Sivu 1/2

Sosiaalinen aktiivisuus

Lähetetty: 29.03.2006 18:57
Kirjoittaja segma
Tällainen kysely pelmahti päähäni.

Koetteko olevanne sosiaalisesti aktiivisia ja oletteko itseenne siinä suhteessa tyytyväisiä? Sosiaalisesti aktiivisella tarkoitan sitä, että on useita kertoja päivässä menossa kavereiden kanssa, tapaa uusia ihmisiä päivittäin ja tutustuu heihin, yleensäkin harrastaa jotain sosiaalista aktiviteettia. Tarkoitukseni on selvittää, onko itsepintaisessa käsityksessäni perää, että muilla ihmisillä on enemmän sosiaalista kanssakäymistä (=kivaa) kuin minulla ja onko tämä yksinäisyyden tunne jotenkin "oikeilla" perusteilla päässäni. Tämä "muut viettävät joulua ja minä ajan räntäsateessa pitkin loputonta maantietä" -käsitys on myös käsittääkseni varsin tunnusomainen piirre masennukselle, joten ehkä masennuksesta kärsivillekin tästä on jotain hyötyä/haittaa.

Itsehän koen olevani tahtomattani vähän syrjäytyvää sorttia. Ts. en koe itseäni sosiaalisesti tarpeeksi aktiiviseksi, enkä ole tilanteeseeni myöskään kovin tyytyväinen.

Lähetetty: 29.03.2006 19:02
Kirjoittaja ninnithequeen
Välillä liiankin sosiaalinen. Joskus sitä mielummin vain makoilisi perheen kanssa kotosalla. Mutta joskus työvuorot pakottavat olemaan Espoossa yötä ja kai sitä mieluusti käy sitten ystäviä tapaamassa siinä välissä ja muuta. Mutta toisaalta, olen iloinen, että minulla on kuitenkin perheenäitinä mahdollisuus tavata ystäviäni useammin kuin muilla äideillä. Kai? Tapaan heitä kyllä töissänikin, mutmut, enivei.

Lähetetty: 29.03.2006 19:05
Kirjoittaja McJanne

Lähetetty: 29.03.2006 19:18
Kirjoittaja Exsat
Kyllä mä pidän itseäni melko aktiivisena ja olen tyytyväinen tilanteeseen.

Re: Sosiaalinen aktiivisuus

Lähetetty: 29.03.2006 19:35
Kirjoittaja LillyMunster
slerghma kirjoitti:... Sosiaalisesti aktiivisella tarkoitan sitä, että on useita kertoja päivässä menossa kavereiden kanssa, tapaa uusia ihmisiä päivittäin ja tutustuu heihin...
No näin sosiaalisesti aktiivinen en ole. Ei minulla todellakaan ole aikaa lähteä kaupungille hengaamaan monta kertaa päivässä kavereiden kanssa, ja uusiakin ihmisiä tapaan aika harvoin (ellei lasketa satunnaisia kohtaamisia mm. työpaikalla).

Koen kuitenkin itse olevani aika aktiivinen, ja olen tyytyväinen tilanteeseen. Jos tahdon lähteä vaikkapa kahville, todennäköisesti tavoitan puhelimessa tai messengerillä itselleni kahviseuraa. Itse sosiaalinen piirini on suhteellisen pieni, mutta sitäkin mukavampi ja koostuu loistavista persoonista. En edes kaipaa kymmeniä uusia tuttavuuksia ja paikasta toiseen ryntäilyä. Ennemmin vietän laatuaikaa muutaman hyvän ystävän seurassa.

Lähetetty: 29.03.2006 20:21
Kirjoittaja Lolita
En ole sosiaalisesti aktiivinen, en missään nimessä. En tapaa enkä tutustu uusiin ihmisiin. Joskus yritän, mutta ihmiset yleensä ns. karkaavat ja löytävät jonkun muun johon tutustuvat ja ystävystyvät. En omista läheisiä ystäviä, joten en ole menossa mihinkään, en soittele kenellekään, eikä kukaan soita minulle. Käyn joka paikassa yksin, myös baarissa, mikä on monelle omalla kohdalla kauhistus. (Nyt sitten se sanojen takaisin vetäminen, minulla on ystäviä ja joskus joku soittaa minulle tai minä heille. Mutta harvoin, todella harvoin. Minulla on yksi läheinen ystävä, mutta hän on tietysti se joka asuu kaikkein kauimpana.)

Sitä en osannut päättää olenko tyytyväinen vai en. Suurimman osan ajasta olen tyytyväinen ja kun mietin, miten paljon vaatisi olla jatkuvasti yhteydessä muihin ja menossa, olen erittäin tyytyväinen. Joskus kyllä toivoisi omaavansa läheisempiä ystäviä ja menoa. Lähentyminen ei vaan ole onnistunut.

Lähetetty: 29.03.2006 20:25
Kirjoittaja hermine
Oon huono tutustumaan ihmisiin, koulussakin yleensä esitän kiireistä, jos joku yrittää puhutella minua (sitä suuremmalla syyllä mitä enemmän haluaisin tutustua kyseiseen ihmiseen). Ahdistun jos joku tuntematon tai puolituttu istuu viereeni luennolla tai ruokalassa ja saatan lähteä kesken pois ihan vain siksi. "Yllättäen" käytökseni pitää kyllä huolen, ettei seuraani ole kauheasti tunkua (varsinkin kun niille harvoille, joille puhun, juttelen yleensä aika omituisia). Lisäksi kestää hyvin kauan, ennenkuin oikeasti totun ihmisiin niin että meistä voisi tulla milläänlailla läheisiä. Onnekseni pari ihmistä on kuitenkin jaksanut yrittää, meistä on tullut ihan oikeita ystäviä ja näemme nykyään säännöllisesti ihan viikoittain. Lisäksi on ihmisiä, joita näen ehkä muutaman kerran vuodessa, mutta jotka silti ovat olemassa ja oikeasti merkityksellisiä siellä jossakin. En tunne itseäni tällä hetkellä lainkaan yksinäiseksi, vaikka vietänkin usein (jos jostain syystä en näe poikaystävääni, jonka kärsivällisyys pakenemistaipumusteni suhteen on samaa luokkaa mitä vaadittaisiin jonkun äärimmäisen säikyn metsäneläimen kesyttämiseen) päiväkausia puhumatta kellekään mitään.

Vaikka olenkin tyytyväinen tilanteeseen enkä missään tapauksessa kaipaa laajaa joukkoa hyvänpäiväntuttuja, olen joskus vähän kateellinen siskolleni, joka ei pysty kutsumaan syntymäpäivilleen edes kaikkia lähimpiä ystäviään, asuntoon kun ei mahtunut 30 ihmistä enempää... Omiin juhliini en mitenkään saisi varmasti edes kymmentä ihmistä ja näistäkin suurin osa olisi samanlaisia hissukoita kuin minä, jotka mieluiten vetäytyisivät eri nurkkin mököttämään mahdollisimman kauas niistä ihmisistä joita eivät tunne.

Re: Sosiaalinen aktiivisuus

Lähetetty: 29.03.2006 20:38
Kirjoittaja Patz
LillyMunster kirjoitti:
slerghma kirjoitti:... Sosiaalisesti aktiivisella tarkoitan sitä, että on useita kertoja päivässä menossa kavereiden kanssa, tapaa uusia ihmisiä päivittäin ja tutustuu heihin...
Ei minulla todellakaan ole aikaa lähteä kaupungille hengaamaan monta kertaa päivässä kavereiden kanssa, ja uusiakin ihmisiä tapaan aika harvoin (ellei lasketa satunnaisia kohtaamisia mm. työpaikalla)
Tähän töppäsi täälläkin. Tällä logiikalla sosiaalisesti aktiivinen voi olla ainoastaan jos on työtön. Jos nukkuu 8h, tekee töitä 8h, käyttää työmatkoihin 2h, on ns. vapaa-aikaa vuorokaudessa 6h. Siinä ajassako pitäisi tavata ystäviä useita kertoja ja vielä liuta uusiakin ihmisiä? Huh huh. Taidan siis olla sosiaalisesti rajoittunut. Ja tyytyväinen siihen.

Re: Sosiaalinen aktiivisuus

Lähetetty: 29.03.2006 20:39
Kirjoittaja Elukka
Patz kirjoitti: Tähän töppäsi täälläkin. Tällä logiikalla sosiaalisesti aktiivinen voi olla ainoastaan jos on työtön. Jos nukkuu 8h, tekee töitä 8h, käyttää työmatkoihin 2h, on ns. vapaa-aikaa vuorokaudessa 6h. Siinä ajassako pitäisi tavata ystäviä useita kertoja ja vielä liuta uusiakin ihmisiä? Huh huh. Taidan siis olla sosiaalisesti rajoittunut. Ja tyytyväinen siihen.
:komp: Hei me ollaan samiXii! :h:

Lähetetty: 29.03.2006 20:49
Kirjoittaja Lolita
Suvinen kirjoitti:Ollaan ihan samiksii. :h:
Niin ollaan :)

En jaksanut lainata sun vastausta ja selittää yhteneväisyyksiä, niin kirjoitin oman.

Lähetetty: 29.03.2006 20:50
Kirjoittaja Lolita
hermine kirjoitti:
Mun mielestä sä olit mukava ja ihanan ei-tyrkky. Mä en tykkää ihmisistä, jotka on liian ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ja... öh... tyrkkyjä. Sopivaa ujostelua ja tilaa pitää olla.

Lähetetty: 29.03.2006 21:06
Kirjoittaja Melnais
Koen kyllä olevani sosiaalisesti aktiivinen, mutten missään nimessä noilla kriteereillä joita aloittaja oli miettinyt. Uusiin ihmisiin tutustun kun haluan, pääpaino ei ole uutuudella vaan ihmisen seurassa viihtymisellä. Vaikka äskettäin valittelin yksinäisyyttä uudella paikkakunnalla en ole halukas vaihtamaan sitä puolinaisiin tuttavuuksiin. Olen siis mahdollisuuksiini ja toteutukseen tyytyväinen vaikkei se vastaa kuvaa umpisosiaalisesta ystävystyjästä.

Miinusmerkkisiä kontakteja koitan vältellä, siis ihmisiä jotka mieluusti ovat viihdytettävänä ja tuovat ongelmiaan ratkottaviksi antamatta itse mitään takaisin. Niitä kyllä imeytyy seuraan, aivan kuin magneetin vetämänä. Ei siis seuraa hinnalla millä hyvänsä, yksinäisyys on paljon arvokkaampaa.

Lähetetty: 29.03.2006 21:09
Kirjoittaja ak
En ole sosiaalisesti aktiivinen. Viihdyn kyllä ihmisten seurassa, mutta ilmeisesti ihan liian hyvin myös yksinään. Välillä yksin oleminen on ihan ok, mutta toisinaan se käy häiritsemään itseä ihan tosissaan. Kaikkein hölmöimmäksi tuntee olonsa silloin kun kaikkien pitäisi olla juhlimassa kaveriensa kanssa ja itsellä on todellisia vaikeuksia löytää mitään seuraa, kun kaikki ovat jo sopineet menoistaan omissa kaveripiireissään joiden väliin itse jää jotenkin ikävästi.

Lähtökohtaisesti siis on erilaisia ystäviä ja tuttavia on sieltä sun täältä, mutta oikein kukaan ei kuitenkaan ole niin kovinkaan läheinen (ja lähellä). Ihmisiin tutustuminen on välillä yllättävän helppoa, mutta useimmiten aika vaikeaa. Taas viime viikonloppuna tuli käytyä lähikuppilassa muutamalla yksin. Vaikka paikka oli täynnä väkeä oma sanavarasto taisi rajoittua tuoppiin ja kiitokseen. Onneksi yleensä ei ole sentään ihan noin hiljaista.

Re: Sosiaalinen aktiivisuus

Lähetetty: 29.03.2006 21:10
Kirjoittaja segma
Patz kirjoitti:
LillyMunster kirjoitti:
slerghma kirjoitti:... Sosiaalisesti aktiivisella tarkoitan sitä, että on useita kertoja päivässä menossa kavereiden kanssa, tapaa uusia ihmisiä päivittäin ja tutustuu heihin...
Ei minulla todellakaan ole aikaa lähteä kaupungille hengaamaan monta kertaa päivässä kavereiden kanssa, ja uusiakin ihmisiä tapaan aika harvoin (ellei lasketa satunnaisia kohtaamisia mm. työpaikalla)
Tähän töppäsi täälläkin. Tällä logiikalla sosiaalisesti aktiivinen voi olla ainoastaan jos on työtön. Jos nukkuu 8h, tekee töitä 8h, käyttää työmatkoihin 2h, on ns. vapaa-aikaa vuorokaudessa 6h. Siinä ajassako pitäisi tavata ystäviä useita kertoja ja vielä liuta uusiakin ihmisiä? Huh huh. Taidan siis olla sosiaalisesti rajoittunut. Ja tyytyväinen siihen.
Alleviivatut kohdat ovat toki vähän subjektiivisia, myönnän. Olisiko "...on useita kertoja päivässä tekemisissä ihmisten (tuntemattomien ja tuttujen) kanssa..." millään muotoa soveliaampi sovitus?

Lähetetty: 29.03.2006 21:16
Kirjoittaja Aito_Johanna
En ole sosiaalisesti aktiivinen ja olen tilanteeseen tyytyväinen.
Tykkään kyllä sosiaalisista tilanteista, mutta minulle riittää, että niitä on pienissä erissä harvakseltaan (lukuun ottamatta sitä, että työni on übersosiaalista). Enimmän osan vapaa-ajastani vietän oikein mielelläni omissa oloissani.

Lähetetty: 29.03.2006 21:33
Kirjoittaja hermine
Lolita kirjoitti:
hermine kirjoitti:
Mun mielestä sä olit mukava ja ihanan ei-tyrkky. Mä en tykkää ihmisistä, jotka on liian ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ja... öh... tyrkkyjä. Sopivaa ujostelua ja tilaa pitää olla.
Mua harmittaa, kun en muista sinusta juuri muuta kuin yleisesti positiivisen vaikutelman. Olin silloin sellaisessa elämäntilanteessa, että tunsin suurta vihaa kaikki parisuhteilevia ihmisiä kohtaan. Tunnuit jotenkin virkistävän erilaiselta poikkeukselta.

Oon kyllä liftatessa aina paljon reippaampi ja ulospäinsuuntautuneempi kuin normaalisti, yksi osasyy siihen miksi tuosta "harrastuksesta" pidän.
Melnais kirjoitti:Miinusmerkkisiä kontakteja koitan vältellä, siis ihmisiä jotka mieluusti ovat viihdytettävänä ja tuovat ongelmiaan ratkottaviksi antamatta itse mitään takaisin. Niitä kyllä imeytyy seuraan, aivan kuin magneetin vetämänä. Ei siis seuraa hinnalla millä hyvänsä, yksinäisyys on paljon arvokkaampaa.
Iso Komps. Ja yritän pitää huolen, etten itsekkään muodostu kellekään sellaiseksi.

Lähetetty: 29.03.2006 22:28
Kirjoittaja nypari
Olen sosiaalisesti aktiivinen ja vaativa, monen mielestä erittäinkin...tai varmasti jos aletaan vertailla suomalaisia keskenään. Mutta se on osa minua, luonnettani ja elämäntyyliäni. Jos on sosiaalinen, niin usein elää sen mukaisesti. Onko tämä hyvä vai paha tai tavoiteltava vai ei, se nyt on makuasia. Pääasia kai tässäkin on, että on itse tilanteeseensa tyytyväinen.

Lähetetty: 29.03.2006 22:34
Kirjoittaja Ann
Lähinnä kehno aktiivisesti hankkiutumaan tilanteisiin, joissa niitä kontakteja luodaan. Teen omissa oloissa juttujani, ja jos niistä joku sitten kiinnostuu, niin se lähtee sitten siitä.

Lähetetty: 29.03.2006 22:53
Kirjoittaja eps
Jaah, asioita joita teen:

- Saatan kävellä kiertotietä töihin, jotta en törmää edelläni kävelevään työkaveriin.
- Tänään kirosin mielessäni, kun miesten pukuhuoneessa (vajaa 40 vaatekaappia) oli lisäkseni kaksi muuta. Hittoako tekevät siellä silloin, kun MINÄ olen siellä.
- Busseissa en koskaan istu kenenkään viereen. Metro ja junat ovat eri asia, kun niissä on enemmän penkkitilaa.

+ Pystyn esiintymään uudelle yleisölle sen kummemmin valmistelematta.
+ Toimin usein kaveriporukassa keskustelun avaajana ja ylläpitäjänä
+ Pidän mukavista ihmisistä ja juttelen mielelläni heidän kanssaan, mutta en välttämättä kovin pitkään.

Ota tästä sitten selvää.

e.

Lähetetty: 29.03.2006 23:02
Kirjoittaja HellBell
Ennen unia..

Olen sekä sosiaalisesti aktiivinen että en ole. En ramppaa joka päivä ystävän/ien luona tms enkä muutenkaan kauheasti tapaile ystäviä, en harrasta kahvitteluja siellä sun täällä jne. Löpötysmeininki ei innosta.

Teen juttuja ehkä mieluummin omissa oloissani.
Hauskanpidosta pidän etenkin toisten seurassa.

Minulla on muutama läheinen ystävä. Omanmoisia ystäviä saisi olla enemmän, osa ystävistä kun on tosiaan muuttunut ajan saatossa niin, ettei enää tunne persoonia samoiksi.

Ulospäinsuuntautunut? Kyllä. Avoin? Tavallaan. Ujo? Ehkä.

Lähetetty: 29.03.2006 23:08
Kirjoittaja Ann
Vähän sama kuin HB:llä, paitsi että rakastan lörpöttelyä.

Lähetetty: 29.03.2006 23:16
Kirjoittaja HellBell
Ann kirjoitti:Vähän sama kuin HB:llä, paitsi että rakastan lörpöttelyä.
Ai joo.. Rakastan lörpöttelyä puhelimessa, mutta en jotenkin jaksa hinautua useita kertoja viikossa tai paremminkin kuukaudessa kahville.
Tiedän.. *Laiskimus*

Lähetetty: 29.03.2006 23:28
Kirjoittaja slam
Jep. Puhuin tänään lähes jokaiselle vastaan tulijalle. Lähinnä hissimiehille, kun mäjessä ei ollut juurikaan ketään. Puhuin jopa kassa naiselle pari sanaa. :lol:

Kait myö edelleen olen aika jumi... suurimman osan ajasta.

Lähetetty: 29.03.2006 23:45
Kirjoittaja Nowaysis
Ann sun sigu on huippu! Mä aion huvittaa sillä muutamaa alan ihmistä.

Lähetetty: 29.03.2006 23:48
Kirjoittaja Ann
Nowaysis kirjoitti:Ann sun sigu on huippu! Mä aion huvittaa sillä muutamaa alan ihmistä.
Tilaa niille samantien tommoset:

http://www.tshirthell.com/store/product ... ductid=608