nexie kirjoitti:t: huumorintajuton juristi
Onko niitä muunlaisiakin?
Mikä neuvoksi?
Think kirjoitti:nexie kirjoitti:t: huumorintajuton juristi
Onko niitä muunlaisiakin?
Joskus muistan kuulleeni huhupuheita näistä toisista (the Others), mutta eläviä todisteita ilmiön todenperäisyydestä en ole nähnyt. Hävytöntähän moinen olisi, joku roti tässäkin ammattikunnassa pitää olla
Don't Panic!
EveryWoman kirjoitti:Gattaca kirjoitti:Miksi ei vittuilla? Miksi sopeutua jos siinä menettää itsensä? Miksi ei sopisi Slamille sellaisena kuin Slam ON?
Vittuilu on persoonallisuutta hämärtävä naamio - ei persoonallisuuden osa. Vittuileva henkilö ei koskaan ole niin oma itsensä kuin voisi olla.
Mistäs sinä sen tiedät?
Tuo pätee vain sellaiseen, että vittuileva henkilö on osa vittuilemaansa kulttuuria ja vain vittumaisuuttaan vittuilee.
Jos ei ole osa sitä kulttuuria, niin kiltteydestä tai taktisista syistä voi jättää vittuilematta. Mutta jos ei ole OMANA ITSENÄÄN kiltti, eikä mitään taktista syytä ole, miksi ei vittuilla?
Joskus vittuilu on tarpeen ihan oman hengissäsäilymisen takia, jotta ei anna pingviinimassan tukahduttaa. Jotta OLISI OMA ITSENSÄ. Vain oman itsen takia, pingviinit ei kuitenkaan mitään siitä ymmärrä. Tietysti voi myös eristäytyä pingviineistä, mutta joskus tekee gutaa antaa niille takaisin sitä painoa jonka kookaburralle kasaavat.
Huvittavaa, että ensin pingviinit kehoittavat kookaburraa olemaan"oma itsensä" mutta kun kookaburra on sitä, ja luonteensa mukaan nauraa tai nokkii, niin sitten pingviinit sanovatkin, että tuo ei ole omana itsenä oloa, omana itsenä olo on vain jos on kuin pingviini
"Epävarmuudeksi" ja "kateudeksi" sen selittävät vain pingviinit, joiden vähäiseen järkeen ei mahdu, että joku voisi haluta muutakin kuin olla pingviini.
Ja ne pingviinit joutaisi ampua.
MarthaFocker kirjoitti:Yhtä pätevä väite voisi olla, että toisia jatkuvalla syötöllä epävarmoiksi väittävä haluaakin vain pönkittää omaa egoaan alentamalla muita ---> eli on itse epävarma, kun noin pitää pönkitellä.
Plussat tuosta eikä sun tissitkään nyt niiin rumat ole eikä perse paksu
---
Onko SLAM nyt bannattu määräajaksi niinkuin ylipidossa näytti? HITLERKORTTI ESIIN!!
Viimeksi muokannut Gattaca, 17.02.2006 21:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
-Quarter
EveryWoman kirjoitti:Gattaca kirjoitti:olen maailman purkanut ja koonnut mielessäni monta ketaa
Ja epäilemättä ilman yhtäkään sellaista alkeellista logiikkavirhettä, joita sinulle sattuu palstalla tämän tästä.
.
Ei niin yhtään, jos et laske typojani, tahallista provoleikkiäni, "mahdoton kenenkään tietää" -ennusteita, niitä joista et tajua, että eri näkökulmasta voi esittää eri hypoteeseja kuin sinun ainoaksi luulemastasi näkökulmasta ja niitä kohtia, jotka pingviinimäisyttäsi väärin ymmärrät. Ja niitä, joita et vaan tajuu, koska sinulla ei ole syvyyttä tajuta. Luuletko, ettet itse ole epälooginen vaikka rajoittuneen PetriFB:n mielestä? Koska et ole raamatullinen?
Luottaisitko hänen arvioonsa epäloogisuudestasi? Et voisi, enkä minäkään sinun.
Just tuollaista paskavihjailua. Et pärjää loogisesti minulle, niin esität tuollaisia vihjailuja, tarkoituksena saada minut epävarmaksi ilman perusteluja ... niinkuin se olisi jotenkin "itsestäänselvää".. jos niin varma olet, vakuuta mut privaviestillä... nerokkaana varmaan saat minutkin ymmärtämään..
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
-Quarter
-
hermine
Think kirjoitti:Henkilökohtaisuuksiin menemistä en kuitenkaan katso hyvällä, eikä varmaan kukaan muukaan.
Voiko muka muunlaista vittuilua ollakaan kuin henkilökohtaisuuksiin menevää? Sehän leikkimielisestä kavereiden välisestä vittuilustakin tekee hauskaa, että se perustuu siihen että tuntee toisen ja tämän huonot puolet ja voi niistä vähän kuittailla.
Lilo on kyllä ollut vähän ylimielinen sosiaalisesti rajoittuneita kohtaan useammassa ketjussa, että en ihmettele jos on saanut paskaa niskaansa. Kaikki (sosiaalisesti rajoittuneemmat/humalaisemmat) eivät osaa vaan ilmaista vittuiluaan yhtä kylmässä tai piilotetussa muodossa kuin hän osaa. Sitäpaitsi onhan niillä kaiken maailman huorausläppää ollut, kai slam voi luulla että hänenkin on ihan ok jatkaa sitä. Ei kaikki voi tietää missä raja menee (varsinkin kun yleensä se riippuu ihan sanojasta, ei siitä mitä sanotaan). Tosin en kyllä sitä poistettua ketjua ole lukenut, niin en tiedä miten pitkälle.
-
HellBell
Hyvää päivää taas.
Esille on näemmä tullut varsin kiintoisia seikkoja. Selkeyden vuoksi kirjaan niitä tähän ylös ransk.viivoituksin.
- On olemassa pingviinejä ja ei-pingviinejä. Tällä halutaan todellisuudessa sanoa seuraavaa: on olemassa yksilöitä ja on olemassa epäyksilöitä. Rajanveto jompaan kumpaan ryhmään tapahtuu jokaisen oman pään sisällä, josta päädytään siihen, että jaotus on aina jonkun sanelemaa ja se joku ei ole AllahBallah.
- Toisin sanoen .. aivan turhaa jänkytystä siiitä, kuka on pingu ja kuka ei ja miten siitä sitten voidaan vittuilla vaikka lämpimiksi. Aivan sama. Itse kun tietää (tai ei tiedä) miten yksiselitteisesti voi itsensä määritellä, niin muulla jaotuksella ei ole väliä.
-Ja sitten tämä että joku voi ja toisaalta taas ei voi olla vittumainen persoonaltaan. Aivan sama. Kyllä siihen vaikuttaa itse ja nimenomaan ITSE millainen on ja haluaa olla. Vittumaisuus osana persoonaa.. aivan normaalia, aivan kuten suloisuuskin tai ties mikä muu piirre. Aivan taas se ja sama.
- Se millä on väliä, on vain se miten vittumaisuus ei ole oikeutus millekään. "Katos vaan, sanoin joo tosiaan että voisit olla huora ja blaa blaa, mut katos kunmä vaan on tälleen vittumainen ja mä en niikusta voi tälle mitään että tätä läppää vaan tulee ja tulee täältä ja mulla ei ole suodatinta, kun se sotis mun persoonaa vastaan. Mites siitä suu pannaan, huora?"
Slam.. Ystävyydellä ihan sanon, että mieti vähän ennen kuin kirjoitat jotain toiselle osoitettua juttua johon liittyy loukkaavia huoruuspointteja tms.
Kirjoitit jotain, että sinua ei tajuttaisi täällä ja että haet tavallaan lohtua täältä.
Jos haluat (ei tässä nyt paljoa haluamisia kyselty, olin röyhkeä, tämä selvää) voin laittaa sinulle suoraan asioita, joita olen tajunnut (ei tarkoita että olisin tajunnut niitä todellisuudessa, sinun mielestäsi, vaan sitä että omasta mielestäni olen tajunnut näin.. intuitiota unohtamatta). En laittaisi normaalisti näin suoran suoraa tekstiä, mutta katson asian nyt tarpeelliseksi, koska sinusta tuntuu ettei sinua ole tajuttu ja että olet jotenkin ulkopuolisena elämäsi jutuissa.
Lue seuraavat jutut läpi ja ala funtsia, mitä tehdä. Kirjoitin intuitiolla ja suoran suoraan, minun puolestani voit vaikka nakata tekstini ö-mappiin tai vaikka mitä, mutta kirjoitin jutut koska siltä tuntui.
Asianlaidat
1. Rekka-autohomma ei tunnu sopivan persoonallesi, tekee sinut onnettomaksi ja vie sinut kalja-hörönhörön-tissi-piilevä naisinho-tyhjyyden tuntemuksien pariin, kiitos liian raskaan ja itselle merkityksettömän (toisille tämä työ voi olla merkityksellistä, aivan kuten muidenkin duunien kohdalla..) työn.
2. Haluaisit tehdä jotain muuta.
3. Mutta madallat rimaa joka jutun suhteen. Muuhun työhön tai opiskeluihin hakeutuminen on uutta ja liian vieraalta tuntuvaa, jolloin on helpompi vain painaa pitkää päivää rekassa, vaikka tuntuisi miten paskalta. No, sitten suhdejuttujen kanssa sama homma. Normaalia suhdetta ja tyttöystävää on vaikea itselleen mieltää, jos lähtee siitä että pitää itseään törkymöykkynä joka saa tehdä mitä vain ja olla miten päin vain, kun siihen on kuitenkin "omana persoonana oikeus".
4. Ja sinulla on kaikki ovet avoinna, edelleen. Miksi madaltaa rimaa ja haluta paskan sekaan möyryämään (viittaan tällä elämäntyyliin), kun itsekin on siitä onneton ja itsensä paskaksi tunteva tapaus, kun kuitenkaan niin ei ole.
5. "Kun minä nyt olen tällainen..". Joopa joo ja paskat. Mitään kehitystä ei olisi tapahtunut kellekään vähänkään ei-pingviinimäiselle tapaukselle (termejänne tässä lainatakseni), jos he olisvat ajatelleet pingviinimäisen pysähtyneesti. "Kun minä nyt olen öy nöy tällainen". All work no play makes Jack a dull boy - jos pistää oman minänsä yhden neliösentin karsinaan, ei voi odottaa että persoona saisi puhua sieltä aitauksien laitamilta kovinkaan vahvasti. ihminen jää heikoksi.
6. Tsekkaa tämä. Ota tämä. Syö tämä.. ota vaan.
MINÄ + HALUTA = Minä on sitä miksi minä haluaa ja mitä minä on. Haluta olla. Ei tyytyä. Tehdä ratkaisuja ja kuunnella intuitiota. Näin ollen tämän yhtälön kaava menee näin: minä + haluta = persoona. Erittäin yksinkertiaistetusti, eikä tyhjentyen pelkkään haluamiseen, mutta siitä pointista jatkaminen on taas toinen stoorinsa kerrassaan ja minä en ole oikea shrink.. unohtamati sitä, etten lähetä laskuja perästä. Olen vain Hyväntekeväisyysjärjestö, kyllä, koko laitos.
7. Joten Släm, jelppaan sua lohtua vailla olevaa, jelppaan. Jos et jaksa lukea koko juttua, niin lue sitten vain nämä ohjeet (nautittava sisäisesti, jeps):
Pikaohjeet
a) Varaa aika työvoimatoimiston ammatinvalintaohjaajalle (tai mikä se nimike nyt onkaan). Soita siis työvoimatoimistoon ja sano että tarttisit apua työ-ja opiskelujuttujen valinnoissa.
b) Ala kehittää suunnitelmaa siitä, mitä sinä haluaisit ja mistä luulisit tulevasi onnelliseksi näihin samoihin aikoihin kun soittelet sinne ammatinvalinnan ohjauksiin. Mieti mitä sinä haluat.
c) Mieti käärmeitä. Ihastuttavia otuksia, luovat nahkansa ja uusiutuvat. Sitten rentoutuvat auringon paisteessa. Joksikin aikaa. Mitä on eläminen, jos ei halua muuta kuin "olla sitä mitä on vaan ja sit vaan silleen vaikka tuntuis milleen". Aivan sama oletko persoonaltasi ns. vittumainen vai et (pointti joka tuotu täälllä esiin) tai vietkö kirkkoon kolehtirahoja, aivan sama. Ainoa millä on merkitystä, on se, onko sinulla halua ja mitä persoonasi haluaa.
Joskus kirjoitit tänne, että haluaisit kuolla. Släm, miten olisi jos ennen sitä, kokeilisit elämistä siten kuin haluaisit.
d) " Mutkun mutkun.. Pitais hakee ja tehä sitten niin ja näin, en mä jaksa.." Paskat. Haudassa jaksaa levätä. Ei sulla asiat niin paskasti ole, etteikö niistä pystyisi "lähtemään". Ei sulla ole itse asiassa asiat lainkaan paskasti, niitä tarttis vaan muuttaa jotta kuolemanhalut saataisiin käännettyä vähän positiviisemmiksi asianlaidoiksi.
e) Toimi ohjeiden mukaan. Älä vastaa minulle mitään lömpönlömppöä siitä, kuinka "En mä nyt soittele sinne ja en nyt jaksa ja tällainen oon jne."
Näen sinut. Böö.
Esille on näemmä tullut varsin kiintoisia seikkoja. Selkeyden vuoksi kirjaan niitä tähän ylös ransk.viivoituksin.
- On olemassa pingviinejä ja ei-pingviinejä. Tällä halutaan todellisuudessa sanoa seuraavaa: on olemassa yksilöitä ja on olemassa epäyksilöitä. Rajanveto jompaan kumpaan ryhmään tapahtuu jokaisen oman pään sisällä, josta päädytään siihen, että jaotus on aina jonkun sanelemaa ja se joku ei ole AllahBallah.
- Toisin sanoen .. aivan turhaa jänkytystä siiitä, kuka on pingu ja kuka ei ja miten siitä sitten voidaan vittuilla vaikka lämpimiksi. Aivan sama. Itse kun tietää (tai ei tiedä) miten yksiselitteisesti voi itsensä määritellä, niin muulla jaotuksella ei ole väliä.
-Ja sitten tämä että joku voi ja toisaalta taas ei voi olla vittumainen persoonaltaan. Aivan sama. Kyllä siihen vaikuttaa itse ja nimenomaan ITSE millainen on ja haluaa olla. Vittumaisuus osana persoonaa.. aivan normaalia, aivan kuten suloisuuskin tai ties mikä muu piirre. Aivan taas se ja sama.
- Se millä on väliä, on vain se miten vittumaisuus ei ole oikeutus millekään. "Katos vaan, sanoin joo tosiaan että voisit olla huora ja blaa blaa, mut katos kunmä vaan on tälleen vittumainen ja mä en niikusta voi tälle mitään että tätä läppää vaan tulee ja tulee täältä ja mulla ei ole suodatinta, kun se sotis mun persoonaa vastaan. Mites siitä suu pannaan, huora?"
Slam.. Ystävyydellä ihan sanon, että mieti vähän ennen kuin kirjoitat jotain toiselle osoitettua juttua johon liittyy loukkaavia huoruuspointteja tms.
Kirjoitit jotain, että sinua ei tajuttaisi täällä ja että haet tavallaan lohtua täältä.
Jos haluat (ei tässä nyt paljoa haluamisia kyselty, olin röyhkeä, tämä selvää) voin laittaa sinulle suoraan asioita, joita olen tajunnut (ei tarkoita että olisin tajunnut niitä todellisuudessa, sinun mielestäsi, vaan sitä että omasta mielestäni olen tajunnut näin.. intuitiota unohtamatta). En laittaisi normaalisti näin suoran suoraa tekstiä, mutta katson asian nyt tarpeelliseksi, koska sinusta tuntuu ettei sinua ole tajuttu ja että olet jotenkin ulkopuolisena elämäsi jutuissa.
Lue seuraavat jutut läpi ja ala funtsia, mitä tehdä. Kirjoitin intuitiolla ja suoran suoraan, minun puolestani voit vaikka nakata tekstini ö-mappiin tai vaikka mitä, mutta kirjoitin jutut koska siltä tuntui.
Asianlaidat
1. Rekka-autohomma ei tunnu sopivan persoonallesi, tekee sinut onnettomaksi ja vie sinut kalja-hörönhörön-tissi-piilevä naisinho-tyhjyyden tuntemuksien pariin, kiitos liian raskaan ja itselle merkityksettömän (toisille tämä työ voi olla merkityksellistä, aivan kuten muidenkin duunien kohdalla..) työn.
2. Haluaisit tehdä jotain muuta.
3. Mutta madallat rimaa joka jutun suhteen. Muuhun työhön tai opiskeluihin hakeutuminen on uutta ja liian vieraalta tuntuvaa, jolloin on helpompi vain painaa pitkää päivää rekassa, vaikka tuntuisi miten paskalta. No, sitten suhdejuttujen kanssa sama homma. Normaalia suhdetta ja tyttöystävää on vaikea itselleen mieltää, jos lähtee siitä että pitää itseään törkymöykkynä joka saa tehdä mitä vain ja olla miten päin vain, kun siihen on kuitenkin "omana persoonana oikeus".
4. Ja sinulla on kaikki ovet avoinna, edelleen. Miksi madaltaa rimaa ja haluta paskan sekaan möyryämään (viittaan tällä elämäntyyliin), kun itsekin on siitä onneton ja itsensä paskaksi tunteva tapaus, kun kuitenkaan niin ei ole.
5. "Kun minä nyt olen tällainen..". Joopa joo ja paskat. Mitään kehitystä ei olisi tapahtunut kellekään vähänkään ei-pingviinimäiselle tapaukselle (termejänne tässä lainatakseni), jos he olisvat ajatelleet pingviinimäisen pysähtyneesti. "Kun minä nyt olen öy nöy tällainen". All work no play makes Jack a dull boy - jos pistää oman minänsä yhden neliösentin karsinaan, ei voi odottaa että persoona saisi puhua sieltä aitauksien laitamilta kovinkaan vahvasti. ihminen jää heikoksi.
6. Tsekkaa tämä. Ota tämä. Syö tämä.. ota vaan.
MINÄ + HALUTA = Minä on sitä miksi minä haluaa ja mitä minä on. Haluta olla. Ei tyytyä. Tehdä ratkaisuja ja kuunnella intuitiota. Näin ollen tämän yhtälön kaava menee näin: minä + haluta = persoona. Erittäin yksinkertiaistetusti, eikä tyhjentyen pelkkään haluamiseen, mutta siitä pointista jatkaminen on taas toinen stoorinsa kerrassaan ja minä en ole oikea shrink.. unohtamati sitä, etten lähetä laskuja perästä. Olen vain Hyväntekeväisyysjärjestö, kyllä, koko laitos.
7. Joten Släm, jelppaan sua lohtua vailla olevaa, jelppaan. Jos et jaksa lukea koko juttua, niin lue sitten vain nämä ohjeet (nautittava sisäisesti, jeps):
Pikaohjeet
a) Varaa aika työvoimatoimiston ammatinvalintaohjaajalle (tai mikä se nimike nyt onkaan). Soita siis työvoimatoimistoon ja sano että tarttisit apua työ-ja opiskelujuttujen valinnoissa.
b) Ala kehittää suunnitelmaa siitä, mitä sinä haluaisit ja mistä luulisit tulevasi onnelliseksi näihin samoihin aikoihin kun soittelet sinne ammatinvalinnan ohjauksiin. Mieti mitä sinä haluat.
c) Mieti käärmeitä. Ihastuttavia otuksia, luovat nahkansa ja uusiutuvat. Sitten rentoutuvat auringon paisteessa. Joksikin aikaa. Mitä on eläminen, jos ei halua muuta kuin "olla sitä mitä on vaan ja sit vaan silleen vaikka tuntuis milleen". Aivan sama oletko persoonaltasi ns. vittumainen vai et (pointti joka tuotu täälllä esiin) tai vietkö kirkkoon kolehtirahoja, aivan sama. Ainoa millä on merkitystä, on se, onko sinulla halua ja mitä persoonasi haluaa.
Joskus kirjoitit tänne, että haluaisit kuolla. Släm, miten olisi jos ennen sitä, kokeilisit elämistä siten kuin haluaisit.
d) " Mutkun mutkun.. Pitais hakee ja tehä sitten niin ja näin, en mä jaksa.." Paskat. Haudassa jaksaa levätä. Ei sulla asiat niin paskasti ole, etteikö niistä pystyisi "lähtemään". Ei sulla ole itse asiassa asiat lainkaan paskasti, niitä tarttis vaan muuttaa jotta kuolemanhalut saataisiin käännettyä vähän positiviisemmiksi asianlaidoiksi.
e) Toimi ohjeiden mukaan. Älä vastaa minulle mitään lömpönlömppöä siitä, kuinka "En mä nyt soittele sinne ja en nyt jaksa ja tällainen oon jne."
Näen sinut. Böö.
-
MarthaFocker
Gattaca kirjoitti:
Plussat tuosta eikä sun tissitkään nyt niiin rumat ole eikä perse paksu
Ei ketjua ilman martan tissejä, eiks ni? Jaksaa puhuttaa ne.
Viime näkemän niille kuului ihan hyvää ja terkkuja vain kityläisille.
Perse on edelleen paksu.
Mitens sun alakäyrällä menee? Ei ihan yhtä HOT topic kuin mun tissit, mutta mainittu tarpeeksi usein sekin.
älä nyt suotta kirjoita oodia kuudesti laukeavalle. ei ketään kiinnosta.
hermine kirjoitti:
Lilo on kyllä ollut vähän ylimielinen sosiaalisesti rajoittuneita kohtaan useammassa ketjussa, että en ihmettele jos on saanut paskaa niskaansa. Kaikki (sosiaalisesti rajoittuneemmat/humalaisemmat) eivät osaa vaan ilmaista vittuiluaan yhtä kylmässä tai piilotetussa muodossa kuin hän osaa.
Teräväkielisen ystäväni puolustukseksi toteaisin, että piikkien kärki nousi pintaan vasta siinä vaiheessa, kun vastapuoli ei useista suorasanaisista pyynnöistä huolimatta suostunut jättämään häntä rauhaan. Voinet ehkä ymmärtää, että siinä vaiheessa ymmärrys ja ystävällisyys alkaa loppua?
Don't Panic!
-
So Easy
Gattaca kirjoitti:Jos ei ole osa sitä kulttuuria, niin kiltteydestä tai taktisista syistä voi jättää vittuilematta. Mutta jos ei ole OMANA ITSENÄÄN kiltti, eikä mitään taktista syytä ole, miksi ei vittuilla?
Kyllä jokainen perimmillään haluaa olla kiltti. Maailman meno ja ihmisten tavat kasvaa siihen sisään vain varsin harvoin tuntuvat mahdollistavan heidän toteuttaa tätä osaa itsestään. Se tuntuu kurjalta.
Ihmiselle, jolla ei koskaan ole ollut edes mahdollisuutta kokea täyttymyksellisesti rakastavaa ympäristöä ja kokeilla/havainnoida omia vaikuttamisenmahdollisuuksiaan siinä, tämä on tietysti kaikki jotain täyttä utopiamussutusta. Totta kai; miten voisi tietää mitään jostain, mistä ei tiedä mitään?
Syvemmällä, alitajuntaisella tasolla jokaisen on kuitenkin mahdollista tuntemalla saada informaatiota siitä, miten todellisuudessa menee. Se vittuilu ei tunnu kenestäkään hyvältä. OK, riippuu tietysti siitä, miten määritellään tässä yhteydessä "hyvä", mutta minä tarkoitan tässä sillä sitä, että ei tunnu yhtä hyvältä kuin kilttinä oleminen. Rakastaminen. Ei ikinä. Jos ihminen ei osaa erottaa vittuilun mahdollisesti tuomaa jotain hetkellistä tyydytystä (jonka psykologinen pohja on sekin ruodittavissa, jos niin halutaan) ja rakastamisentunnetta, niin on kyllä todella itsetuntemus koko lailla lapsenkengissä. Mikä, kuten yllä sanoin, ei tosiaan nykymaailmassa(kaan) valtaosan ihmisistä tapauksessa ole mikään ihme.
Gattaca kirjoitti:Joskus vittuilu on tarpeen ihan oman hengissäsäilymisen takia, jotta ei anna pingviinimassan tukahduttaa. Jotta OLISI OMA ITSENSÄ. Vain oman itsen takia, pingviinit ei kuitenkaan mitään siitä ymmärrä. Tietysti voi myös eristäytyä pingviineistä, mutta joskus tekee gutaa antaa niille takaisin sitä painoa jonka kookaburralle kasaavat.
Teet tässä saman ajatusvirheen, josta ainakin itse olen aiemminkin huomauttanut. Yritän siis muotoilla selkeämmin.
Esität siis että itsetuntemuksen kaksi ääripäätä ovat se että on juuri niin kuin on sillä hetkellä eikä muutu mihinkään ja sitten toisessa ääripäässä massaan sopeutuminen mitään kyseenalaistamatta? Kamoon, etkö nyt jo itsekin tajua miten TYPERÄLTÄ tuollaisen väittäminen näyttää?
Millä perusteella itsetuntemus muka ensinkään olisi jotenkin yksiulotteisesti tarkasteltavissa ja, mikä vielä olennaisempaa, mihin ihmeeseen perustat sen että sen suhteen mikään ulottuvuus liittyisi massanormistoon sopeutumiseen?! Kuka niin on väittänyt? En ainkaan minä, missään vaiheessa (päinvastoin!), eikä minun näkemäni/muistamani mukaan kukaan muukaan itsetuntemuksen tärkeyden puolesta puhunut.
Miksi siis esität tuollaista?
Minun hypoteesini, kuten aiemminkin olen esittänyt, on se että sinä et kertakaikkiaan kykene ottamaan vastuuta omasta elämästäsi -- et edes itsetuntemuksen tai oikeastaan etenkään sen osalta. Yrität täten vääntää vaikka väkisin, kaikkea logiikkaa uhmaten, että sinun syysi olla kehittämättä itsetuntemustasi on se että et halua vain sopeutua massaan. Joo, älä sopeudu massaan, se on ihan OK, en minäkään ole koko elämäni aikana missään vaiheessa sopeutunut, mutta siitä huolimatta itsetuntemukseni ja sitä kautta itseni toteuttamisen mahdollisuudet ovat parantuneet huomattavasti. "Argumentaatiosi" ongelma onkin se, että se ei liity itse aiheeseen mitenkään.
Gattaca kirjoitti:Huvittavaa, että ensin pingviinit kehoittavat kookaburraa olemaan"oma itsensä" mutta kun kookaburra on sitä, ja luonteensa mukaan nauraa tai nokkii, niin sitten pingviinit sanovatkin, että tuo ei ole omana itsenä oloa, omana itsenä olo on vain jos on kuin pingviini
Huvittavaa? En tiedä, ehkä tuo kuvittelemasi esimerkki voi olla huvittava tai sitten ei, mutta edelleenkään se ei liity siihen, mistä ainakin itse olen sinulle jo useaan otteeseen kirjoittanut.
Ihmisen onnellisuuden monimuotoisuus ja kokonaisvaltaisuus riippuu siitä, miten kattavasti eri elämän osa-alueilla hän toteuttaa itseään. Oletko sinä kokonaisvaltaisesti onnellinen? Et. Niinpä niin. Voidakseen toteuttaa itseään on ensin tunnettava itsensä.
Sen verran olen esimerkiksi Snapan ajatuksenjouksusta saanut kiinni, että tässä kohtaa ainakin hänellä on tukka pystyssä raivosta että voisiko vielä jotain itsestäänselvempää sanoa. Noh. Katsokaa ympärillenne: ettekö muka näe kaikkialla ihmisiä, jotka toiminnallaan eivät todellakaan edistä omaa onnellisuuttaan, vaan pikemminkin päinvastoin? Ei itsetuntemuksessa olekaan kyse itsestäänselvyyksien heittelystä -- mitä järkeä siinä yksin olisi -- vaan siitä, että todellakin toimii niin kuin itselleen on parasta. Walk the talk. Tässä ikään kuin sivuutetaan se fakta että kysymys siitä, miten saisi toimittua niin kuin syvällisellä tunteen tasolla parhaaksi kokee, on itse asiassa kaikkea muuta kuin triviaali.
Takaisin sinuun, Gattaca. Sanot ilman muuta, että sinähän juuri toteutatkin itseäsi täydellisesti nykyiselläsi; vittuilut, riehumiset, jankkaamiset, kaikki tämä on juuri sinua itseäsi, eikö niin? Mitäpä jos laajennetaan kysymystä niin, että onko kaikki tuo juuri sellaista kuin miten kaikkein syvimmilläsi toivoisit voivasi elää? Että elämäsi olisi juuri tuollaista, kaikkine nykyisine tuntemuksinesi, tästä hetkestä kuolemaasi asti? En usko.
Se, että et ole kokonaisvaltaisesti onnellinen, todistaa siitä että et toteuta itseäsi niin täydesti kuin voisit. Piste. Tähän vastaat, että ennemminhän sinä olet vaikka vähän onneton kuin sopeudut mass... niin, paitsi että MINÄ EN EDELLEENKÄÄN OLE MISSÄÄN VAIHEESSA MILLÄÄN TAVOIN VIITANNUT ETTÄ SINUN PITÄISIKÄÄN. Etkö huomaa mitä teet? Siirrät syyn ja vastuun "massaan", vaikka SE EI LIITY TÄHÄN MITENKÄÄN!
Sinun itsetuntemuksesi kehittyminen ja sitä kautta onnellisemman elämän eläminen ovat sinun OMA prosessisi, eikä sillä ole MITÄÄN tekemistä jonkun muun näkemykseen sopeutumisen kanssa. Ei mitään. Ratkaisu on löytää itsensä, ei sopeutua muihin. Itse asiassa olet nykyiselläsi paljon riippuvaisempi tuosta massasta kuin olisit jos tuntisit itseäsi paremmin. Kuten on todettu niissä lukuisissa geelihipsimis- yms. ketjuissa, ei itseään kokonaisvaltaisesti toteuttavaa ihmistä hevonhelvettiä hetkauta, mitä joku muu nyt on sitten hänen linjastaan mieltä, jos hän itse sydämessään tuntee sen olevan oikein. Vielä vähemmän tämä kokisi tarvetta riehua ja jauhaa paskaa asiasta muille.
Vaan sinäpä riehut. Mikä siis ratkaisuksi? Se, että alkaisit tutkiskella ja myös kyseenalaistaa omaa käyttäytymistäsi, vai se, että et itse ota tilanteestasi minkäänlaista vastuuta ja yrität, vaikka sitten kuinka naurettavin keinoin tahansa, sysätä vastuun "massan", yhteiskunnan, koulutuksen, kitylutkien, metroseksuaalien, geelihipsijöiden, oikeastaan ihan kenen tahansa muun kuin itsesi harteille?
--------
Vielä tästä:
Gattaca kirjoitti:Ja sellaisesta en ole nähnyt mitään todisteita, vaikka olen maailman purkanut ja koonnut mielessäni monta ketaa, toisin kuin te sopeutuvat ja ohjelmoidut pingviinirobotit.
Ensinnäkin, väittämällä "purkaneesi ja koonneessi maailman mielessäsi monta kertaa" teet kenelle tahansa yhtään ihmisen psykologiaa ymmärtävälle täysin selväksi että sinulla on vakavasti harhainen kaikkivoipaisuuden käsitys itsestäsi. Se, miten kokonaisvaltaisesti ja syvällisesti kukaan pystyy mitään ymmärtämään, riippuu yhtäältä tämän subjektin informaatiopohjan kattavuudesta tästä objektista ja toisaalta subjektin analyyttisen käsittelykyvyn rajallisuudesta. Sikäli siis kun ei ole olemassa sen enempää rajatonta tiedontallennuskapasiteettia kuin ääretöntä tiedonkäsittelytehoakaan, on väitteesi täysin absurdi. Käytännössä se mitä sanot on että OLET JUMALA.
Voidaan tietysti ajatella, että tuo oli vain vitsi. Sitäkö se oli? Entä kuinka paljon se, että onko joku asia sinun nähdäksesi "vitsi" vai ei, riipuu siitä kuinka perustellusti sinun kyseinen väitteesi kyseenalaistetaan? Minusta tuntuu, että esität jumalallisena totuutenasi kaikkea, kunnes toisin todistetaan. Ja sen sijaan että myöntäisit, IKINÄ, olevasi missään väärässä, niin sitten jälkikäteen esität että koko juttu oli alunperinkin vain "vitsi".
Ihan toimiva algoritmi -- jos ei halua kehittyä ihmisenä lainkaan.
Ja tämä jatkuva esityksesi tästä, että on olemassa vain sinä (= totuus) ja sitten toisaalta tämä loputon homogeeninen pingviinien/sopulien meri (= ne "kaikki muut"), jotka ovat sitten kaikessa väärässä, koska ovat eri mieltä kuin sinä. Tällainen sinun tapasi ajatella on todellakin aivan mahdollinen -- siis että tuollaista olennaisesti kehäpäätelmiin perustuvaa maailmankuvaa voi teoriassa ja näköjään myös käytännössäkin ylläpitää -- sitä ei kukaan kiellä, mutta juuri muuta funktiota sillä ei ole kuin ylläpitää illuusiota ylivertaisuudestasi ja näin välttyä ottamasta itse vastuuta elämästäsi missään mielessä.
Ja keitä ovat nämä "pingviinit"?! Minä en totta puhuen edes tiedä mistä sinä puhut. "Pingviini" on yksinkertaistus. Kuinka yksinkertainen haluat olla? Kuinka monta "pingviiniä" sinä tunnet? Siis läheisesti? Ettei vain olisi niin, että "pingviini" on jotakuinkin sama asia kuin itselle tuntematon, josta seuraavan epävarmuuden peittämiseksi on kehitetty yksinkertaistus, ettei asiaa tarvisi sen enempää ajatella?
-------
Ja HellBell...
-
segma
-
EveryWoman
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
killkill kirjoitti:Muistuttaisin kuitenkin, että vittuiluakin on monenlaista. Kun kyseessä on tasaväkisten osapuolten verbaalimiekkailu, jossa ei potkita munille eikä puristella perseitä (kts Manala vs Gullible osat I-MCMXC), homma on mielestäni ok.
Entäs sinä vs. slam, osat 1-10, aiheesta slamin vaikeaselkoinen kirjoitustyyli? Siinäkö tasaväkiset osapuolet verbaalimiekkailivat? Minua ainakin pisti silmään ja olin jo huomauttaa asiasta kunnes tuli tämä sotku väliin.
Jos slamia kannustamisen sijaan haukutaan täällä vajavaisuuksista joiden suhteen hän epäilemättä haluaisi kehittyä (ja jotka jo muutenkin pitävät häntä sosiaalisesti irrallaan tästäkin laumasta), en olisi noin huuli pyöreänä ihmettelemässä ja syyllistämässä sinä päivänä kun hän pimahtaa.
killkill kirjoitti:Tässä Lilo vs slam -insidentissä oli kyse sensijaan - vertauskuvaa käyttääkseni - kadulla tapahtuvasta pahoinpitelystä, jossa hyökätään varoittamatta, ilman syytä, viattoman osapuolen kimppuun. Tätä EI pidä mielestäni suvaita.
En minäkään tuollaista suvaitse - kuten en loputonta vittuilua heikommassa asemassa olevan kirjoitustavastakaan, ainakaan henkilölle joka tosissaan yrittää sitä parantaa (ja on vähän jo onnistunutkin). Sekin kannattaa muistaa, että voin aivan hyvin sympata slamia vaikka en hänen tämänkertaista käytöstään suvaitsisikaan.
-
EveryWoman
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
MarthaFocker kirjoitti:Höpöllöpö. Tottakai on jos vain sattuu olemaan vittumainen persoona.
Kuten HB jo sanoikin, tämä alkaa olla aika OT, mutta eipä se ennenkään ole keskustelua estänyt.
Toki tuo on määrittelykysymys siinä missä muutkin. Onko vaikkapa psykopaatti täysin oma itsensä, vai määritelläänkö asia niin, että hänen persoonallisuudessaan on häiriö, jonka poistumisen jälkeen hän olisi enemmän oma itsensä? Molemmat määritelmät ovat mahdollisia. Voidaan sanoa, että ihminen on aina oma itsensä, koska juuri sellainen hän sillä hetkellä on, mutta sellainen määritelmä ei toisaalta ole kovin käyttökelpoinen (koska se ei enää kerro ihmisestä mitään). Siksi oman määritelmäni mukaan ihminen on sitä enemmän oma itsensä, mitä johdonmukaisemmin hän toteuttaa henkilökohtaista onnellisuuttaan käytännössä.
Vittuiluakin on toki useita lajeja. On ystävällismielistä vittuilua, jolla voi kierolla tavalla osoittaa pitävänsä toisesta tai arvostavansa häntä. Ja on toisen herättämiseen pyrkivää kärkevää mutta asiapainotteista kielenkäyttöä, joka tietyn kärkevyysrajan ylittäessään on kai luokiteltavissa myös vittuiluksi. Ja sitten on sitä toisen loukkaamiseen tai mustamaalaamiseen tähtäävää, jollaista Slam ilmeisesti on kohdistanut Liloon, ja jota kommenttini koski. Sellainen vaikuttaa vittuilijaan itseensäkin tämän elämää kurjistavasti, joten sellaiseen turvautuvan en voi omalla määritelmälläni sanoa olevan täysin oma itsensä.
Yhtä pätevä väite voisi olla, että toisia jatkuvalla syötöllä epävarmoiksi väittävä haluaakin vain pönkittää omaa egoaan alentamalla muita ---> eli on itse epävarma, kun noin pitää pönkitellä.
Toki noin voi sanoa, etenkin jos esitetyt väittämät eivät yleensä perustu kunnolliseen argumentaatioon ja niitä esitetään itsepuolustustarkoituksessa. Raottaisitko kuitenkin vielä tätä tietämättömyyden verhoa, jonka taakse olen joutunut: Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen (tai edes tähän OT-aiheeseen)?
Mut tiäksä EW, toi vittu-sana ei sovi sulle. Se ei sovi kellekään. Se on ruma sana.
Saatat olla aivan oikeassa, mutta minun itsetuntemukseni ei ole vielä niin herkistynyttä, että olisin havainnut vittu-sanan käytön negatiiviset vaikutukset omassa elämässäni. Sinä päivänä kun alan oikeasti tajuta miten se vaikuttaa, sanan käyttö loppuu.
-
EveryWoman
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Gattaca kirjoitti:Luuletko, ettet itse ole epälooginen vaikka rajoittuneen PetriFB:n mielestä? Koska et ole raamatullinen?
Jos PetriFB esittäisi, että minulle on tullut logiikkavirhe ajatusrakennelmani kohdassa x, ymmärrettävien perustelujen kera, niin itsestäänselvästi luottaisin. Sekin on logiikkavirhe, jos (/kun??!?) kuvittelet, että argumentin esittäjän persoonallisuudella olisi vaikutusta argumentin paikkansapitävyyteen.
Et voisi, enkä minäkään sinun.
Ensinnäkin olet väärässä tuossa veikkauksessasi minun suhteeni. Toiseksi olet tyypillisen ennakkoluulouskoinen (= epälooginen), jos itse toimit tuolla tavalla. Siis päätät ensin, onko argumentin esittänyt henkilö luotettava/fiksu/looginen/jne., ja sen mukaan sitten uskot tai olet uskomatta mitä hän sanoo - sen sijaan että arvioisit väittämän mukana seuranneiden perustelujen avulla, onko siinä järkeä vai ei. Sokea kana voi löytää jyvän, ja pysähtynyt kellokin on oikeassa kahdesti vuorokaudessa.
Just tuollaista paskavihjailua. Et pärjää loogisesti minulle, niin esität tuollaisia vihjailuja, tarkoituksena saada minut epävarmaksi ilman perusteluja.
Olen johdonmukaisesti ja jatkuvasti perustellut jokaisella kerralla, kun olen sanonut että ajattelusi on epäloogista (tämän ketjun yleisluontoista kommenttia lukuunottamatta). Sinä jätät yleensä vastaamatta niihin kommentteihin mitään, tai sitten vastaat hyvin ympäripyöreästi tyyliin: Et ymmärtänyt (jättäen yksilöimättä mitä en ymmärtänyt ja miten se olisi pitänyt ymmärtää). Tai: En vastaa, ei kannata.
Katso peiliin tai lue aiempia keskusteluja läpi, Gattaca. Sinä olet se, joka jatkuvasti jättää väittämänsä perustelematta. Löydät vaivatta useita esimerkkejä kun palaat mihin tahansa sellaiseen ketjuun, johon kirjoittamisen olet päättänyt lopettaa, ja luet ajatuksella siitä viimeiset viestisi muiden kirjoittamine vastineineen. Vähän kyllä ihmettelen, miten ne perustelut nyt jälkikäteen sinua alkoivat kiinnostaa kun ko. ketjuissa vain väistelit tai lopetit kirjoittamisen/lukemisen kesken. Edit: Siellä ne odottavat edelleen, ja voit halutessasi koska tahansa palata tutustumaan niihin. Et kai sentään odota, että alkaisin vielä erilliseen ketjuun referoida ja lainailla pätkiä niistä samoista teksteistä, jotka itse olet aiemmin suureen ääneen tuominnut turhaksi luettavaksi? Mene itseesi.
Minä en yritä saada sinua epävarmaksi, Gattaca. Usko tai älä, minä en halua kenellekään täällä mitään pahaa. Päin vastoin.
nerokkaana varmaan saat minutkin ymmärtämään..
Minulla on kokemusta itseäni fiksumpien kanssa keskustelemisesta. Heidät saan yleensä ymmärtämään tavattoman helposti mitä tahansa (Edit2: sillä edellytyksellä että olen itse tajunnut edes auttavasti asian, josta puhun). Tästä en kuitenkaan ota kredittiä itselleni - se, mitä ihminen ymmärtää ja mitä ei, on ensisijaisesti kiinni hänen omasta asenteestaan (ja kapasiteetistakin toki). Ainoa, mitä minä voin tehdä, on selittää asioita sinulle niin selvästi kuin kykenen. Sitä olen tehnyt tähänkin asti, samoin kuin muutama muukin kityläinen. On sinun vastuullasi lukea ne tekstit ennakkoluulottomasti ja vastaanottavaisesti, ja esittää asiallisia kysymyksiä (vittuilun ja jo tyhjiksi osoitettujen kierrätysvirsien sijaan) niistä kohdista joita et ymmärtänyt. Vaikka vastuunpakoilussasi ehkä kovasti toivoisitkin, kukaan muu ei voi tätä sinun puolestasi tehdä.
Viimeksi muokannut EveryWoman, 19.02.2006 3:41. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
EveryWoman
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Höh, tuplaviesti poistoon.
Viimeksi muokannut EveryWoman, 18.02.2006 20:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
EveryWoman
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
-
Vieras
Rapanhapakko kirjoitti:henkilö A sokean itsevarmasti paasaa omaa YLEISPÄTEVÄNÄ pitämäänsä maailmankuvaansa ja "hyvää tarkoittavia neuvoja" ihan toisen maailman henkilölle B, joka joutuu sitä kuuntelemaan. Kunnes ei jaksa kuunnella vaan vetäisee Aata turpiin. Josta A ei käsitä mitään, hänhän on ITSESTÄÄNSELVÄSTI oikeassa, maailma ON sellainen kuin hän näkee ja turpiin vetäjä B se ainoa pahantekijä.
Itsevalaistumisen paikka?
-
EveryWoman
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Gattaca:
Koska ilmoitit poistetussa ketjussa (miksi syytit sen poistamisesta minua?), että et edes halua keskustella asiallisesti, vaan vain solvata ihmisiä tehdäksesi heihin psykologisen pesäeron, en ole kiinnostunut vastaamaan sinulle (koska itseäni kiinnostaa asiakeskustelu eikä yksipuolisen keuhkoamisen kohteena oleminen). Tähän asti olen vastaillut, koska uskon että sinulle olisi apua niiden asioiden ymmärtämisestä joita olen yrittänyt sinulle selittää. Tämä ei tarkoita että asettaisin itseni sinun yläpuolellesi - yhtä hyvin sinulla voisi olla minulle jotakin sellaista annettavaa joka auttaisi minua omissa ongelmissani (tosin en usko sinulla olevan käsitystä minun ongelmistani, koska en ole niitä Kityyn tuonut).
Jos joskus tulevaisuudessa osoitat alkaneesi keskustella asiallisesti, alan taas vastailla sinulle. Asiallisuudella tarkoitan
a) vastavuoroisuutta: vastataan toisen kysymyksiin kunnolla, vaikka ne olisivatkin itselle turhan oloisia, eikä käytetä uudelleen niitä argumentteja jotka opponentti on kumonnut (= ei jankuteta),
b) asiapitoisuutta: väittämät muotoillaan selkeästi ja ymmärrettävästi siten, että tahalliset kärjistykset ja vitsit erottuvat selvästi asiaväittämistä (joista teksti pääasiassa koostuu), ja väittämät myös perustellaan huolellisesti ja objektiivisuuteen pyrkivästi, ja
c) rakentavuutta: pyrkimyksenä on sen ymmärtäminen mitä opponentti sanoo, omien kantojen selittäminen opponentille mahdollisimman ymmärrettävästi, ja muodostuneen ymmärryksen varassa eteneminen - ei opponentin solvaaminen ja mollaaminen.
Voi kuitenkin olla että minua ei ole enää edes mahdollista saada uskomaan asiallisuuteesi. Kokemus on osoittanut, että yksi tai kaksi auttavasti asiallista viestiä sinulta ei takaa ettetkö myöhemmin samassa keskustelussa siirtyisi taas vittuilulinjalle. Tähän mennessä olet poikkeuksetta siirtynyt. Jos sinulla itselläsi on jokin ehdotus siitä, miten voisin tietää kannattaako minun jatkossa kirjoitella vastineita teksteihisi, mainitse toki.
Saat sen sitten joskus, kun bannisi päättyy. Kanssani käytävään yksityisviestikeskusteluun pätee sama kuin palstakeskusteluunkin: jos vastaat vähänkään asiattomasti, jätän oman vastaukseni kirjoittamatta - tekstisi virheellisyyksistä ja provosoinneista riippumatta.
Ei. En enää katso pornoa.
Edit: Selvyyden vuoksi tiivistän vielä olennaisimman. En vastusta eriävien mielipiteiden esittämistä, esitänhän niitä itsekin. En vastusta asiaväittämiäsi, vaan olen useimmista samaa mieltä (tosin eri painotuksin ja usein aivan erilaisin perusteluin). Mutta en halua osallistua keskusteluun, jossa toinen osapuoli ilmaisee itseään asiattomasti (kts. yo määritelmä).
Koska ilmoitit poistetussa ketjussa (miksi syytit sen poistamisesta minua?), että et edes halua keskustella asiallisesti, vaan vain solvata ihmisiä tehdäksesi heihin psykologisen pesäeron, en ole kiinnostunut vastaamaan sinulle (koska itseäni kiinnostaa asiakeskustelu eikä yksipuolisen keuhkoamisen kohteena oleminen). Tähän asti olen vastaillut, koska uskon että sinulle olisi apua niiden asioiden ymmärtämisestä joita olen yrittänyt sinulle selittää. Tämä ei tarkoita että asettaisin itseni sinun yläpuolellesi - yhtä hyvin sinulla voisi olla minulle jotakin sellaista annettavaa joka auttaisi minua omissa ongelmissani (tosin en usko sinulla olevan käsitystä minun ongelmistani, koska en ole niitä Kityyn tuonut).
Jos joskus tulevaisuudessa osoitat alkaneesi keskustella asiallisesti, alan taas vastailla sinulle. Asiallisuudella tarkoitan
a) vastavuoroisuutta: vastataan toisen kysymyksiin kunnolla, vaikka ne olisivatkin itselle turhan oloisia, eikä käytetä uudelleen niitä argumentteja jotka opponentti on kumonnut (= ei jankuteta),
b) asiapitoisuutta: väittämät muotoillaan selkeästi ja ymmärrettävästi siten, että tahalliset kärjistykset ja vitsit erottuvat selvästi asiaväittämistä (joista teksti pääasiassa koostuu), ja väittämät myös perustellaan huolellisesti ja objektiivisuuteen pyrkivästi, ja
c) rakentavuutta: pyrkimyksenä on sen ymmärtäminen mitä opponentti sanoo, omien kantojen selittäminen opponentille mahdollisimman ymmärrettävästi, ja muodostuneen ymmärryksen varassa eteneminen - ei opponentin solvaaminen ja mollaaminen.
Voi kuitenkin olla että minua ei ole enää edes mahdollista saada uskomaan asiallisuuteesi. Kokemus on osoittanut, että yksi tai kaksi auttavasti asiallista viestiä sinulta ei takaa ettetkö myöhemmin samassa keskustelussa siirtyisi taas vittuilulinjalle. Tähän mennessä olet poikkeuksetta siirtynyt. Jos sinulla itselläsi on jokin ehdotus siitä, miten voisin tietää kannattaako minun jatkossa kirjoitella vastineita teksteihisi, mainitse toki.
Rapanhapakko kirjoitti:Jos sulla on tallessa tai viitsit kirjoittaa uudestaan sen pyytämäni viestin "epäloogisuuksistani", voisit lähettää sen [email protected]. Kityn alkuperäiseen osoitteeseeni kun en sattuneesta syystä pääse.
Saat sen sitten joskus, kun bannisi päättyy. Kanssani käytävään yksityisviestikeskusteluun pätee sama kuin palstakeskusteluunkin: jos vastaat vähänkään asiattomasti, jätän oman vastaukseni kirjoittamatta - tekstisi virheellisyyksistä ja provosoinneista riippumatta.
Rapanhapakko kirjoitti:P.s. kiinnostaisiko sinua saada videoni "College co-ed fucks a dog in her dorm room"?
Ei. En enää katso pornoa.
Edit: Selvyyden vuoksi tiivistän vielä olennaisimman. En vastusta eriävien mielipiteiden esittämistä, esitänhän niitä itsekin. En vastusta asiaväittämiäsi, vaan olen useimmista samaa mieltä (tosin eri painotuksin ja usein aivan erilaisin perusteluin). Mutta en halua osallistua keskusteluun, jossa toinen osapuoli ilmaisee itseään asiattomasti (kts. yo määritelmä).
-
So Easy
Gattaca, jos kenelle tahansa psykologian ammattilaiselle näytettäisiin minun edellinen viestisi sinulle ja sitten sinun vastauksesi siihen, olisi diagnoosi aina sama: elät harhassa. Kokeillaanko?
Minulle ei kuitenkaan makseta tästä mitään, ja kun, kuten EW:kin tuossa totesi, sinun tarkoituksesi ei tunnu olevankaan asiallinen keskustelu vaan lähinnä kai teini-iässä riehumatta jääneiden angstien purkaminen, niin saat minun(kin) puolestani tehdä sen jossain muualla.
--------
Ihmisen onnellisuus ON itsensä toteuttamista. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, päättyykö ihmisen elämä nyt sitten vaikkapa marttyyrikuolemaan vai autuaana omassa sängyssä nukkuen. Taas näitä aivan tyrmistyttäviä loogisia virheitäsi, joita et todellakaan tekisi, JOS olisit niin älykäs kuin millaisena tunnut itseäsi pitävän. Totta puhuen annat itsestäsi älyllisesti varsin keskinkertaisen kuvan.
Se, että sanot että joojoo toteutat itseäsi mutta et voi olla onnellinen kun olet ristiriidassa maailman kanssa, kertoo nimenomaan siitä, että ET kokonaisvaltaisesti toteuta itseäsi. Se, että muu maailma näin rajoittaa onnellisuuttasi, kertoo siitä että olet siitä riippuvainen. Ei sinun tarvisi olla. Mutta tuolla nykyisellä toiminnallasi et kyllä tule kasvamaan ihmisenä, toteuttamaan kokonaisvaltaisemmin itseäsi, etkä siten vapautumaan riippuvaisuudestasi muusta maailmasta. Eikö tähänastinen elämäsi ole tätä muka vielä riittävän vahvasti todentanut?
Ja oikeesti, jos "filosofian myyttien murskaaminen" todella on ollut yksi keskeisimpiä tavoitteitasi elämässäsi, niin en voi kuin ihmetellä, että et ole saanut otettua edes ensiaskeleita sen toteuttamisessa. Siis mennyt yliopistolle filosofian osastolle, valmistunut maisteriksi, väitellyt, pitänyt luentoja, kirjoittanut kirjoja. Ei voi olla niin vaikeaa. Ja sinä sanot, että tämä on ollut keskeisimmistä tavoitteistasi? Totuus taitaakin olla se, että sinulla ei älysi puolesta oikeasti olisikaan rahkeita tähän, ja koska pelkäät tämän asian ilmituloa julmetusti, et uskalla edes yrittää. Tietenkään et ikipäivänä voi myöntää, että kyse on vain pelkuruudestasi (vaikka se on lähes ilmiselvää), vaan keksit mitä naurettavimpia sepityksiä siitä, miten SINUN saamattomuutesi onkin mukamas JONKUN TOISEN syy.
Tunnen myös ihmisiä jotka ovat enemmän tai vähemmän omistautuneet "eläinten pelastamiselle". Ero heidän ja sinun välillä on se, että sinä et ole konkreettisesti saanut tehtyä eläinten eteen juuri paskan vertaa -- ellei karhupullojen hyväilyä sitten lasketa. Voit selitellä itseksesi tästäkin ties mitä, mutta fakta on että tuolla menolla siinä vaiheessa, kun sinut lasketaan hautaan, ei kukaan voi todeta muuta kuin että siinäpä oli kaveri joka ei tosiaan eläinten eteen mitään saanut tehtyä, kun ei saanut otettua itseään niskasta kiinni ja ryhdyttyä hommiin, vaan keksi ties mitä tekosyitä ja syytteli saamattomuudestaan muita. Surullinen tapaus.
--------
Täten siis niin kauan kuin tuo teinimäinen vastuuton riehumisesi jatkuu eikä asiallisesta keskustelusta ole tietoakaan, taidan tehdä samoin kuin jo muutamat ennen minua ja ignorata nuo samaa toistavat vasta-argumentteja huomioon ottamattomat jorinasi. Ei se nyt ole sinulle itsellesikään hyväksi, että voit täällä rellestää miten sattuu. Johonkin ne rajat on vedettävä -- vaikka vanhempasi eivät niitä sinun lapsuudessasi olisi osanneetkaan asettaa.
Toivon, että ymmärtäisit hakeutua terapiaan. Tilasi vaikuttaa siinä määrin patologiselta, että ilman apua tuskin merkittävää parannusta elämänlaatuusi on odotettavissa. Mitään hyötyä siitä ei kuitenkaan ole, ellet itse ymmärrä tarvivasi apua. Sen tajuaminen ei selvästikään ole vielä tapahtunut, mutta toivottavasti joskus. Itsesi vuoksi.
--------
P.S. Nyt viimeisimmäksi jonkin matkaa lukemani psykiatri Scott Peckin kirja The Road Less Traveled vaikuttaa ansiokkaalta -- ja varsin relevantilta tämän keskustelun kannalta. Jos tuota ei lähikirjastosta löydy, niin jos laitat jonkin toimitusosoitteen yksityisviestissä, niin voin tilata sinulle kopion. Vaikka oletettavaa toki on, että sinua "ei kiinnosta", koska jo "tiedät" mitä kirjassa kuitenkin sanottaisiin, vai? Ettet vain olisi jo päättänyt mikä tulkintasi kirjasta tulisi olemaan -- riippumatta siitä, mitä siinä todellisuudessa sanottaisiin?
Minulle ei kuitenkaan makseta tästä mitään, ja kun, kuten EW:kin tuossa totesi, sinun tarkoituksesi ei tunnu olevankaan asiallinen keskustelu vaan lähinnä kai teini-iässä riehumatta jääneiden angstien purkaminen, niin saat minun(kin) puolestani tehdä sen jossain muualla.
--------
Ihmisen onnellisuus ON itsensä toteuttamista. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, päättyykö ihmisen elämä nyt sitten vaikkapa marttyyrikuolemaan vai autuaana omassa sängyssä nukkuen. Taas näitä aivan tyrmistyttäviä loogisia virheitäsi, joita et todellakaan tekisi, JOS olisit niin älykäs kuin millaisena tunnut itseäsi pitävän. Totta puhuen annat itsestäsi älyllisesti varsin keskinkertaisen kuvan.
Se, että sanot että joojoo toteutat itseäsi mutta et voi olla onnellinen kun olet ristiriidassa maailman kanssa, kertoo nimenomaan siitä, että ET kokonaisvaltaisesti toteuta itseäsi. Se, että muu maailma näin rajoittaa onnellisuuttasi, kertoo siitä että olet siitä riippuvainen. Ei sinun tarvisi olla. Mutta tuolla nykyisellä toiminnallasi et kyllä tule kasvamaan ihmisenä, toteuttamaan kokonaisvaltaisemmin itseäsi, etkä siten vapautumaan riippuvaisuudestasi muusta maailmasta. Eikö tähänastinen elämäsi ole tätä muka vielä riittävän vahvasti todentanut?
Ja oikeesti, jos "filosofian myyttien murskaaminen" todella on ollut yksi keskeisimpiä tavoitteitasi elämässäsi, niin en voi kuin ihmetellä, että et ole saanut otettua edes ensiaskeleita sen toteuttamisessa. Siis mennyt yliopistolle filosofian osastolle, valmistunut maisteriksi, väitellyt, pitänyt luentoja, kirjoittanut kirjoja. Ei voi olla niin vaikeaa. Ja sinä sanot, että tämä on ollut keskeisimmistä tavoitteistasi? Totuus taitaakin olla se, että sinulla ei älysi puolesta oikeasti olisikaan rahkeita tähän, ja koska pelkäät tämän asian ilmituloa julmetusti, et uskalla edes yrittää. Tietenkään et ikipäivänä voi myöntää, että kyse on vain pelkuruudestasi (vaikka se on lähes ilmiselvää), vaan keksit mitä naurettavimpia sepityksiä siitä, miten SINUN saamattomuutesi onkin mukamas JONKUN TOISEN syy.
Tunnen myös ihmisiä jotka ovat enemmän tai vähemmän omistautuneet "eläinten pelastamiselle". Ero heidän ja sinun välillä on se, että sinä et ole konkreettisesti saanut tehtyä eläinten eteen juuri paskan vertaa -- ellei karhupullojen hyväilyä sitten lasketa. Voit selitellä itseksesi tästäkin ties mitä, mutta fakta on että tuolla menolla siinä vaiheessa, kun sinut lasketaan hautaan, ei kukaan voi todeta muuta kuin että siinäpä oli kaveri joka ei tosiaan eläinten eteen mitään saanut tehtyä, kun ei saanut otettua itseään niskasta kiinni ja ryhdyttyä hommiin, vaan keksi ties mitä tekosyitä ja syytteli saamattomuudestaan muita. Surullinen tapaus.
--------
Täten siis niin kauan kuin tuo teinimäinen vastuuton riehumisesi jatkuu eikä asiallisesta keskustelusta ole tietoakaan, taidan tehdä samoin kuin jo muutamat ennen minua ja ignorata nuo samaa toistavat vasta-argumentteja huomioon ottamattomat jorinasi. Ei se nyt ole sinulle itsellesikään hyväksi, että voit täällä rellestää miten sattuu. Johonkin ne rajat on vedettävä -- vaikka vanhempasi eivät niitä sinun lapsuudessasi olisi osanneetkaan asettaa.
Toivon, että ymmärtäisit hakeutua terapiaan. Tilasi vaikuttaa siinä määrin patologiselta, että ilman apua tuskin merkittävää parannusta elämänlaatuusi on odotettavissa. Mitään hyötyä siitä ei kuitenkaan ole, ellet itse ymmärrä tarvivasi apua. Sen tajuaminen ei selvästikään ole vielä tapahtunut, mutta toivottavasti joskus. Itsesi vuoksi.
--------
P.S. Nyt viimeisimmäksi jonkin matkaa lukemani psykiatri Scott Peckin kirja The Road Less Traveled vaikuttaa ansiokkaalta -- ja varsin relevantilta tämän keskustelun kannalta. Jos tuota ei lähikirjastosta löydy, niin jos laitat jonkin toimitusosoitteen yksityisviestissä, niin voin tilata sinulle kopion. Vaikka oletettavaa toki on, että sinua "ei kiinnosta", koska jo "tiedät" mitä kirjassa kuitenkin sanottaisiin, vai? Ettet vain olisi jo päättänyt mikä tulkintasi kirjasta tulisi olemaan -- riippumatta siitä, mitä siinä todellisuudessa sanottaisiin?
-
nojoojust
Rapanhapakko kirjoitti:Mutta kun MINÄ sanon mitä vaan pingviinilauman ulkopuolelta, saati sen L-sanan, niin minunhan TÄYTYY olla mielisairas kuin toisinajattelija Neuvostoliitossa tai sitten pingviinien käsikirjasta etsitään kohta, että minähän olenkin vaan kade ja haluaisin olla pigviini
Turpiin saan, se on selvää, mutta ylimielisyys ja omien käsitysten itsestäänselviksi luuleminen ja siitä noudeva kopeus on enimmäkseen muiden puolella. Joten turpiin vaan teille.
Minä muutin mieleni, jatkan kuitenkin keskustelua kanssasi. Olen alkanut ymmärtää, että todella olet umpikujassa, josta et voi päästä pois. Osittain ongelma liittyy yhteiskunnan rakenteisiin, sinunkaltaisillesi ihmisille ei ole olemassakaan ihmisarvoista asemaa. Se on väärin, mutta kun kyseessä on persoonallisuuden ongelmallinen rakenne, joka ei varsinaisesti ole sairaus, ei sitä tietenkään ole mahdollista "parantaa" ja toisaalta taas yhteiskunnan muuttaminen on aivan yhtä mahdotonta. Sinä olet sinä, elämäsi loppuun asti, eikä tämä yhteiskunta sovi sinulle. Työttömyyskorvauksien avulla sinut lakaistaan maton alle, kukaan ei todellisuudessa välitä. Etkä sinä edes ole ainoa, jopa minä, pingviini, olen välillä ollut samassa tilanteessa, mutta onneksi kyseessä on ollut lääkkeillä hoidettava sairaus.
Oli kuitenkin sen verran hauska yö perehtyessäni pingviinikäsikirjaani nimeltä Mielitaudit, kirjoittajana psykiatrian erikoislääkäri Hannu Naukkarinen, että on ihan pakko jakaa kokemukseni:
Narsistinen persoonallisuushäiriö
Henkilö kokee olevansa erityinen ja erikoisarvostuksen arvoinen, eikä hän pysty kokemaan myötätuntoa toisia kohtaan. Henkilö kokee itsensä paremmaksi kuin muut ihmiset ovat.
Psyykkisinä puolustusmekanismeina narsistisessa persoonallisuushäiriössä henkilöt käyttävät kieltomekanismia, hän kieltää tietoisuudesta häntä epämiellyttävät asiat ja kohdentaa itseltään kielletyt ja torjutut asiat muiden piirteiksi. Narsistiseen persoonallisuushäiriöön liittyy usein heikentynyt minän (egon) toiminta.
Epäsosiaalinen, asosiaalinen persoonallisuushäiriö
He eivät halua sopeutua sosiaalisiin säähtöihin ja normeihin. He eivät myöskään halua tai kykene oppimaan kokemuksistaan. Henkilö saattaa olla pitkäänkin työttömänä. Psykodynaamisesti taustalla katsotaan olevan huono superegon minää kontrolloiva toiminta. Narsistisessa persoonallisuushäiriössä ihminen hakee huomiota toisilta asosiaalisluonteisilla teoillaan.