Kitinä

Mitä nykymuotoiselle turkistarhaukselle tulisi tehdä? Jos ihan sinä itse saisit päättää sen tässä ja nyt? Perustele, jos viitsit ja osaat.

En halua äänestää mitään näistä vaihtoehdoista. Perusteluni voi lukea paskanjauhannan puolelta.

Pehmovanukas kirjoitti:En halua äänestää mitään näistä vaihtoehdoista. Perusteluni voi lukea paskanjauhannan puolelta.

Ditto. Ja miksi tällainen piti aloittaa mustanikkinä? =P No saahan sitä käyttää, sitä vartenhan se on.
EDIT: Miten hankitaan "uusi elinkeino" turkistarhaajille? Että kasvattakaa vaikka hamppua tästä lähin, nih!

missa on vaihtoehto -aivan sama?

ei muuta mun elamaa lopetetaanko tarhaus vai ei.
jos lopetetaan, talla hetkella hakeissa olevat elaimet joudutaan joka tapauksessa tappamaan. ja mista korvaava elinkeino tarhaajille
jos jatketaan....oikeestaan...mitas sitte

cardic kirjoitti:missa on vaihtoehto -aivan sama?

ei muuta mun elamaa lopetetaanko tarhaus vai ei.
jos lopetetaan, talla hetkella hakeissa olevat elaimet joudutaan joka tapauksessa tappamaan. ja mista korvaava elinkeino tarhaajille
jos jatketaan....oikeestaan...mitas sitte

Tässä ihastuttava esimerkki inhimillisestä välinpitämättömyydestä, mitä eläinten kärsimykseen tulee.

Äänestin vaihtoehtoa 2: Lopetettava siirtymäajan jälkeen. Hamppua tuskin tarvitsee ruveta kasvattamaan, tuleehan jatkuvasti eri yrityksiltä ilmoituksia ties millaisista irtisanomisista, joten turkistarhaajat ovat yksi pieru Saharassa mitä tulee työttömyysongelmaan, ja kai se muidenkin työttömyysongelma jollain lailla täytyy ratkoa. En näe kuitenkaan ratkaisuna sitäkään, että koulutetaan nämä nykytyöttömät vaikka palkkamurhaajiksi ja pannaan maailmalle tienaamaan. Epäeettinen elinkeino ei ole vaihtoehto.

Zeb kirjoitti:Hamppua tuskin tarvitsee ruveta kasvattamaan

Kyllä tarvitsee. Eikös siitä (muistaakseni) saada erinomaista ja helposti kasvatettavaa biopolttoainetta, paljon paremmalla hyötysuhteella kuin nykyisin muuten biopolttoaineeksi kasvatettavista kasveista (rypsi ja mitä vielä)?

Pallotin kohdan 7, eli "En henkilökohtaisesti käytä tarhoilla kasvatettuja turkiksia, joten sitä kautta vähennän aktiivisesti turkisten globaalia kysyntää ja tätä kautta tarvetta turkistarhaukselle.". Ja maailma pelastuuuu, jo toisen kerran saman päivän aikana.

hebuli kirjoitti:

Zeb kirjoitti:Hamppua tuskin tarvitsee ruveta kasvattamaan

Kyllä tarvitsee. Eikös siitä (muistaakseni) saada erinomaista ja helposti kasvatettavaa biopolttoainetta, paljon paremmalla hyötysuhteella kuin nykyisin muuten biopolttoaineeksi kasvatettavista kasveista (rypsi ja mitä vielä)?

Ai ? No siinä tapauksessa ratkaisit juuri ongelman - Kaikki turkistarhaajat kasvattamaan hamppua, ja heti !

hebuli kirjoitti:

Zeb kirjoitti:Hamppua tuskin tarvitsee ruveta kasvattamaan

Kyllä tarvitsee. Eikös siitä (muistaakseni) saada erinomaista ja helposti kasvatettavaa biopolttoainetta, paljon paremmalla hyötysuhteella kuin nykyisin muuten biopolttoaineeksi kasvatettavista kasveista (rypsi ja mitä vielä)?

Ruokohelpi on paljon parempaa polttoainetta.

hebuli kirjoitti: Pallotin kohdan 7, eli "En henkilökohtaisesti käytä tarhoilla kasvatettuja turkiksia, joten sitä kautta vähennän aktiivisesti turkisten globaalia kysyntää ja tätä kautta tarvetta turkistarhaukselle.". Ja maailma pelastuuuu, jo toisen kerran saman päivän aikana.

Komppaan hebulia tässä.

En nyt oikein tiedä, kirjoitanko tätä provosointihalusta vai ihan aidosti kiinnostuneena. Ehkä molempia. Mutta siis kuitenkin, asiaan.

Peter Singer kirjoittaa eläinoikeusliikkeen klassikossa Animal Liberation muistaakseni jotain siihen suuntaan, että häneltä usein kysytään, että kun hän kerran niin välittää eläimistä, niin miten ihmeessä hänellä ei ole lemmikkieläimiä? Singerin vastaus kulkee jotenkin siihen suuntaan, että hänen koko työnsä turkistarhausta, teollista lihantuotantoa, eläinkokeita jne. vastaan perustuu siihen, että hän vastustaa tosissaan eläinten käyttöä palvelemaan ihmisen erinäisiä intressejä silloin, kun eläinten käyttö ei ole ehdottoman välttämätöntä. Erityisesti hän pitää moraalittomana (i) eläinten jalostusta suuntaan, joka ei ole omiaan lisäämään eläinten omaa hyvinvointia ja (ii) eläinten pitämistä oloissa, jotka ovat kovin kaukana lajityypillisistä luonnonoloista. Lemmikkieläinten pito syyllistyy Singerin mukaan aika suoraan näihin molempiin sekä siihen pääpointtiin, että eläimet alistetaan välineiksi ihmisen ei-välttämättömille tarpeille, jopa viihteelle. Suurimpana erona muuhun eläinten käyttöön on kai lähinnä se, että lemmikkiä ei yleensä tapeta osana käyttöprosessia. Mutta kuten Singer toteaa, tappaminen on itse asiassa aika merkityksetöntä yleisen eettisen pointin kannalta.

Miten tähän asiaan suhtaudutaan eläinoikeuspiireissä? Ymmärtääkseni lemmikkien pito ei ole kovinkaan tavatonta vegaani- ja kettutyttöpiireissä, vaikka esim. laumaeläimen sulkeminen yksin joka päivä sisätiloihin tunneiksi on Singerin näkökulmasta täysin tuomittavaa tarpeetonta kiusausta?

cardic kirjoitti: jos lopetetaan, talla hetkella hakeissa olevat elaimet joudutaan joka tapauksessa tappamaan.

Ne voidaan käyttää hyväksi einesteollisuudessa. Kaiken maailman paskaa muutenkin valmisruuissa. Turkistarhaajille saataisiin näin vielä maksettua pieni kipuraha.

Turkistarhausta voi minun puolestani jatkaa nykymuodossaan aivan niin kauan, kun turkiksille kysyntää riittää. Perustelut: Eläimen elinaika häkissä on todella lyhyt, muistaakseni puolisen vuotta. Eläin ei tiedä paremmasta elämästä, koska on syntynyt häkissä. Eläin saa ruokaa, suojaa ja hoitoa tarpeensa mukaan. Eläin tuottaa hyvälaatuisen turkin, vain ja ainoastaan hyvällä hoidolla ja tämä näkyy suoraan turkistuottajan tilipussissa eli tuskin tuottajan kannattaa pitää eläimiään nälissään tai muutenkaan huonolla hoidolla.

safi kirjoitti:Eläin tuottaa hyvälaatuisen turkin, vain ja ainoastaan hyvällä hoidolla ja tämä näkyy suoraan turkistuottajan tilipussissa eli tuskin tuottajan kannattaa pitää eläimiään nälissään tai muutenkaan huonolla hoidolla.

Muuten noin, mutta yksi ihan oikeasti iso ongelma on eläinten nesteensaanti talvella. Mitä kylmempi sen parempi turkin osalta, mutta kylmyys aiheuttaa järjestään juottojärjestelmien jäätymisen, jolloin eläimet saavat nestettä vain ravinnon kautta. Rasvainen ja proteiinirikas ravinto puolestaan kaipaisi kyytipojakseen kunnolla nestettä, jonka puutteessa erityisesti munuaiset joutuvat koville.

Itsekin on joutunut kokemaan, että jopa lämmitetyissä tiloissa vesihuolto on talvella vaikeaa, koska tuuletuksen täytyy toimia jotta sisäilma pysyisi puhtaana. Pakko pelata lämpimän veden kanssa useita kertoja vuorokaudessa, voi vain kuvitella mikä homma naapurilla on, jonka parikymmenpäinen nautapoppoo on pihattosysteemissä, joten vettä täytyy lämmittää jumalattomia määriä vuorokaudessa tulipesällä varustetun vesisäiliön avulla. Ja ne kuitenkin voivat juoda kaikki samasta astiasta, toisin kuin erikseen majoitetut tarhaeläimet.

Edelleenkään en siis tuomitse koko alaa, mutta pakko on myöntää, että täällä kotosuomessakin kaikille tarhaajille yhteisiä ongelmia esiintyy, joihin ei ihan helppoja ratkaisuja ole. Tai olisi, mutta turkin laatu heikkenisi sen verran paljon lämmitettyjen tilojen takia, ettei siihen haluta/voida mennä.

NJJ:lle piti kommentoida vielä tuota juottohommelia. Ei nykypäivänä ole mikään ongelma järjestää asiallista juottoa kylmissä tiloissa asuville eläimille.
Esim. nyt nautojen kylmäpihatot, joissa vesihuolto toimii kovassakin pakkasessa, ilman ongelmia lämmitettyjen vesikuppien avulla.
Turkistarhauksen juottomenetelmää en osaa tarkasti sanoa. Olisko kuitenkin käytössä jokin häkeissä oleva nippasysteemi, jolloin vesi saadaan pysymään sulana vesiputkeen asennettavan lämpökaapelin avulla.
Minulla oli omassa hevostallissani ( tehty vanhaan navettarakennukseen) juuri tälläinen lämpökaapelisysteemi ja kun vesiputket jäätyivät napsautin vain katkaisijan päälle ja putket olivat taas auki muutamassa minuutissa.
Sama systeemi toimii loistavasti myös vanhan ja hataran asuinrakennuksen ongelmapaikoissa, suosittelen lämpimästi. Asentaminen ja kaapeli ei varmasti ole halvimmasta päästä, mutta elämää se helpottaa merkittävästi.

safi kirjoitti:NJJ:lle piti kommentoida vielä tuota juottohommelia. Ei nykypäivänä ole mikään ongelma järjestää asiallista juottoa kylmissä tiloissa asuville eläimille.
Esim. nyt nautojen kylmäpihatot, joissa vesihuolto toimii kovassakin pakkasessa, ilman ongelmia lämmitettyjen vesikuppien avulla.

Toimii kyllä, mutta on aikamoinen investointi, varsinkin kun veden täytyy tulla melko kaukaa pihattoalueen ulkopuolelta jotta kaivot eivät saastu. Naudoista siis tässä.

safi kirjoitti:Turkistarhauksen juottomenetelmää en osaa tarkasti sanoa. Olisko kuitenkin käytössä jokin häkeissä oleva nippasysteemi, jolloin vesi saadaan pysymään sulana vesiputkeen asennettavan lämpökaapelin avulla.

Itse asiassa tuo on se tavallisin ongelma, jonka myös tarhaajat myöntävät. Nippasysteemin päät jäätyvät umpeen ja sulattaminen on hankalaa. Ongelmaa on ainakin yritetty korjata lisäämällä ravinnon kosteuspitoisuutta, mutta liian vellimäisenä se ei pysy siellä missä pitäisi ja sotkee eläimet ja niiden asuintilat.

safi kirjoitti:Minulla oli omassa hevostallissani ( tehty vanhaan navettarakennukseen) juuri tälläinen lämpökaapelisysteemi ja kun vesiputket jäätyivät napsautin vain katkaisijan päälle ja putket olivat taas auki muutamassa minuutissa.

Juu, me olemme muuttaneet tänne sen verran äskettäin, että omien eläinten juotot toimivat toistaiseksi puutarhaletkulla, joka talvisin täytyy keriä sisään jäätymisen estämiseksi. Navetassa on aiemmin ollut juokseva vesi, mutta kaivo josta vesi sinne on otettu, on täysin käyttökelvotonta.

voisko niitä sitten pitää isommissa häkeissä?

urpiainen kirjoitti: Miten tähän asiaan suhtaudutaan eläinoikeuspiireissä? Ymmärtääkseni lemmikkien pito ei ole kovinkaan tavatonta vegaani- ja kettutyttöpiireissä, vaikka esim. laumaeläimen sulkeminen yksin joka päivä sisätiloihin tunneiksi on Singerin näkökulmasta täysin tuomittavaa tarpeetonta kiusausta?

Mä en ainakaan muistaakseni tunne ketään vegaania, joka olisi tukenut lemmikkiteollisuutta (ja siihen liittyviä ikäviä piirteitä kuten joidenkin rotujen ylijalostusta tai narttujen käyttämistä pelkkinä pentukoneina rahanahneuttaan) ostamalla lemmikin. Kaikilla joilla lemmikkejä on, ne ovat löytöeläimiä tms. jotka muuten olisivat joutuneet lopetettaviksi jonkun toisen ihmisen välinpitämättömyyden vuoksi. Aika monilla on sellainen asenne, että ihmisillä on velvollisuus huolehtia mahdollisimman hyvin nyt armoillaan olevista eläinyksilöistä niiden elämän loppuun saakka, mutta olla tekemättä niillä pentuja enää. Löytöeläintalot ovat kuitenkin jo nyt täynnä kodittomia eläimiä, jos tuntee että pystyisi eläimelle tarjoamaan mahdollisuudet elämään, joka ei olisi tarpeetonta kiusausta.

hermine kirjoitti:Aika monilla on sellainen asenne, että ihmisillä on velvollisuus huolehtia mahdollisimman hyvin nyt armoillaan olevista eläinyksilöistä niiden elämän loppuun saakka, mutta olla tekemättä niillä pentuja enää. Löytöeläintalot ovat kuitenkin jo nyt täynnä kodittomia eläimiä, jos tuntee että pystyisi eläimelle tarjoamaan mahdollisuudet elämään, joka ei olisi tarpeetonta kiusausta.

Selvä. Siis ajatus ikään kuin on, että lemmikkiä ei hankita sen takia, että itse haluaa lemmikkiä vaan siksi, että pystyy tarjoamaan eläimelle paremmat olot kuin löytöeläintalo? Tämä on kyllä johdonmukaista. Onko kyseisessä moraaliavaruudessa vastaavasti villaa tuottavia luomulampaita (joita ei siis tapeta hyödynnettäessä ja jotka saavat elää verraten hyvissä oloissa) pitävän farmarin status korkeampi kuin, sanokaamme, lemmikkinään yksinäistä samojedinkoiraa kaupunkiasunnossaan pitävän koiraihmisen?

En tiedä voiko mainitsemassasi tilanteessa puhua varsinaisesti farmarista, koska vaikea kuvitella että kyseisen lampaan tuottamasta villasta saadut rahat kattavat edes murto-osaa sen aiheuttamista kuluista (ja toisaalta kerääväthän jotkun lemmikkikoiriensakin irtokarvaa hyötykäyttöön) joten enemmän sitä pitäisin samanlaisena lemmikkinä kuin samojediäkin, ellei lammasta ole tarkoitus pistää lihoiksi jossain vaiheessa. Ymmärtääkseni Suomessa yhdelläkään tilalla villat eivät ole merkittävä tulonlähde vaan lähinnä lihaksi kasvatettujen lampaiden sivutuote, josta nyt ehkä muutaman euron voi saada? Eli sitten vaan vertaa kumpi näistä lemmikeistä elää paremmissa oloissa sen lajityypilliset vaatimukset huomioon ottaen (itse en lampaiden kanssa ole kovin paljoa ollut tekemisissä), lampaathan taitavat myös olla aika seurallisia eläimiä, joten ellei lampaalla ole lajitoveria, täytyisi ihmisen sitten pitää sille seuraa (mikä voi olla ongelmallisempaa kuin koiran kanssa, lampaita ei kai oikein voi sisällä pitää, toisaalta arvelisin että lampaat eivät taas kärsi älyllisten virikkeiden puutteesta yhtälailla kuin koirat), toisaalta jos lampaita on liikaa, niiden yksilöllisiä tarpeita on vaikea ottaa huomioon mikä ongelma on myös isossa koiralaumassa jne...

hermine kirjoitti:Ymmärtääkseni Suomessa yhdelläkään tilalla villat eivät ole merkittävä tulonlähde vaan lähinnä lihaksi kasvatettujen lampaiden sivutuote, josta nyt ehkä muutaman euron voi saada?

Itse asiassa villaa ei ole kukaan ostanut suuremmassa määrin enää viiteentoista vuoteen, hyvä jos edes ilmaiseksi joku on huolinut. Eivätkä lampaantaljatkaan päädy muualle kuin kaatopaikalle, ainakin yhden tietämäni teurastamon pihalla on paalitolkulla puolimätiä lampaantaljoja. Kamalaa tuhlausta.

nojoojust kirjoitti: Itse asiassa villaa ei ole kukaan ostanut suuremmassa määrin enää viiteentoista vuoteen, hyvä jos edes ilmaiseksi joku on huolinut. Eivätkä lampaantaljatkaan päädy muualle kuin kaatopaikalle, ainakin yhden tietämäni teurastamon pihalla on paalitolkulla puolimätiä lampaantaljoja. Kamalaa tuhlausta.

Suomessa tuotettua villaa siis lienee mahdoton saada muuten kuin tuottajilta suoraan (ja silloinkin varmaan ihan "raakamuodossa" rasvoineen kaikkineen)? Harmi, kun jossain uudessaseelannissa mistä suurin osa villasta taitaa tulla, lampaiden olot ovatkin sitten ihan erilaiset. Tosi outoa, jos noita taljojakaan ei yleisesti hyödynnetä mitenkään. Tiedätkö, ovatko Suomessa yleensä eläinten nahat samanlainen lihantuotannon väistämätön sivutuote vai saako tuottaja niistä taloudellista lisähyötyä?

Tää on nyt tyhmä kysymys ja offtopic (liittyy yhdellä toisella foorumilla käytyihin keskusteluihin), mutta onko suomenlampailla (tai muilla maatiaisroduilla) villantuotto sitä luokkaa, että niitä olisi pakko eläimen oman hyvinvoinnin vuoksi keriä?

hermine kirjoitti:Suomessa tuotettua villaa siis lienee mahdoton saada muuten kuin tuottajilta suoraan (ja silloinkin varmaan ihan "raakamuodossa" rasvoineen kaikkineen)? Harmi, kun jossain uudessaseelannissa mistä suurin osa villasta taitaa tulla, lampaiden olot ovatkin sitten ihan erilaiset.

Villaa ei tosiaan enää saa muualta, jo pelkkä villan käsittely nostaa hintaa niin paljon, ettei kukaan sitä enää sen jälkeen halua ostaa.

hermine kirjoitti:Tosi outoa, jos noita taljojakaan ei yleisesti hyödynnetä mitenkään. Tiedätkö, ovatko Suomessa yleensä eläinten nahat samanlainen lihantuotannon väistämätön sivutuote vai saako tuottaja niistä taloudellista lisähyötyä?

Minä en tiedä, mutta pahoin pelkään että tilanne on samanlainen myös muiden eläinten suhteen. Ainoa keino saada niistä rahaa taitaa olla oma taito käsitellä taljat, sillä ala on pikkuhiljaa katoamassa kokonaan. Koulutustakin järjestetään erittäin vähän.

hermine kirjoitti:Tää on nyt tyhmä kysymys ja offtopic (liittyy yhdellä toisella foorumilla käytyihin keskusteluihin), mutta onko suomenlampailla (tai muilla maatiaisroduilla) villantuotto sitä luokkaa, että niitä olisi pakko eläimen oman hyvinvoinnin vuoksi keriä?

Villantuotto itsessään ei edellytä keritsemistä, mutta jos lampaita pidetään niin tiiviisti kuin kaikilla varsinaisilla tuotantotiloilla täytyy, likaavat lampaat toisensa niin pahasti, että villa lainkin mukaan on kerittävä vähintään kerran vuodessa. Osittain tuo ongelma selittänee myös villan oston hiipumisen, sillä ulosteissa haudutettu villa on varmasti todella hankalasti käsiteltävää. Meidän oma nelikkomme taas on vuoden ympäri puhdas, koska normaalista likaantumisesta villa puhdistaa itse itsensä (samalla periaatteella kuin villavaatteetkin puhdistuvat pelkällä tuulettamisella).

Hermine ja NJJ

Kuuntelin jokunen kuukausi sitten radioista ohjelman, jossa haastateltiin olisko ollut huopikkaiden? tekijää. Hän kertoi, että heidän on pakko ostaa ulkomailta tarvitsemansa villa. Meillä ei kuulemma ole riitävästi suuria villantuottajia ja keräily useilta pieniltä tuottajilta tulisi liian kalliiksi. Ymmärrettävää minusta.

Mitä sitten tulee herminen kysymykseen. Saavatko tuottajat taloudellista hyötyä nahoista? Eivät saa. Teurastamot kyllä myyvät sikojen sekä myös nautojen ehjät ja siistit nahat eteenpäin, niistä tuotteita jalostaville yrityksille. Roskiin ne eivät joudu.

Lampaan nahoista tiedän jalostettavan (tulevat kyllä varmaankin ulkomailta) hevosille satulahuopia, satulanalustoja ym, ym ja näkeehän niitä "turkkeja" ihmisten seinillä ja lattioilla, että kyllä nekin varmasti lähes kaikki käytetään tarkoin hyödyksi.
Täytyy sanoa, että oli kyseessä mikä tahansa teurastamoon kelpaava elukka , niin kyllä se on hyvin pieni osa mikä siitä joutuu kaatopaikalle.
Kustannustehokuus on tässäkin se päivän sana.

Mä vaan mietin, että tietääkseni Suomessa ei taideta enää nykyään kovin laajassa mitassa jatkojalostaa nahkaa (kenkäteollisuuttakaan ei ole enää paljoa) ja välttämättä ei ole kovin kustannustehokasta viedä ulkomaillekaan kun sielläkin luulisi olevan ylituotantoa (kai lihaa kulutetaan joka paikassa enemmän kuin nahkatuotteita - vai kasvatetaanko jossain eläimiä vähintään yhtä paljon nahan kuin lihan vuoksi?). No, tämä ei nyt liity enää mitenkään alkuperäiseen aiheeseen. Mietin vain eri eläintuotteiden suhdetta lihantuotantoon.

Toisaalta teurasjätteen hävittäminenkään ei kai ole kovin halpaa (sitähän ei ymmärtääkseni noin vaan mihinkään kaatopaikalle voi viedä) joten ehkä on sitten parempi saada mahdollisimman suuri osa eläinten osista menemään jonnekin vaikka ilmaiseksi.

hermine kirjoitti:Toisaalta teurasjätteen hävittäminenkään ei kai ole kovin halpaa (sitähän ei ymmärtääkseni noin vaan mihinkään kaatopaikalle voi viedä) joten ehkä on sitten parempi saada mahdollisimman suuri osa eläinten osista menemään jonnekin vaikka ilmaiseksi.

Hävittäminen on kallista, mikä itsessään jo selittää teurastamon takapihalle kertyvät mätänevät taljapaalit. Sisäelimistä osan tuhoamista valvotaan, joten ne myös tuhotaan vaatimusten mukaisesti, mutta kotimainen jatkojalostus on todella kallista siihen soveltuvien tuotteiden osalta. Itse olen teurastamoon tutustunut koiranruokaa ostaessani, joten tiedän että osa sisäelimistä on niin tarkan valvonnan alainen, ettei niihin pääse käsiksi millään rahalla.

safi kirjoitti:Täytyy sanoa, että oli kyseessä mikä tahansa teurastamoon kelpaava elukka , niin kyllä se on hyvin pieni osa mikä siitä joutuu kaatopaikalle. Kustannustehokuus on tässäkin se päivän sana.

Noin minäkin olen uskonut, mutta kustannustehokkuus luo myös uusia ongelmia. Jos tulot käsiteltävistä osista jäävät niin pieniksi, että niistä saatava raha ei kata edes työntekijän palkkakustannuksia, on kustannustehokkaampaa jättää osat käyttämättä.