Kitinä

Mietin vain kuinka suuriporukka esim. kirjoittaa aamulehden uutisia tai muuta sopaa? Kait siihen varmaan tarvitaan, joku hieno ammattinimi ja älykkyyttä. En osaa kielioppia, että se on varmaan aika paha puute, mutta mietin vain, että se olisi aika hauska homma. Onkohan sillä saralla mitään matalapalkka-osastoa/jaostoa?

Yliopistotutkinto tarvitaan tietysti lehden toimituksessa, ellei itse ala värkkään omaa tekstiä, vai?

ps. Olis vaan enemmän kuin miellytävä työ, mutta niinhän se haaveli pikkupoika Joulupukistakin, vaikka se ei koskaan edes ollut olemassa. Eli ei E-kortti taida oikein riittää siihen, että käy toteamassa tieltä suistumisen ja kirjoittaa raportin

+ pystyisköhän vielä oppimaan kieliopppia? Sanajärjestykset kuntoon ja epälauseisuudet vittuun XD...

Freelanceriksi vain, tekstejä kasaan ja näytteet lehtiin

Bigmama kirjoitti:Freelanceriksi vain, tekstejä kasaan ja näytteet lehtiin

Ei jaksa ymmärtää politiikkaa. Äh, antaa olla.

Pääset varmasti jollekin työvoimahallinnon järjestämille kursseille, jos kerran olet työttömäksi jäämässä. Valitset sieltä sellaisen kurssin, jolla opetetaan kielellistä ilmaisua. Myös peruskoulun äidinkielenkirjat kannattaa lukea ja ymmärtää. Sitten aloitat homman etsimällä itsellesi toimitusavustajan paikan. Siinä työssä keskitytään mahduttamaan tekstiä sille varattuun ruutuun, viedään aineistoja sinne missä niitä tarvitaan yms.

Myöhemmin, kun jalkasi on tukevasti toimituksen oven välissä, voit alkaa tuoda esiin omia kirjallisia tuotoksisiasi, ja kysellä josko niille löytyisi jotain käyttöä.

Lisäksi fiktion kirjoittaminen on ensisijaisesti tylsää. Se kirjoitettavan tekstin sisällön suunnittelu on kivaa, kuten myös kaiken tarpeellisen tiedon kerääminen ennen aloittamista, mutta se varsinainen kirjoittaminen on sen verran tylsää, että kova itsekuri saa olla jos jaksaa kirjoittaa yli viisi sivua päivässä.

Ei toi släm mitää oikeesti kirjota..

Se on REKKAMIES!

Ainoo joka kirjottaa rekassa on ajopiirturi!

EDIT: kyllä näin on näin.

Freelanceriksi pääsee vain, kun on tehnyt alan töitä ammatikseen. Sain sellaisen käsityksen, että moinen nimike on paljon rankempi, kun itse alan perusammattityöläisen ammattinimike.

Perusta oma ilmaisjakelulehti. Ei pitäis olla vaikeaa. Nimeksi voit antaa vaikka Kity News.

Niba kirjoitti:Ei toi släm mitää oikeesti kirjota..

Se on REKKAMIES!

Ainoo joka kirjottaa rekassa on ajopiirturi!

EDIT: kyllä näin on näin.

Yleinen mielipide on varmasti sen kannalta, että soveltava älykkyyteni ei riitä, kuin sonnan lapiointiin, mutta 12-15 tunnin vittumaiseen vuorokauden aikaan suoritettavat kiduttavat toimenpiteet lopetan ja olen jatkossa työvoimapoliittinen hirviö yhteiskunnan hyvinvoinnille. (toisaalta, koska en jaksa juosta työvoimapoliittisissa neuvotteluissa jää myös työvoimakorvaus saamatta, joten turha vääntää siitä asiasta naamaansa norsun vitulle )

nojoojust kirjoitti:Pääset varmasti jollekin työvoimahallinnon järjestämille kursseille, jos kerran olet työttömäksi jäämässä.

Vois kait sitä jonkun kurssin istua läpitte. Suunnittelin verkon kautta osallistumista puolen vuoden kurssiin. Joku ihmeen lehtiavustajan kurssi, kait tuollaisen käymällä, jonkun alisuoritetun paperin saa aikaiseksi?

Samaiselta laitokselta verkossa suoritettava vapaan ilmaisun kurssi kiinnostaisi enemmän. (kuulemma on kaavoista vapaa kurssi) (Ihminen ei sellaiseen pysty, mutta hieno, jos luulee pystyvänsä XD.) Oliskohan sen kautta saatu paperi yhtä kelvollinen toimitusavustajaksi tai joksikin kummeliksi haettaessa?

hebuli kirjoitti:Perusta oma ilmaisjakelulehti. Ei pitäis olla vaikeaa. Nimeksi voit antaa vaikka Kity News.

Voi olla, että on parempi vain kääriytyä huopiin ja odotella kuolemaa. Saamarin sisäilma väsyttääkin, vitusti.

Slämäri.
Kunnioitan kirjoitustaitoasi sikäli, että se ainakin antaa vaikutelman luovuudesta, omaperäisestä ajattelusta ja tekstisi ihan oikeasti ovat täynnä oivaltavia ilmaisuja.

Ongelma on siinä, että minä tai moni muu ei ymmärrä, mitä joillakin teksteilläsi ajat takaa.

Siis luovuuteen, nerouteen ym yhdistäen oikea KOMMUNIKOINTITAITO lukijoiden tavoittamiseksi ja arvaillen niiden lukijoiden ajatuksia tekstiesi edessä olisi tarpeen myös.

Slam, pääasiat lienevät oma halukkuutesi kirjoittaa ja pyrkimyksesi kehittää itseäsi. Sinulla on kuitenkin kaikesta persoonallisesta otteestasi huolimatta kirjoittamisen perusasian retuperällä. Tämä sinun tulee tiedostaa ja asia hyväksyä. Luulen, että sen oletkin jo tehnyt. Käyhän ensiksi kursseilla ja kerää tietoa juuri esim. oikeinkirjoituksesta muulla tavoilla. Asken kerrallaan, vain taivas on rajana!

nypari kirjoitti:Käyhän ensiksi kursseilla ja kerää tietoa juuri esim. oikeinkirjoituksesta muulla tavoilla. Asken kerrallaan, vain taivas on rajana!

Ei näin vanhaa kaalia varmaan enää jumpata luovalla oikeinkirjoitukseen kykenevyydellä. Jep kuten aloituksessa sanoin, niin kovasti tuntuvat kieliopin ymmärtäjät löytävän virheitä kirjoituksesta. Täytyisi lähteä korjaamaan pieleen mennyttä kirjoittamisen taitoa. Mahdollista, ehkä ei?

"Pelkkää paskaa vain" lauloi irvinkin aikoinaan.

äh, yritän vain keksiä jotain mielenkiintoa elämään. Tuolla alalla tuskin on matalapalkkatyötä? tai ainakaan kovin montaa paikkaa.

Oikeinkirjoituksen kurssin tosin voisi käydä aikansa kuluksi, mutta missä sellaisen pystyy suorittamaan mahdollisemman kivuttomasti? Netissä mielellään?

Släm, voisit ensiapuna opetella käyttämään Wördin oikeinkirjoitussysteemiä. Jos joskus rupeat oikeaksi kirjoittajaksi, kai niilläkin on jotkut puhtaaksikirjoittajat ja tarkistajat. Jos sulla on oikeasti maailmalle jotain hienoa sanottavaa joka tulee tuottamaan julkaisijalle ihan saatanasti fyffendaalia, niin se sisältö on tärkein. Kyllä ne palkkaa pienen armeijan korjaamaan lukuisia kirjoitusvirheitäsi ja kömpelöä kirjoitusasua.

Jos yhtään lohduttaa, huomaan että minullakin on monesti ongelmia kirjoitusteni kanssa. Kun luen omaa tekstiäni, ihmettelen usein miten olen onnistunutkin rakentamaan niin outoja ja kömpelöitä lauserakenteita ettei itsekään saa selvää. Siitä vaan sitten korjailemaan jälkikäteen.

Minä nyt ainakin tunnustan:
LUULEN osaavani AJATELLA, mutta en ole koskaan osannut KIRJOITTAA, vaikka pelkkää kymppiä ja laudaturia lukiossa sainkin.

Ajatusten muuttaminen tekstiksi on minulla hankalaa ja kömpelöä, tulee kielioppivirheitä, kankeuksia ja kliseisiä kielikuvia. Ehkä en alunperinkään ajattele SANOIN?

Siksi vituttaa ja kadehdittaa, kun ne, jotka "selvästi" täällä Kityssä ovat minua vähemmän nerompia ja tyhmempiä, ja joilla ei edes ole mitään uutta sanottavaa, suorastaan PULPPUAVAT sujuvaa tekstiä runsain oivaltavin ilmauksin!!

Gattaca kirjoitti: Siksi vituttaa ja kadehdittaa, kun ne, jotka "selvästi" täällä Kityssä ovat minua vähemmän nerompia ja tyhmempiä, ja joilla ei edes ole mitään uutta sanottavaa, suorastaan PULPPUAVAT sujuvaa tekstiä runsain oivaltavin ilmauksin!!

No sua kyllä vituttaa ja kadehdittaa kaikki muiden tekeminen, kuvittelet että kaikille muille kaikki on helpompaa.

Btw. mulla oli lukiossa luettavan tekstin tuottamisessa sen verta onkelmaa että äikän maikka meinasi laittaa miut lukihärö-testeihin.

slam kirjoitti:Yleinen mielipide on varmasti sen kannalta, että soveltava älykkyyteni ei riitä, kuin sonnan lapiointiin

Ei älykkyys ole ollenkaan ensisijainen edellytys kirjoittamiselle. Tärkeämpää on kyky nähdä mitkä asiat ovat merkityksellisiä ja mitkä turhia mainita. Kannattaa myös lukea kirjallisuutta mahdollisimman laaja-alaisesti, jotta näkee miten muut ovat tuon rajan asettaneet. Jos tarkoituksena on keskittyä toimitukselliseen aineistoon, täytyy valita mistä näkökulmista tilanteita/tapahtumia tarkastelee.

Melko kuvaavaa on, että eräs lapsuudenaikainen ystäväni otti minuun yhteyttä hakiessaan dokumenttiohjaajalinjalle taideteolliseen. Perusteluna sille oli, että hän halusi tehdä pääsykoeaineiston juuri minusta oli se, että muut hänen tuntemansa ihmiset eivät olleet yhtä värikkäitä ja erikoisia kuin minä. Itse mietin silloin, että jo hänen lähtökohtansa oli väärä: minusta sai kyllä paljon aineistoa, mutta juuri siksi hän keskittyi pelkkään henkilökuvani kuvailuun, eikä edes yrittänyt tarkastella minua esim. kulttuuriympäristöni tuotteena tai vaikuttajana. Ei päässyt sisään, vaikka hänellä jo yksi tutkinto taideteollisesta olikin.

slam kirjoitti:

nojoojust kirjoitti:Pääset varmasti jollekin työvoimahallinnon järjestämille kursseille, jos kerran olet työttömäksi jäämässä.

Vois kait sitä jonkun kurssin istua läpitte. Suunnittelin verkon kautta osallistumista puolen vuoden kurssiin. Joku ihmeen lehtiavustajan kurssi, kait tuollaisen käymällä, jonkun alisuoritetun paperin saa aikaiseksi?

Paperista voi olla hyötyä, ja kurssille osallistuminen sen sisällöstä riippumatta auttaa oman ajattelun kehittämisessä. Itse asiassa lehdissä yksi hankalimmista vaatimuksista on se, että teksti täytyy saada juuri oikean mittaiseksi sisällöstä riippumatta. Eli tajunnanvirta sellaisenaan ei riitä, vaan teksti täytyy jo alunalkaen rakentaa oikein.

slam kirjoitti:Samaiselta laitokselta verkossa suoritettava vapaan ilmaisun kurssi kiinnostaisi enemmän. (kuulemma on kaavoista vapaa kurssi) (Ihminen ei sellaiseen pysty, mutta hieno, jos luulee pystyvänsä XD.) Oliskohan sen kautta saatu paperi yhtä kelvollinen toimitusavustajaksi tai joksikin kummeliksi haettaessa?

Miksi et suorittaisi molempia? Alanvaihto on aina pitkäjänteinen prosessi.

EDIT: typoja

Gattaca kirjoitti: kymppiä ja laudaturia lukiossa sainkin.

Minä kirjoitin sentään A;aan. Olisit ny vähän petrannut sinäkin! Kirjoitin roolihahmoilla ala-asteella ja silloin opettajat pitivät niitä hyvinä. Olen henkiseltä kehitykseltäni Ala-asteelainen Reps*

nojoojust kirjoitti: EDIT: typoja

Koviksen moottoripyörä savuaa ilmiliekeissä hiljentyneellä rannalla aamulla kello neljä. Ihmiset ovat unessa. Ajatukset eivät anna nörtille armoa tänäkään yönä. Mietteet kulkevat omaa rataansa ja uusi aamu antaa tulollaan armollisen kokemuksen. Hän lähtee rannasta kohden vuoria. Harjaantumattomana maratoonarina mies jaksaa juosta kilometrin. ”Hej, katsokaa joku on lyyhistynyt tien varteen” ruotsalaiset ajavat ohitse autollaan. ”Kanske in humala” kuski toteaa ja jatkaa matkaansa vuorille. Vesisade virvoittaa uupuneen nörtin hereille. Hedelmätarhaan on lyhyt matka. Hän syö innokkaasti ja nukahtaa puun juurelle. Hienoinen tuulen vire herättää hänet seitsemän tunnin kuluttua. Unisena hän venyttelee kramppaantunutta selkäänsä. Päämäärä on jo unohtunut. Askeleet suuntautuvat takaisin kohden rantaa.

Baarin eteen pysäköidyt moottoripyörät heijastavat aurinkon valoa. Viime yönä palanut pyörä on sijoitettuna muiden joukkoon. Kaljalasit kohoilevat entiseen tyyliinsä. ”Istuhan pöytään poika” vanhempi elämää kokennut mies ehdottaa nörtille. Hän kertoo pitkän rekkamiesuransa aikana tapahtuneita mielenkiintoisia vaiheita. ”Kerran vuodessa saattaa tapahtua jotakin mielenkiintoista” toteaa nörde virneisesti naurahtaen, sillä onhan hänkin ajanut muutaman kuukauden. ”Kovin on tylsää ja rasittavaa työtä. Varsinainen kutsumusammatti pitkine päivineen” toteavat he lopulta yhteen ääneen. ”Viimeiselle reitille vie kaamoksen kautta kuljettu tallattu polku” toteaa nörde hieman masentuneena. ”Ihmiselämä näyttää toisinaan tylsyyden täyden kuvitteellisen kuvaelmansa ja ärsyyntyminen on lähellä sydäntä.” vanha ja viisas jatkaa keskustelua vielä lauseella ja katselee ihmisten iloittelua humalapäissään.

Hiljaisuus pukee kulmakunnan talojen nurkkiin ihmiskorvin todettavia äänityhjiöitä. Pensaikoissa sirittäjät suristelevat siipiään. Aamu tekee jälleen tuloaan. Nörtti löytää mukavan yösijan läheisestä paperilaatikosta. Keräyspaperin kuljettaja herättää hänet tempoessaan roskista kohden ajoneuvoaan. Roskiksen kansi nousee ylös ja kuljettaja on pökertyä hämmästyksestä....

Mitä kielioppivirheitä tuossa jonkun tyhmän ihmisen harjoittamassa kylmän loogisessa miesmäisessä ajantappotarinassa, on?

Gattaca kirjoitti:
Siksi vituttaa ja kadehdittaa, kun ne, jotka "selvästi" täällä Kityssä ovat minua vähemmän nerompia ja tyhmempiä, ja joilla ei edes ole mitään uutta sanottavaa, suorastaan PULPPUAVAT sujuvaa tekstiä runsain oivaltavin ilmauksin!!

otetaan kisa! (alan tästä hakkaan ilman suunnittelua) [ensimmäinen lause tuli jo mieleen!]

Keritsimet helisevät lumesta auraamattomien hiljaisten teiden määränpäässä. Yksinäisten vaarojen sekaan hukkuu hiljainen kimitys. Gattaga nojautuu ladon seinää vasten paljastetuin pallein. "Viimeisetkin haituvat tullaan siivoamaan pois" komentaa venäläinen Emäntä. Arvokkaita haituvia putoaa lumiselle kentälle. Emäntä kerää ne pieneen pussiin ja myy ne rajantuntumassa olevalla pienellä torilla. Karvat todellakin ovat samanvärisiä, kuin venäläisen kuuluisan näyttelijän karvat. Aivan ekstaasissa nuoret tytöt kiljuvat ja ostavat gattagan karvoja. Emäntä on tehnyt gattagan karvoilla ja pillun rakenne uudistus ideoilla suuren omaisuuden. 40 kymmenen vuoden ajan gattagalta oli puuttunut hänen ja maailman välinen yhdysmies.

Omista mieltään miellyttävistä pilluista Gattaga veisteli puuesityksiä ja tekiniset tiedot myytiin venäjältä huoria suomeen toimittaville plastikkakirurgeille. "Mies joka harvoin näkee pillun pystyy kuvittelemaan sen mitä ihmeellisemmäksi laitteeksi" totesi gattaga hymyissä suin ja emäntä antoi pillua ja 10% voitoista.

slam kirjoitti:Koviksen moottoripyörä savuaa ilmiliekeissä hiljentyneellä rannalla aamulla kello neljä.

Sanajärjestystä kannattaisi miettiä.

slam kirjoitti:”Kanske in humala” kuski toteaa ja jatkaa matkaansa vuorille.

Kolmea eri kieltä samassa lauseessa, ei toimi. Edellisen lauseen pelkkä Hej ei ole liioiteltua, mutta tuo on. Lainausten kuuluu alkaa aina uudelta riviltä, ja laittaisin myös pilkun lainauksen perään.

slam kirjoitti:aurinkon

auringon

slam kirjoitti:kokennut

kokenut

slam kirjoitti:kaamoksen kautta kuljettu

Kaamos sanavalintana outo, mutta välillä outoudetkin toimivat. Tiedäthän mitä kaamos tarkoittaa?

slam kirjoitti:tylsyyden täyden

tylsyydentäyteisen

slam kirjoitti:kuvitteellisen kuvaelmansa ja ärsyyntyminen on lähellä sydäntä.”

Tässä tapauksessa pilkku ennen ja-sanaa.

Lisäksi muutama erikoinen sanavalinta ja -järjestys, jotka silti sopivat kokonaisuuteen.

Oikeinkirjoitusta tärkeämpää kuitenkin on, että mitä yrität tekstilläsi sanoa. Miksi moottoripyörä paloi? Miksi henkilö poistuu rannalta? Mikä tekee ohikulkijoiden puheista kertomuksen kannalta olennaisia? Mikä on hedelmätarhan rooli? Miksi aamun hiljaisuus, yösija ja unen päättymisen syy on ollut tarpeen mainita?

Baarikeskustelun merkitys on helppoa havaita, sukupolvien välinen yhteys ammatin kautta on oivaltava havainto, mutta keskustelua edeltävät ja seuraavat tapaukset vaikuttavat irtonaisilta. Jos niille ei anneta selityksiä, ovat ne tarinan kannalta merkityksettömiä.

nojoojust kirjoitti:
Oikeinkirjoitusta tärkeämpää kuitenkin on, että mitä yrität tekstilläsi sanoa. 1.Miksi moottoripyörä paloi? 2.Miksi henkilö poistuu rannalta? 3.Mikä tekee ohikulkijoiden puheista kertomuksen kannalta olennaisia? 4.Mikä on hedelmätarhan rooli? 5.Miksi aamun hiljaisuus, yösija ja unen päättymisen syy on ollut tarpeen mainita?

nojoojust kirjoitti:Miksi moottoripyörä paloi?

Joku kovis on sen-verran rehannut, että se on syttynyt tuleen.

1.Otin tuollaisen pätkä isommasta selosteesta, että moottoripyörä systeemit kuittaantuisi lukemalla aiemman osion ja lopussa kirjoittaminen jää kesken, koska se loppuu tällä erää. Halusin oikeastaan vain tietää omia kielioppivirheitäni! kiitos niistä.

Ei, ei, ei... Voisi sanoa muille kysymyksille. Mutta selostan

2. (-poistui rannalta, kun lähti pyrkimään jotakin asiaa kohden eli lähti vuorille. Näin me ihmiset vaan tehdään. Siksi tein kappaleen. )

3. (-Ohikulkijalla on aina rooli-ihmisen elämässä.)

4. (ruoka ravitsee ihmistä ja hieman siitä voi vetää viitteitä myös "paratiisin virvokkeisiin")

5. (aamulla on hiljaista. Se kertoo yksin olosta.)

ps. ehkä nämä jutut on vain minua varten

slam kirjoitti:
ps. ehkä nämä jutut on vain minua varten

Useimmat juttusi ovat proosana hieman sisäänlämpiäviä, eivät avaudu ellei ole sinä tai ihan samasta taustasta. Laajemmille piireille pitäisi ehkä selittää vähän, kirjoittaminen on kommunikaatiota eikä yksinpuhelua.

Runouteen tuo arvoituksellisuus sopii, ja vaikuttaa sitä hienommalta mitä vähemmän lukija ymmärtää

Gattaca kirjoitti:

slam kirjoitti:
ps. ehkä nämä jutut on vain minua varten

Useimmat juttusi ovat proosana hieman sisäänlämpiäviä, eivät avaudu ellei ole sinä tai ihan samasta taustasta. Laajemmille piireille pitäisi ehkä selittää vähän, kirjoittaminen on kommunikaatiota eikä yksinpuhelua.

Runouteen tuo arvoituksellisuus sopii, ja vaikuttaa sitä hienommalta mitä vähemmän lukija ymmärtää

Minua ärsyttää, jos joku selostaa juurta jaksain asian. Mielikuvitukselle pitää jättää sopivasti tilaa.

Noh, tämäkin on toisaalta osittain sinun innoittamasi, että kohtuu homogeeniselle yhteisölle suunnattu:



Kuuma rantahiekka polttelee paljaita varpaita. Nainen astelee kevyin askelin. Mies seuraa hänen jalkojensa liikkeitä muutaman askeleen taaempana. Lämmin merivesi velloo houkuttelevan lämpöisenä. Lapset pomppivat ja riemuitsevat vedessä. Aikuiset tarkkailevat silmä kovana tapahtumia. Kellon tunti viisari on ykkösen kohdalla. Mies pysähtyy katsomaan merellä seilaavia laivoja. Laivan sumutorven ääni kantautuu korviin ihmisten huutojen ylitse. Se on mahdollisesti menossa viereisen pitäjän satamaan. ”Mennään istumaan ja keskustelemaan tuolle kivelle, joka on asfalttitien varressa” nainen innostuu ja ottaa muutaman kevyen juoksuaskeleen. ”Onhan siellä onneksi varjoa, sillä aurinko sulattaa pian aivot”, mies painelee jäyheenä perässä.

Nainen intoilee täysillä, vaikka he tapasivat vasta hetki sitten jäätelökioskilla. Koivu varjostaa suurta kiveä. ”Haluan istua hetken koivun varjossa” mies kuittaa uupuneena. Koivun lehdet ovat pudottaneet kivelle tahmaista mahlaa. Nainen väistää mahlaisen kohdan ja menee aurinkoiselle puolelle istumaan. Hän suojaa päänsä takillaan. ”Mahala on hauskoo” mies tokaisee hymyssä suin päästyään vihdoinkin lepäämään varjoon. Autot ajavat ohitse noin 40km tuntinopeudella kyseistä rantatietä. ”Miksi lähdimme pois uimarannalta” mies saa lopulta kysytyksi pitkän hiljaisuuden katkaisemiseksi. ”Asia selviää sinulle kohta” nainen vastaa hymyillen vaisusti ja hän nojautuu makuulleen kiveä vasten. Naisen vartalo kielii olemassa olollaan testosta herättäviä ominaisuuksia. Mies valuttaa katsettaan sitä pitkin ja toivoo kaikenlaisia mahdottomuuksia.

500 kuutioisen moottoripyörän rytinä herättää tunnin päästä kiveä vasten nukahtaneet ihmiset. Pyörä käy tyhjäkäynnillä aivan rannalla kävelleen miehen läheisyydessä. Moottoripyörän päältä nousee kovan näköinen pitkä tukkainen nuorimies. Koivun alla nukkunut nousee nopeasti jaloilleen. Mies vaikuttaa maailman omistajalta. Mahtaakohan kaverilla olla lomatontti uimarannan vieressä? ”Ala mennä muualle siitä!” moottoripyöräilijä karjahtaa vallankumouksellisesti naisen vieressä kivellä olleelle miehelle. Nyrkki kohotettuna kaveri rynnii kohden lippispäistä ruskettunutta naisen mukana tullutta nörttimäistä miestä. ”Mikäs shou täällä on menossa?” nörtti kysyy ihmetellen ja nostaa kädet ylös. Nainen nousee kiveltä verkkaisasti rauhoittelemaan tilannetta; ”Älähän minun työkaveriani rupea silpomaan senkin höpsö mahtisonni”

Motoristi tarttuu kivekset kovana kiinni naiseensa; ”Älä, ala horokka pelleilemään kanssani!” Nainen vetäytyy irti otteesta ja siirtyy tyhjäkäynnillä rytisevän moottoripyörän luokse. Hän riuhtaisee tottuneesti satulan ilmaan ja sen alta paljastuu iso muovipusseihin sijoitettu pikkuhousukokoelma. Nörtin suupielet kohoavat lähes taivaisiin. Hän nauttii näytelmästä täysin siemauksin. ”Kuka hän sitten on? Muka työkaveri?” motoristi kysyy viittoen voimakkaasti nörtin suuntaan. ”Otin hänet vain tuosta Jäätelökioskilta mukaani, kun oli kovin yksinäisen näköinen” toteaa nainen; ”ja toin hänet meidän tapaamispaikalla, jotta näkisin välitätkö minusta edes yhtään?” Kohta pariskunta sopii näkevänsä tunnin päästä rantabaarissa ja puhuvansa asiat selviksi.

”Miksi hänenlaisensa ihminen innoittaa sinut suhteen tielle?” kysyy nörtti hieman ihmeissään vihaisen pölypilven näkyessä merkkinä etääntyvästä moottoripyörästä. Nainen miettii pitkän tovin. Hän ottaa nörttimiestä kädestä kiinni ja he kävelevät kaksin kuumalla rantahiekalla kohden meressä temmeltäviä ihmisiä. ”Vastaa kysymykseen!” nörtti murahtaa ja kaataa naisen pehmälle hiekalle. ”Minä vain rakastan häntä” nainen vastaa katsellen kaihoisasti meren ulapalle. ”Nautit tuollaisesta äijämäisestä käytöksestä ja pettämisestä?” nörtti kysyy tarjoten samalla nopeaa pusua huulillaan. Nainen kieltäytyy suutelemasta ja lähtee kohden rantabaaria.

Nörtti jää unelmoimaan naisesta, joka olisi ihan häneen itseensä täysin naamat. Hän menee lentopallokentän vierelle kyttäämään ja pääsee pian pelaamaan. Kuumuus latistaa pian pelaamisen innon ja nörtti istuu rantatuoliin kellon ollessa illalla jo yhdeksän. Vieras naaras nakuttaa tuolin kannattimia hieman päissään. ”Etsi se kovis itsellesi” nörä mölähtää ärtyneenä ja jatkaa istumistaan, koska on päättänyt istua siinä aamuun asti vittuuntuneena. Nainen tempaisee hänet mukaansa tuolista ja lähtee kävelemään kohden asfalttien reunalla olevaa koivun varjostamaa kiveä. Kyynel vierii silmästä, mutta nainen ei sitä näe. Hänellä on kiire kivelle.

Nörttimies saa loistavan idean. Hän kerää kiven vierelle jätetetyt pikkuhousut isoon roskasäkkiin. Moottoripyörävuokraamossa katsotaan hieman kieroon suurta mustaa säkkiä. ”Antakaa minulle prkle, kypärä. Älkääkä töllistelkö” nörttimies harjoittelee oikeanlaista naiselle puhumisen tyyliä. Hän tuntee olonsa jopa mukavaksi ja rehvakkaaksi. ”Rauta alle ja raamit auki” nörtti komentaa ja vuokraaja aukaisee liukuoven rauhallisesti hymyillen. Hän karauttaa innoissaan aamulla kello kymmenen uimarannalle. ”Kuunnelkaas misut, kuinka tämä murisee” hän kaahaa kauniiden ylävartaloiden ohitse. Takapuolen tarkistamista olisi syytä reenata, sillä hän meinaa harjaantumattomana kuskina ajaa seuraavaan lyhtypylvääseen.

Satulalaukku on aukinaisena ja pikkuhousukokoelma on kaikkien nähtävänä. Vanhemmat naiset katselevat kauhistuneina ja humalaiset miehet nostavat hymyilevin ilmein peukalonsa ylöspäin. Nörtti aukaisee yhden muovitetun pikkuhousupaketin. Sisältä löytyy myös pieni kukkasin koristeltu kirje. Se sisältää voimakkaan rakkauden tunnustuksen ja riehakkaita sanoja muista naisista. Nörtti sulkee pussin kiinni ja laittaa sen takaisin näytille omalle paikalleen. Housujen omistajat ovat yrittäneet valloittaa miehen sydämen. Kyseessä oli varmaan pienimuotoinen salomoilmiöksi kutsuttava jopa raamatullinen tapahtuma. Kuningas oli voimakas hallitsija ja hänellä oli varmasti vuortakin suurempi itsetunto.

Ilman pussia olevat housut alkavat löyhkäämään aurinkon korventaessa niitä. Viime iltaisen toisen moottoripyöräkaverin housukokoelma oli paljon tuorreempi. ”Mahdollisesti yhdessä päivässä, oli hoidettu kymmenen misua?” hän arvioi ja sijoittaa haisevammat pois naamansa läheisyydestä. Hänen ympärilleen näyttää muodostuneen kauhurengas eli lähimmät turistit istuvat 15m päässä. Seksuaalisen mahtisonnin olemukseen pukeutunut nörtti ei jätä ketään rannalla olijaa kylmäksi. Naiset eivät tule lähelle ja se harmittaa nörttiä. ”Kovien jätkien on täytynyt huijata naisen rakkaus, jollakin aivan toisella tavalla?” Avoin sikailu ei näytä tehoavan heihin.

”Minä olen nussinut näin montaa naista!” ”Tulkaa katsomaan lähempää” ”Ostakaa pikkuhousut nuorelta hutsulta!” nörttimies huutelee ja mainostaa kokoelmaansa. Ihmiset vain nauravat hänelle hyväntahtoisesti, sillä eivät he itsekkään enää usko miehen olevan täysin tosissaan. ”Minä kuljen täysillä ja olen järjissäni” nörtti huudahtaa nauraen katselemaan tulleelle viisi vuotiaalle pojalle. ”Nämä saattavat sopia sinun yllesi” nörde ilmoittaa pojalle. ”Nää on tyttöjen kamaa” poika sanoo ihmetyksen ilme loistokkaasti kasvoillaan. ”Tulehan moottoripyörän päälle istumaan” nörtti nostaa pojan pyörän päälle. ”Hurjaa” poika hakkaa innoissaan moottoripyörän tankkia.

Pojan äiti saapuu paikalle. Pikkuhousukokelma on onneksi jo piilossa roskapussin suojaavassa vaikutuksessa. ”Mitäs misukka” moottooripyöräilevä nörtti morjestelee käsilipassa. Nainen ei kiinnitä häneen mitään huomiota. Nörde ottaa käden pois lipasta ja tarkastelee kättään ihmetellen. ”Tämäkö ei kelvannut?” nörtti vääntelee kättään mitä ihmeellisempään asentoon. Nainen vie lapsensa pois leikkimästä katsomatta edes silmiin. ”Kakka turpa” mies näyttää kesoa ja laittaa kädet korviensa vierelle lällätysasentoon ja huutaa; ”plää, plöö” Ainakin lapsi nauraa ja vaimon metsästäjä on tyytyväinen.

Nörtti lähtee ajamaan pikkukaupunkin kujille pillurinkiä. Etupyörä vanhasta tottumuksesta kohden taivasta hän kiroaa kaikki maailman miehet, jotka estävät häntä pääsemästä tavoitteeseensa. ”Mites teidän tissinne jaksaa!” hän morjestaa kolmen närpeen naisen ylävarusteloa. ”Laitetaanko muijiin vähän eloa” Hän karjaisee kutsuhuudon kadun toisella puolella riehuvalle motoristille. Eilen kivellä ollut kaveri saapuu sikari suussa kovana nörtin luokse. ”Jaahas kaveri on hommannut pilluraudan! Onx oikeen oma” Sälli morjestaa. ”Sory, että sen muijan tähden menetin palkeen kieleni säntillisyyden” hän tempaisee urun auki ja sauhuttaa takarengasta paikoillaan puolen minuutin ajan. Kumin palasia roiskuu naisten päälle ja savu on valtava. ”Kyllä sä vaan oot äijä” nörtti toteaa naureskellen ja testaa samaa.

Minä kirjoitan työkseni tuhansia sanoja vuorokaudessa; eli puran lääkäreiden saneluita kuulokkeet päässä kasetilta koneelle ja printtaan ne oikeaan kohtaan potilaskertomusta. Palkkaa tästä saa juuri ja juuri sen verran että vuokran ja laskut saa maksettua.

Jöö... en ota kantaa proosakeskusteluun, koska oma proosaharrastukseni rajoittuu lukemiseen.
Avauksesta sen verran, että ei niiden tusinajuttujen kirjoittaminen ole mitenkään "enemmän kuin miellyttävä työ". Toimittajan ammattia varjostaa nykypäivänäkin kuva boheemista, huolettomasta ja luovasta elämästä. Tosiasiassa se on ammatti muiden ohella ja suurin osa toimittajista on ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät kadulla erotu journalisteiksi. Sitten on julkkistoimittajia, jotka eivät mitenkään toimi ammattikuntansa kuvana.
Kirjoittajaksi ei kannata alkaa siksi, että se vaikuttaa kivalta ammatilta. Kirjottajaksi kannattaa alkaa jos tuntee olevansa hyvä siinä ja vilpittömästi haluaa sitä tehdä.

Suurin osa lehdistä ei vaadi yliopistotutkintoa. Kuten kaikissa muissakin firmoissa, lehti palkkaa ihmisen -ei maisteria. Olen siinä uskossa että maisterin paperit ovat ratkaiseva tekijä vain suurimmille lehdille, kun he palkkaavat vakituisia ihmisiä. (tämä on tosin mututietoa, en ole koskaan hakenut vakitoimittajan paikkaa)

Freelanceriksi et tarvitse kouluja. Elämänkoulu on siinä ratkaisevampi. Lehti haluaa yleensä nähdä näytteitä ennen kirjoittamistasi julkaistuista jutuista. (tähän ei käy kityn palsta )
Eli jos haluaa sen kivisen tien valita, niin ensin pitää saada jalka väliin johonkin pieneen lehteen, joka ottaa vastaan ideasi riippumatta siitä, onko se eka juttu vai ei. Idean kannattaa olla hyvä. Tai sitten pikkulehteen toimitusharjoittelijaksi. Se on siinä mielessä helpompaa, että omia ideoita ei tarvitse toteuttaa ekoissa jutuissaan.
(edit: jotta saisit journalistiliiton freelancer-kortin, niin siihen tarvitset tietyt tulot siitä hommasta, mutta kortittomuus ei estä työn tekemistä)

Siinä vaaditaan tietysti tietoa, jäsennyskykyä, tervettä kiinnostusta eri asioihin ja ilmiöihin, viestintätaitoa, objektiivisuutta... ja sitten on se kielioppi.
Slam, sinä voit oppia kieliopin, mutta tärkeämmiksi seikoiksi mainitsisin kuitenkin nuo ennen sitä luettelemani. Osa niistä on sellaisia, joita ei voi opetella. Ne joko ovat sinussa tai eivät, mutta senhän tiedät vain sinä itse.

Kuhan tutkiskelet omia vahvuuksiasi, mutta kuten jo alussa sanoin,
ei se oikeasti ole niin kivaa hommaa, kun ulospäin saattaa näyttää. (tiedotustilaisuuksien käntty on usein kuivaa ja kahvi kylmää. kutsuja alkoholitarjoilutilaisuuksiin tulee harvoin, eikä silloinkaan saa oikein ryypätä, kun pitää se juttukin saada kasaa. toki journalistikortin omaaville (itselläni ei vielä) on omat etunsa.
Toimittajat myös usein sairastuvat burn outtiin.

mainiota infoa löytyy täältä

Toimittajan hommasta haaveileviakin on liitto muistanut tässä

MarthaFocker kirjoitti:Siinä vaaditaan tietysti tietoa, jäsennyskykyä, tervettä kiinnostusta eri asioihin ja ilmiöihin, viestintätaitoa, objektiivisuutta... ja sitten on se kielioppi.
Slam, sinä voit oppia kieliopin, mutta tärkeämmiksi seikoiksi mainitsisin kuitenkin nuo ennen sitä luettelemani. Osa niistä on sellaisia, joita ei voi opetella. Ne joko ovat sinussa tai eivät, mutta senhän tiedät vain sinä itse.

Voi noita ominaisuuksia kehittää ja usein ne kehittyvät vielä iän ja elämän myötä.