvyys on metrin tai kaksi. Itämeren kunnosta kertonee jotain sekin, että vaikka olen dyykannut Utö-Helsinki välillä useammassakin paikassa parin vuoden ajan, en ole ikinä nähnyt kalaa. Yksi tai kaksi satunnaista kivinilkkaa jossain hylyn romujen joukossa, mutta ei mitään muuta. Sisävesissä fisuja näkee runsaasti, joten kuplat eivät niitä pelota.

Tällä menolla Itämeri kuolee meikäläisen elinaikana.

killkill kirjoitti:Pietarin jätevedet

En itse asiassa jaksa googlettaa, koska asian ydin löytyi jo omasta tekstistäsi. Ihan lähiaikoina en ole asiaan perehtynyt, mutta tuskin tuohon nyt kovin suuria muutoksia on tullut vuosien kuluessa.

Vadimin aloituksesta sen sijaan saa sen kuvan, että oma maataloutemme on yksin syyllinen Itämeren tilaan ja se on höpön löpöä sano mitä sanot.

killkill kirjoitti:Tällä menolla Itämeri kuolee meikäläisen elinaikana.

Noo, toivotaan että napajäätiköt sulavat ja merenpinta nousee useilla metreillä, jolloin Itämeren veden vaihtuvuudenkin luulisi paranevan nykyisestä.

Helsingissä vierailleen Greenpeace-aluksen rastatukkaesittelijän mukaan yksi pelättävissä oleva skenaario on että Itämerestä tulee iso järvi, eli ettei se enää ole yhteydessä meriin ollenkaan. Kivahan sellaisen paskalammen ääressä olisi asua.

Ps. Boikotoin Itämerestä pyydettyjä kaloja, niitä en hevin ruokapöytääni ota. Aina ei tosin ole valinnanvaraa.

Homeboy65 kirjoitti: Vadim: ruoan omavaraisuus on tärkeää, jos sitä ei saada ulkomailta erilaisten kriisien tms. takia.

Höpöhöpö. Suomi ei ole omavarainen juuri mistään. Elintarvikkeiden tuotantoketju on täysin riippuvainen tuontienergiasta, joten en ymmärrä, miten voit edes vedota elintarvikeomavaraisuuteen, jota kriisitilanteessa ei missään tapauksessa voitaisi ylläpitää.

Ekologisin vaihtoehto olisi lopettaa ruuantuotanto Suomessa kokonaan. Maatalous on Suomen suurin saastuttaja.

safi kirjoitti:

Vadim kirjoitti:Vastustan suomalaista maataloutta. Se on Itämeren kannalta katastrofi.

Höpön löpöä. Kyllä ne paskat sinne Itämereen taitaa suurimmaksi osaksi tulla jostain ihan muualta, kuin suomalaisesta maataloudesta.

Tämä ei pidä paikkaansa. Koskaan miettinyt, miksi Saaristomerellä on levälauttoja? Luuletko tosiaan, että syynä ovat Pietarin viemärit? Lue enemmän, luulet vähemmän.

safi kirjoitti:

killkill kirjoitti:Pietarin jätevedet

En itse asiassa jaksa googlettaa, koska asian ydin löytyi jo omasta tekstistäsi. Ihan lähiaikoina en ole asiaan perehtynyt, mutta tuskin tuohon nyt kovin suuria muutoksia on tullut vuosien kuluessa.

Vadimin aloituksesta sen sijaan saa sen kuvan, että oma maataloutemme on yksin syyllinen Itämeren tilaan ja se on höpön löpöä sano mitä sanot.

Eipä pistetä sanoja suuhuni. Suomessa se on suurin yksittäinen syy Itämeren tilaan, ja paljon suurempi syyllinen kuin esimerkiksi Pietarin päästöt. Muitakin syypäitä toki löytyy, kuten yhdyskuntien jätevedet ja typpilaskeumat.

Vadim kirjoitti:Höpöhöpö. Suomi ei ole omavarainen juuri mistään. Elintarvikkeiden tuotantoketju on täysin riippuvainen tuontienergiasta, joten en ymmärrä, miten voit edes vedota elintarvikeomavaraisuuteen, jota kriisitilanteessa ei missään tapauksessa voitaisi ylläpitää.

Minulla on sellainen käsitys että tarvittaessa Suomi voisi olla jokseenkin omavarainen energiantuotannon suhteen. Turpeessa ja metsässä olisi riittävästi energiaa korvaamaan öljyn tuonti, jos vain olisi olemassa infrastruktuuria muuttamaan ne tarvittaviksi polttonesteiksi. Paperiahan sitten ei enää valmistettaisi, mutta muuten elo voisi jatkua aika samanlaisena..

Voi toki olla että olen laskenut väärin.

Vadim kirjoitti: Eipä pistetä sanoja suuhuni. Suomessa se on suurin yksittäinen syy Itämeren tilaan, ja paljon suurempi syyllinen kuin esimerkiksi Pietarin päästöt. Muitakin syypäitä toki löytyy, kuten yhdyskuntien jätevedet ja typpilaskeumat.

No nyt minun ei tarvitse enää yrittä arvailla mitä haluat sanoa, koska tarkensit mielipidettäsi. En yritä edes kieltää, etteikö maataloudellamme olisi selvästi osuutta Itämeren rehevöitymiseen, mutta tilanne on kyllä parantunut isoin harppauksin ympäristö-ohjelman käynnistyttyä. Toki vaikutukset eivät näy heti, vaan vasta vuosien kulttua.
Lähes kaikesta tuotannosta aiheutuu haittoja luonnolle tavalla tai toisella. Täysin naurettava ajatus on se, että ilmeisesti todella luulet Itämeren ongelmien ratkeavan sillä, että meiltä lopetetaan maatalous.

Olen myöskin edelleen sillä kannalla, että Pietarista tulevat käsittelettömät jätevedet ovat suurin yksittäinen Itämeren saastuttaja.
Jos en nyt aivan väärin muista, niin Suomi on jopa rakennuttanut sinne vedenpuhdistamoja, että tilanne saataisiin parempaan suuntaan. Tuskin Suomi ja mahdollisesti muita maita? osallistuisi tälläiseen kalliiseen hankeeseen, jos ongelma ei olisi todella merkittävä.

safi kirjoitti: No nyt minun ei tarvitse enää yrittä arvailla mitä haluat sanoa, koska tarkensit mielipidettäsi. En yritä edes kieltää, etteikö maataloudellamme olisi selvästi osuutta Itämeren rehevöitymiseen, mutta tilanne on kyllä parantunut isoin harppauksin ympäristö-ohjelman käynnistyttyä. Toki vaikutukset eivät näy heti, vaan vasta vuosien kulttua.
Lähes kaikesta tuotannosta aiheutuu haittoja luonnolle tavalla tai toisella. Täysin naurettava ajatus on se, että ilmeisesti todella luulet Itämeren ongelmien ratkeavan sillä, että meiltä lopetetaan maatalous.

Melkoinen osa Suomenlahden ja Saaristomeren ongelmista ratkeaisi, jos suomalainen maatalous lopetettaisiin. Toisin kuin väität, huomattavista ympäristötuista huolimatta maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan, mikä on ollut pieni yllätys. EU:n ohjeistus ei näytä vaikuttaneen päästöihin millään tavoin.

Itämeren ongelmat eivät toki ratkea sillä, että suomalainen maatalous lopetettaisiin. Mutta se olisi toki hyvä alku, jota voisi höystää esim. lohitarhauksen kieltämisellä. Olen valmis jopa pohtimaan turkistarhauksen kieltämistä, ellei niiden päästöjä saada kuriin.

Siitä olen tietysti yhtä mieltä, että Pietarin jätevesien puhdistaminen on hyvä juttu. Se vaan ei vaikuta Suomenlahden saatikka Saaristomeren tilaan paljoakaan.

aasi kirjoitti: Minulla on sellainen käsitys että tarvittaessa Suomi voisi olla jokseenkin omavarainen energiantuotannon suhteen. Turpeessa ja metsässä olisi riittävästi energiaa korvaamaan öljyn tuonti, jos vain olisi olemassa infrastruktuuria muuttamaan ne tarvittaviksi polttonesteiksi. Paperiahan sitten ei enää valmistettaisi, mutta muuten elo voisi jatkua aika samanlaisena..

Voi toki olla että olen laskenut väärin.

Meinaat että nyky-Suomi siirtyisi sukkelasti puukaasuautoihin, kun öljyhana on mennyt kiinni?

Turpeessa ja metsässä on toki kosolti energiaa, se vaan tuppaa olemaan väärässä muodossa.

Vadim kirjoitti: Melkoinen osa Suomenlahden ja Saaristomeren ongelmista ratkeaisi, jos suomalainen maatalous lopetettaisiin. Toisin kuin väität, huomattavista ympäristötuista huolimatta maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan, mikä on ollut pieni yllätys. EU:n ohjeistus ei näytä vaikuttaneen päästöihin millään tavalla

Prööt! Väärä vastaus tai sitten puhumme täysin eri asioista. Palailen aiheeseen iltasella paremmalla ajalla.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 323&lan=FI

"Suomenlahden valuma-alueella asuu 20 miljoonaa ihmistä, ja rantavaltioiden maatalous, asutus ja teollisuus kuormittavat merialuetta yli 6000 tonnilla fosforia ja 120 000 tonnilla typpeä vuosittain. Suomenlahden typpikuormituksesta yli puolet ja fosforista
kolme neljännestä on peräisin Venäjältä. Sekä Suomen että Viron osuus kuormituksesta on kymmenisen prosenttia, ja ilman kautta kulkeutuvan typen osuus on lähes viidennes. Suomessa maatalous on suurin ravinnekuormittaja, ja sen osuus typpikuormituksesta on kolmannes ja fosforista puolet. Suurin typpikuorma tulee asutuksen jätevesistä."

"Suomenlahti ei kestä nykyistä ravinnekuormaansa, joka on kolminkertainen verrattuna muihin Itämeren alueisiin."

Suomenlahden ravinnekuormassa Pietarin vaikutus on siis tärkeä, mutta se ei vähennä sitä että Suomessa silti kokonaisuutena maatalous on suurin ravinnekuormittaja. Asutuskeskuksien jätevesien käsittelyhän lienee suhteelliseen hyvää ainakin isojen kaupunkien suhteen?

huima kirjoitti:http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 323&lan=FI

"Suomenlahden valuma-alueella asuu 20 miljoonaa ihmistä, ja rantavaltioiden maatalous, asutus ja teollisuus kuormittavat merialuetta yli 6000 tonnilla fosforia ja 120 000 tonnilla typpeä vuosittain. Suomenlahden typpikuormituksesta yli puolet ja fosforista
kolme neljännestä on peräisin Venäjältä. Sekä Suomen että Viron osuus kuormituksesta on kymmenisen prosenttia, ja ilman kautta kulkeutuvan typen osuus on lähes viidennes. Suomessa maatalous on suurin ravinnekuormittaja, ja sen osuus typpikuormituksesta on kolmannes ja fosforista puolet. Suurin typpikuorma tulee asutuksen jätevesistä."

"Suomenlahti ei kestä nykyistä ravinnekuormaansa, joka on kolminkertainen verrattuna muihin Itämeren alueisiin."

Suomenlahden ravinnekuormassa Pietarin vaikutus on siis tärkeä, mutta se ei vähennä sitä että Suomessa silti kokonaisuutena maatalous on suurin ravinnekuormittaja. Asutuskeskuksien jätevesien käsittelyhän lienee suhteelliseen hyvää ainakin isojen kaupunkien suhteen?

Myönnän olleeni väärässä Suomenlahden osalta, mutta Saaristomeren ja Itämeren osalta venäläiset eivät ole suurimpia kuormittajia. Oletko muuten varma, että tämä on uusinta tietoa? Katselin joskus aiheesta tehtyjä kuvioita ja Venäjän osuus ei vaikuttanut yhtä painajaismaiselta kuin toteat. Mutta kuvio taisikin koskea Itämerta, ei pelkästään Suomenlahtea. Suomihan on Suomenlahden kohdalta melko kapoinen.

Oli miten oli, Itämeri on maailman saastunein meri, ja se on ikävää.

"Suomenlahden kannalta oleellisinta on Pietarin suurkaupungin jätevedenpuhdistuksen tehostaminen. Uusi Lounainen puhdistamo valmistuu heinäkuussa, ja Suomi edistää lähialueyhteistyössään edelleen Pietarin jätevesien käsittelyn tehostamista.

---

Saaristomeren sisäosia haittaavat eniten maatalouden päästöt. Uusi maatalouden ympäristötukikausi on alkamassa vuonna 2007, ja siihen valmistellaan tehokkaampia toimia kuormituksen vähentämiseksi.

Itämeren pääaltaan tilaan vaikuttaa jatkossa merkittävästi Puolan maatalouden kehittyminen. Puola on maatalousvaltainen maa, ja todennäköistä on, että uuden EU-maan maatalous tehostuu ja esimerkiksi lannoitteiden käyttö lisääntyy..."

Guuglaa Itämeri ja päästöt, ja sieltä löytyy tämä.

Vadim kirjoitti:Myönnän olleeni väärässä Suomenlahden osalta.

Vastustan tätä Vadimin väitettä kompatakseni aikaisempaa. En nyt löytänyt kovin hyviä lainauksia, mutta tilanne on kutakuinkin se, että Suomenlahti on Itämeren haavoittunein alua. Onko tämä pääasiassa sitten Venäjän vika?

Vastaus riippuu tietysti siitä, mitä pidetään ongelman keskeisimpänä osana. Suomenlahtihan on Suomen puolelta hyvin matala merialue. Tai ei Viron rannikkokaan nyt tietysti mikään Mariaanien hauta ole, mutta syvempi kuitenkin. Pietarin saasteet ja muut Venäjän lahjat Suomenlahdelle valuvat suoraan Suomenlahden syvänteisiin, jotka siis painottuvat pikemminkin Viron puolelle. Tähän ilmiöön liittyvät pohjan happikadot ja lajikuolemat, jotka ovat ehkä Suomenlahden vakavin uhka, ovat siis myös aika suuresti Venäjän ansiota.

Toisaalta, kun vaikka uutisissa puhutaan Suomenlahden huonosta tilasta, tarkoitetaan hyvin usein kuitenkin näiden asioiden sijaan pikemminkin oman saaristoalueemme vesien rehevöitymistä, uusia leväongelmia ja ylipäänsä kasvanutta ravinnekuormitusta saaristossa. Tämä saariston ravinneongelma on kentien hieman vähemmän vakava ongelma kuin syvänteiden happikato-ongelma, mutta sitten toisaalta lienee selvää, että saariston ravinneongelma on myös lähes täysin suomalaisten omaa aikaansaannosta. Ja erityisesti maatalouden.

Itämeriportaali kirjoitti:Toisaalta Venäjän osuus koko Itämeren alueen päästöistä ei ole suurin, ja jokaisen maan on keskityttävä omiin päästöihinsä. Omilla rannikoillamme ja saaristossamme maa- ja metsätalouden hajakuormitus on edelleen vakava ongelma.

Yhteenvetona: Itämeren ja Suomenlahdenkin kriisin syypäänä Suomi on pikkutekijä näihin entisiin itäblokinmaihin verrattuna. Tästä huolimatta Suomenlahden kotimaisen saariston heikko tila on suuresti omaa syytämme. Tai siis MTK:n.