Kitinä

Yksi älykäs nainen mainitsi kerran sanan seksisuhde. Pohdiskelin asiaa tovin... ja kait sellainenkin, voisi olla ihan jees, mutta mielellään itseään miellyttävän henkilön kanssa, ja mielellään toinen ei olisi ns. "vapaa harrastaja" myöskään siinä tapauksessa.

En minä ole baareissa metsästämässä pelkkää seksiä, vaikka joku nopea baaritiskikohtaaminen saattaisikin "hyvässä lykyssä" kehkeytyä pikaiseksi seksisuhteeksi, josta toinen osapuoli tai molemmat pääsevät omille teilleen ilman vaikeuksia. Toisen ihastuessa on se hänen henkilökohtainen tuskansa. Sellaista olen tuossa hieman potenut itsekseni pitkän aikaa ja ainoastaan yhden suutelusuhteen kerennyt tuossa napsimaan baarista sen jälkeen, kun itsesäälissä rypeminen alkaa hieman hellittämään. Ei ole oikein edes maittanut, mistä pelimies repii voimansa siihen jokapäiväiseen naimiseen ja nussimiseen?

Yhden naikkosen kanssa on mennyt juttelut netissä ihan mukiin menevästi, mutta naismainen tapaamisen pohdinta ja jahkailu lähinnä vain hermostuttaa minua. Pienestä, nopeasta nettikaveri morjestamisesta tekee liian vaikean jutun. Nainen jaksaa jankata varmasti vuosia, vaikertaa ja mölistä. Ei sellaista jaksa. Jos olen hieman ollut ihastunut, niin yleensä on hommat edenneet jahkaamisasteelle. Ja olen yleensä itsesäälipaskan puhujana hoitanut omat osakkeet nolliin ja tietysti muutkin seikat vaikuttaa, kuten sopivuus tai jotain. Itselläni ei ole varaa tosin olla kovin ronkeli... Seuraava kivempi, joka innostuu saapi jäädä seuraksi...

Mutta mistä kaivaa voimat harrastaa yhden illan raivokasta seksiä "jälki-ihastuneena tai muuten "surkeana"? Pelimehet, just tell? ja varmasti naisetkin moista harrastavat? Jään ehkä turhaankin jumiin. En tietenkään kaikkiin, sillä muutaman "harrastuskerran" voisi unohtaa aika mielellään.

(ps. jos et jaksa lukea tai ymmärrä yllä olevasta mitään, niin puhukaa mietteistä seksisuhteiden suhteen ja perustuuko parisuhde, joillakin teistä toimivaan seksikokemukseen? eli saanut alkunsa sellaisesta)

Suvinen kirjoitti: Jotkut pystyvät moisiin onttoihin suhteisiin, minulla siitä jäi vain tyhjä ja erittäin surkea ja hyväksikäytetty olo. Äiti ei suosittele.

Kait monet varmasti paiskivat menemään omaksi ilokseen. Yleensä naisen ollessa seksuaalisesti kiihottava "selvinpäin", niin pitäähän siitä ihmisestä myös muutenkin, että voihan sellaiseen seksitilanteeseen ehkä sitten vain ajautuakin pelkästään. Eli paljon ihmisten seurassa viihtyvät varmasti "ajautuvat" useammin sellaisiin tilanteisiin. Minulle se on, niin harvinaista, ja siksi ehkä koen asian "liian" erikoisena. Saattanen ihmisenä olla "kauhistus" yhteiskuntaa paremmin sisältä ymmärtävälle baarikulttuurin asiakkaalle ja ihastumiseni sellaiselle pelkkä naurun aihe tai jne.

En osaa oikein edes löytää baarista sellaista ihmistä, joka haluaa päästä nussimaan, mutta varmasti sosiaalisemmat ihmiset ovat tottuneet sellaiseen ja löytävät. Tai ei kait "väkipakolla" kukaan pildeä hae muuta, kun joku nuorehko amis? Mies ja nainen sattuvat kiihottumaan toisistaan ja hommat rullaa. Olen ehkä hieman ulkona tilanteista. Haluaisin osata kohdata enemmän ihmisiä ja pystyä olemaan menossa mukana, jos nyt kukaan muukaan jäyheä Suomalainen sellaiseen pystyy... Lähinnä oikeastaan kadehdin sellaisia kaveriporukoita, johon kuuluu feminististä osapuolta. Ehkäpä oppisi ja ymmärtäisi + tajuaisi ehkä jotakin ihmisistä, kun olisi ihmisten parissa.

Mietiskelen jotakin omaa "happoa" aivokäyrissäni. Ehkä olen aika kaukana realismista, mutta toisaalta taas kovin "järkevästi" luulen ymmärtäväni sitä. Olen liian paljon yksin, ja en näe koskaa ihmisiä, vaikka se olisi ihan mukavaa toisinaan olla edes "yhteisön jäsen" eikä mikään vitun pöllö puskassa, joka tutkii realismia...

Täytyy varmaan ruveta kiipeilyä harrastaamaan. Saapi kuulemma paljon kavereita. Tosin miesvoittoiset harrastukset ei ole ns. suhdepuolen edistysaskeleita olleet koskaan.

(no, joo jauhoin tätä samaa vanhaa totuuttani... ei ollut itsesääli paskaa! ) not!

Joo. Ei helvetti, en usko millään että FB tai muu irtolehtipainokseen verrattava voisi toimia itsellään. Perskuta kun sitä ei ihtiään voi estää ihastumasta, kenties rakastumasta kuitenkaan. Tai miks pitäs?

Mää halluun tyks kanssa mun seksipartnereita. Toisaalta, kun ottaa nykyisen tilanteen huomioon niin on kyllä sanottava että en kyllä voi poiskaan sulkea pelkän seksin piiriin rajoittuvaa kaveeraamista. Voisi vaikka toimiakkin. Mutta mutta blah blah blah. Saas tiä kuin äijän käy.

Seksi pelkkänä seksinä on taitolaji, ja se ei kaikilta luonnistu.

Itse alan olla sillä kannalla, että mieluiten harrastaisin rakkausseksiä, ihastusseksiä tai kaveriseksiä. Ei ihan tarkoituksellista seksiseksiä.

Mutta jooh... Sekin on ihan jees, kun pelisäännöt on selvillä, ja sitten on valmistautunut siihen, että jos menee repsahtamaan, niin kärsii kipeät luissaan, eli oma on häpeä, jos kiintyy lihaan, tai alkaa kuvittelemaan, että sillä olisi tunteet.

McJanne kirjoitti:Joo. Ei helvetti, en usko millään että FB tai muu irtolehtipainokseen verrattava voisi toimia itsellään. Perskuta kun sitä ei ihtiään voi estää ihastumasta, kenties rakastumasta kuitenkaan. Tai miks pitäs?

Ajattelee jotakin tai tekee jotakin hetken mielijohteesta ja siitä pitäisi tehdä "tiliä", jollekin taholle... Toiselle ihmiselle toki, sillä onhan rakkaudellinen käytös parhaan tuntuista itsestäkin

Aika vaikea kait sellaista on säännöstellä ja varmasti sosiaalisemmilla tapauksilla nopea ihastuminen on pian kuitattua kauraa. Ujot mönkiäiset mölyävät pisimpään, kun eivät kohtaa uusia tai jotain? Tai kait sosiaalinenkin voi ihastua spesiaalimpaa tapaukseen... mutta yleisesti ottaen varmastikkin harvemmin "saava" kiintyy vihaisemmin ja sosiaalisempi vaan "kahtelee enemmän"

En osaa sanoa miten itse suhtautuisiin silkkaan seksisuhteeseen, sillä en sanattomien kommunikaatioitaitojeni puutteen rajoittamana (?) ole ikinä päässyt sellaiseen ( = kukaan nainen ei ole halunnut olla kanssani pelkän seksin takia, tai ehkä on mutta minä taas en ole sattunut haluamaan juuri heitä, tai halut ovat olleet molemminpuolisia mutta olen ollut pihalla).

Tietääkseni olen kuitenkin sen verran hellyyden / läheisyydenkaipuinen että sellainen kylmä "nussi mutta älä lääpi ja pussaile" -suhde ei minun kohdallani varmaankaan toimisi.

Sitä en osaa sanoa, kykenenkö hellyyteen ja läheisyyteen ilman rakkautta. Sitä on vaikea teeskennellä elleivät tunteet ole mukana, ainakin yhden kokemuksen perusteella.

AarneAnkka kirjoitti: Sitä en osaa sanoa, kykenenkö hellyyteen ja läheisyyteen ilman rakkautta. Sitä on vaikea teeskennellä elleivät tunteet ole mukana, ainakin yhden kokemuksen perusteella.

Kyllä pystyy. Mäkin pystyn. Ja jos mä pystyn, niin kuka tahansa muukin pystyy. Se kelkka kääntyy siinä vaiheessa kun niin vain tapahtuu. Jännä ilmiö. En olisi itsestäni kuvitellut.

AarneAnkka kirjoitti:
Tietääkseni olen kuitenkin sen verran hellyyden / läheisyydenkaipuinen että sellainen kylmä "nussi mutta älä lääpi ja pussaile" -suhde ei minun kohdallani varmaankaan toimisi.

Sitä en osaa sanoa, kykenenkö hellyyteen ja läheisyyteen ilman rakkautta. Sitä on vaikea teeskennellä elleivät tunteet ole mukana, ainakin yhden kokemuksen perusteella.

Äh sinä ajattelet nyt turhan kielteissä valossa ja kirjoitat ainoastaan yhdenyönjutskista. Ne nyt onkin pääosin kylmää suorittamista "nussi, mutta älä lääpi ja pussaile". Harvemmin niistä mitään kovin kummosia kiksejä saakaan tai jos saa, niin sellaiset otetaan kyllä pitemmäksi ajaksi käyttöön ja siitä syntyy sitten vasta se "seksisuhde", joka voi jatkua vuosikaudet tai kuivua kasaan melko piankin kiihkeän alun jälkeen ja kukaan ei itke karvaita pettymyksen kyyneliä.

Tärkeintä kai homman toimivuudessa on se, että molemmat tietävät missä ollaan menossa eli pelisäännöt selviks molemmin puolin.
Hellyyttä ja läheisyyttä kykenee antamaan samalla mitalla, kun toinen osapuoli sitä kykenee antamaan takaisin. Ei siihen tarvita minkäänlaista teeskentelyä rakkaudesta puhumattakaan, jos toisen kokee muuten omaa silmää miellyttäväksi tapaukseksi.

safi kirjoitti: Hellyyttä ja läheisyyttä kykenee antamaan samalla mitalla, kun toinen osapuoli sitä kykenee antamaan takaisin. Ei siihen tarvita minkäänlaista teeskentelyä rakkaudesta puhumattakaan, jos toisen kokee muuten omaa silmää miellyttäväksi tapaukseksi.

Komppaan. Toimii, kunhan molemmat tietävät missä menään ja ovat rehellisiä vähintäänkin itselleen tunteistaan ja muusta.

Exsat kirjoitti:Komppaan. Toimii, kunhan molemmat tietävät missä menään ja ovat rehellisiä vähintäänkin itselleen tunteistaan ja muusta.

... eivätkä jutut veny liian pitkiksi.

Exsat kirjoitti:

safi kirjoitti: Hellyyttä ja läheisyyttä kykenee antamaan samalla mitalla, kun toinen osapuoli sitä kykenee antamaan takaisin. Ei siihen tarvita minkäänlaista teeskentelyä rakkaudesta puhumattakaan, jos toisen kokee muuten omaa silmää miellyttäväksi tapaukseksi.

Komppaan. Toimii, kunhan molemmat tietävät missä menään ja ovat rehellisiä vähintäänkin itselleen tunteistaan ja muusta.

Kylä näi o.

killkill kirjoitti:

Exsat kirjoitti:Komppaan. Toimii, kunhan molemmat tietävät missä menään ja ovat rehellisiä vähintäänkin itselleen tunteistaan ja muusta.

... eivätkä jutut veny liian pitkiksi.

Pakollinen kompsahdus tähän väliin. Jos seksisessioiden väliset juttutuokiot venyvät liian pitkiksi, koko hommasta alkaa mennä maku. Less talk, more action, siinä olisi mun reseptini onnistuneelle ja antoisalle seksisuhteelle.

slam kirjoitti:puhukaa mietteistä seksisuhteiden suhteen ja perustuuko parisuhde, joillakin teistä toimivaan seksikokemukseen? eli saanut alkunsa sellaisesta

Minulla on ollut toimiva seksisuhde (komen vuoden ajan), ja se toimi mielestäni juuri siksi, että siitä ei olisi ikinä voinut tulla minkäänlaista parisuhdetta (ja tämä oli kummallekin osapuolelle selvää). Mies oli sellainen, johon en kuuna päivänä todellakaan olisi voinut ihastua, ja minä tietääkseni edustin hänelle samaa kategoriaa. Olimme aivan erilaisia niin ikämme, tyylimme, kiinnostuksen kohteidemme, perhetaustamme kuin ammattiemme ja koulutuksemmekin puolesta. Yhteistä puhuttavaa löytyi lähinnä suhteistamme vanhempiimme, joiden osalta meillä oli ollut samantapaisia kokemuksia.

Myöhemmin yritin samanlaista järjestelyä uudelleen, eri henkilön kanssa. Siinä yhteydessä sain selville, että yksi asia seksisuhteessa ainakin minun kohdallani merkitsee paljon: se, kunnioittaako toista osapuolta ihmisenä. Ensimmäistä tyyppiä kunnioitin ja arvostin, vaikka hän olikin aivan eri maailmasta kuin minä. Tätä toista en kyennyt kunnioittamaan juuri yhtään, eikä seksisuhdekaan sitten yllättäen toiminnut.

Avoin (= hyvä) seksi on omiaan lähentämään sitä harrastavia keskenään, joten veikkaan että moni 'ehkäpä kumppaniksikin kelpaavan' kanssa aloitettu sellainen johtaa ennemmin tai myöhemmin toisen osapuolen ihastumiseen. Tai molempien, jos hyvin käy. Tällaisesta minulla ei ole mitään kokemusta, mutta mutulla voisi veikata sen olevan tavallista hankalampi lähtökohta parisuhteelle.

EveryWoman kirjoitti: Mies oli sellainen, johon en kuuna päivänä todellakaan olisi voinut ihastua, ja minä tietääkseni edustin hänelle samaa kategoriaa. Olimme aivan erilaisia niin ikämme, tyylimme, kiinnostuksen kohteidemme, perhetaustamme kuin ammattiemme ja koulutuksemmekin puolesta. Yhteistä puhuttavaa löytyi lähinnä suhteistamme vanhempiimme, joiden osalta meillä oli ollut samantapaisia kokemuksia.

Seksi toimii vaikka ei ole yhtään "ihastusta" tai kiihotusta. Ihastuminen on sama kuin kiinnostuminen ja aktin toimiminen. Turha väittää tuollaisessa tilanteessa, että ei ole yhtään ihastunut ihmiseen? tai sitten tosiaan täytyy pystyä näkemään vain pelkkä muna ja rintakehä pleksinä? mut sama se jatkakaa...

Luettelemallasi luettelolla ei ole minulle mitään merkitystä ei edes seksuaalista, jos vain ihminen on edes hieman ihastuttava, viitsisi hänen kanssaan hoitaa projektia nimeltä seksisuhde.

slam kirjoitti:Ihastuminen on sama kuin kiinnostuminen ja aktin toimiminen. Turha väittää tuollaisessa tilanteessa, että ei ole yhtään ihastunut ihmiseen?

Ei ihastuminen ole sama kuin "aktin toimiminen". Ihmisessä on eläimellinenkin puoli, eikä sen seksuaalinen toteuttaminen ihastumista vaadi. Joillakin se ei tunnu vaativan edes vastapuolen kunnioittamista ihmisenä, minulta taas ei seksin haluaminen oikein onnistu ellen arvosta kohdetta.

Mutta ehkä sinä vain tarkoitat ihastumisella eri asiaa kuin minä. Minulle se on se "perhosia vatsassa" -hommeli, joka saa haluamaan viettää jokaisen hetken ihastuksen kohteen kanssa, ja muutenkin kuin vain panemisen merkeissä. Se seksikumppanini ei herättänyt minussa mitään tällaista.

Suhtautuminen toiseen ihmiseen sukuelimenä, jonka tehtävä on tyydyttää omat satunnaishalut, on suoraan sanottuna ällöttävä. Pahinta kaikesta on ollut se, kun on joskus alkanut kysellä itseltään kesken lemmekkään aistillisen irtoaktin, että "mitä vittua mä tässä teen". Häpeällistä. Näen myös, että vaikka irtoseksi olisi kummankin osapuolen kannalta kuinka haluttavaa ja tyydyttävää tahansa, ei se silti ole pohjimmiltaan kovinkaan paljon muuta kuin toisen ihmisarvon raiskaamista.

Lucky Luciano kirjoitti: Näen myös, että vaikka irtoseksi olisi kummankin osapuolen kannalta kuinka haluttavaa ja tyydyttävää tahansa, ei se silti ole pohjimmiltaan kovinkaan paljon muuta kuin toisen ihmisarvon raiskaamista.

Aika mustavalkoista, sanoisin. Vanha loru, mutta seksi on aiheena täynnä yllätyksiä ja erikoisuuksia. Seksi voi todellakin olla molemminpuolista hauskanpitoa ja halujen tyydyttämistä, kunhan se on vapaaehtoista. Suvaitsevaisuus seksin saralla laillisuuden raameissa on se Juttu.

Suvaitsevaisuus käsittää myös sen, että joillekin seksin harrastaminen on erityisesti juuri kivaa ja pintapuolista. Ihmisarvolla ei tällöin pelata ja raiskaus terminä on enemmän kuin yliampuva.

EveryWoman kirjoitti:
Mutta ehkä sinä vain tarkoitat ihastumisella eri asiaa kuin minä. Minulle se on se "perhosia vatsassa" -hommeli, joka saa haluamaan viettää jokaisen hetken ihastuksen kohteen kanssa, ja muutenkin kuin vain panemisen merkeissä. Se seksikumppanini ei herättänyt minussa mitään tällaista.

Mutta kun mää tarkoitin sellaista just... sellasta perhos juttua.

Epäkiinnostavan kanssa, tuskin kauaa viitsisi harrastaa? Jos nainen on sellainen sulonen puppeli, niin kait sitä panoo haluu... Jos oksettaa ja etoo, niin eihän sellainen oikein pippeliä kirvoita seisaalleen... Jotain sellaista tarkoitin.

Kait sitä pelkästään voisi nussiakin eikä rakastella. mut haluisha sitä rakkautta ennemmin. eikä sen tählen, varmoon turhissa seksisuhteissa jaksaisi roikkua, vaikka oliskin satunnaisesti päässyt pukkimaan tyttöö... NAur*

ps. *puhuisin saman leikillisellä äänellä* XD , mutta ei ny jaksa itsekseen :XD

Lucky Luciano kirjoitti:Suhtautuminen toiseen ihmiseen sukuelimenä, jonka tehtävä on tyydyttää omat satunnaishalut, on suoraan sanottuna ällöttävä. Pahinta kaikesta on ollut se, kun on joskus alkanut kysellä itseltään kesken lemmekkään aistillisen irtoaktin, että "mitä vittua mä tässä teen".

Jep. Noin minullekin kävi sillä kerralla kun yritin sen kundin kanssa, jota en arvostanut ihmisenä. Olisi voinut jäädä se yksikin kerta kokeilematta (arvasin melkein jo etukäteen mitä moisesta seuraa - toisaalta nyt voin ainakin sanoa tietäväni kokemuksesta!).

Näen myös, että vaikka irtoseksi olisi kummankin osapuolen kannalta kuinka haluttavaa ja tyydyttävää tahansa, ei se silti ole pohjimmiltaan kovinkaan paljon muuta kuin toisen ihmisarvon raiskaamista.

Missä vaiheessa molemminpuolinen hellyys mielestäsi muuttuu ihmisarvon raiskaamiseksi? Jos kaksi ihmistä (jotka eivät ole parisuhteessa) syleilee toisiaan? Jos he suutelevat? Painautuvat sisäkkäin? Jos jompi kumpi tai molemmat laukeavat? Missä kohtaa kauneus yhtäkkiä muuttuu paskaksi?

Omassa kokemusmaailmassani raja menee siinä, suhtautuuko toiseen ihmisenä vai esineenä/koneena/välineenä. Ei siinä, onko sitoutunut elämään hänen kanssaan yhteistä arkea. Samasta syystä esimerkiksi pornon katsominen tuntuu minusta nykyisin pahalta. En kykene näkemään näyttelijöitä kyllin ihmismäisinä, jolloin niin heihin samastuminen kuin heidän kanssaan ajatuksen tasolla ilakoiminenkin käy mahdottomaksi.

Tietysti jos onnistuu kunnioittamaan ihmisenä ainoastaan sitä henkilöä, jonka kanssa elää parisuhteessa, tilanne on käytännössä tuo mainitsemasi.

slam kirjoitti:Epäkiinnostavan kanssa, tuskin kauaa viitsisi harrastaa? Jos nainen on sellainen sulonen puppeli, niin kait sitä panoo haluu... Jos oksettaa ja etoo, niin eihän sellainen oikein pippeliä kirvoita seisaalleen... Jotain sellaista tarkoitin.

Näetkö sinä ympärilläsi vain kahdenlaisia naisia: niitä, joiden kanssa haluaisit seurustella, ja niitä, jotka oksettavat? Eli jos nainen ei aivan okseta, hänen kanssaan voisi hyvin ajatella seurustelevansa? Jos, niin kokemusmaailmamme eroavat sen verran rankasti toisistaan, että sinun tuskin kannattaa minun höpinöitäni ottaa ohjenuoraksi.

Lucky Luciano kirjoitti:Pahinta kaikesta on ollut se, kun on joskus alkanut kysellä itseltään kesken lemmekkään aistillisen irtoaktin, että "mitä vittua mä tässä teen". Häpeällistä.

Ja tuotahan ei kellekään Pyhän Parisuhdeaktin aikana tapahtua? Ottaen huomioon, että säännöllinen seksin saanti tuntuu olevan hyvin monille miehille keskeisin syy parisuhteiluun.

Lucky Luciano kirjoitti:Pahinta kaikesta on ollut se, kun on joskus alkanut kysellä itseltään kesken lemmekkään aistillisen irtoaktin, että "mitä vittua mä tässä teen". Häpeällistä.

Mulle noin on joskus tapahtunut ekalla kerralla, kun olen ollut jonkun tyypin kanssa, eikä tunnesidettä ole vielä kunnolla ehtinyt muodostua. Kerran jopa sellaisen yhden pikkumiekkosen kanssa, joka juuri tekstasi mulle, että oli nähnyt musta ihanaa unta.

EveryWoman kirjoitti: Näetkö sinä ympärilläsi vain kahdenlaisia naisia: niitä, joiden kanssa haluaisit seurustella, ja niitä, jotka oksettavat? Eli jos nainen ei aivan okseta, hänen kanssaan voisi hyvin ajatella seurustelevansa?

Haluaisin olla sellaisessa etsijä fiiliksessä paremminkin ja katsella + tapailla ihmisiä. Valitettavasti on ollut melko vaikeeta, kun tahtomattani ihastuin vähäsen. Ei kait ihastumiseen tarvita vuosia, vaikka niin väittävät tyyliin; "ei sillä tavalla voi ihastua." Selviytymiseen tarvitaan varmasti pidempi aika. En tajua, perkele, miksi en vaan voi unohtaa. Olen käsittellyt asian kymmeneen kertaa itsekseni, mutta aina jaksaa vituttaa.

Yksi puolinen ihastus on yksi helvetin koira, joka puree pitkän aikaa ainakin minua. Selviäisi edes joskus? Pitäisi kait siirtyä täältä luolastaan ihmisten pariin. Kaikki asiat kauheentuu yksinäisyydessä. Kyyneleet sen toivottavasti tappaa.

edit:

Metalliset hieno kuoriset matkustusvaunut seisovat neljän pyöränsä varassa. Niille varattu alue on aurattu puhtaaksi lumesta. Yhdessä niistä istujaa väsyttää matkan rasitukset. Vain muutama kymmenen kilometriä, mutta eihän mitään voi arvata ennalta, että mikä rasittaa elämää. Noin viitisen minuuttia istun ja nousen vaivon lumiselle kentälle. Pakkanen puree sormia ja jätän nauhat sitomatta. Kannan kahvion seinustalle eräänlaisen lautasen. Sen lautasen päällä liukuu lihaa, joka on tarjolla ihastuksen tunteita kokemattomille nuorille naisille Liha on sidottuna siteillä kiinni arvostuksen lautaseen. Siitä on luettavissa kommellukset ja naisia innoittavat asiat. Niiden kertominen inhottavat suurinta osaa panevaa karjaa. "Olet todellinen paska" lautanen piirtää tasoitettuun rinteeseen, josta jälki on luettavissa. Hypähdän reilille. "Miksi tuollaista lastenlaitetta käytät?" Naiset kiroavat hänet. Pohjaan piirtyvät jäljet tekevät kokemuksesta erilaisen. Harrastavathan hekin jumppaa ja aeropikkiä eivätkä ymmärrä mukavempien harrastusten päälle. Viisaasti laskettuna lumiharrastukset ovat turvallisempia, jopa kuin jääkiekko, joka sulattaa missiserkkujensa sydämet...

EveryWoman kirjoitti: Näetkö sinä ympärilläsi vain kahdenlaisia naisia: niitä, joiden kanssa haluaisit seurustella, ja niitä, jotka oksettavat?

Sinä taas etsit niitä ja olet varmasti löytänytkin sellaisia sinua miellyttäviä kombinaatioita. Hieman he laittavat sinulle vastaan, kun jopa hieman toivot sitä. Rakkaus on kaukana siitä touhusta, sillä nussit ketä arvostat ja myöskin valitsit voisitko rakastua kyseiseen ihmiseen, mutta totesit muiden arvojen olevan pielessä, että et voisi hyväksyä häntä, vaikka mies saattoikin olla ihastunut. Olet kaikinpuolin hyväksikäyttäjä. Arvostuksen puutteen vuoksi tuskin edes rakastutkaan, rakastut arvoihin, etkä ihmiseen. Rakastut hänen allaan olevaan lautaseen, et hetkessä elävään ihmiseen. Eli rakkauskin on sinulle sellainen, että ihastut ihmiseen, joka on sinun näkemystesi arvoinen ja nautit siitä, että työpaikat natsaavat ja älykkyydessänne nauratte itsellenne ja toisillenne. Olette, niin helvatan mahtavia olemuksia molemmat.

Ihastuisit edes johonkin muuhun kuin itseesi!

Nyt tais EW osua arkaan paikkaan.
Ylläpito: voisiko tuon fonttipeeloilun siivota hevosen synnytyselimeen?