Kitinä

Nyt se sitten puhkesi, ylös taakse. Jo pari vuotta hammas on satunnaisesti kutitellut ja uhkaillut tulollaan, mutta vasta tänä aamuna tunsin kielelläni ensimmäisen kulman. Pelottaa. Olen kuullut kauheita tarinoita viisaudenhampaan poistosta. Voi kun voisimme elää rauhallisesti yhdessä hamaan loppuun asti, viisaudenhamma ja minä.

Kerro omasta viisuristasi. Oliko poisto tuskallista?

Mä voin kertoa lohduttavan tarinan minusta ja neljästä viisaudenhampaastani. Puhkesivat kaikki jo 10 vuotta sitten ja ovat edelleen tallella ja hyvässä hapessa. Ei kuulemma tarvitse poistaa lainkaan.

Exsat kirjoitti:Mä voin kertoa lohduttavan tarinan minusta ja neljästä viisaudenhampaastani. Puhkesivat kaikki jo 10 vuotta sitten ja ovat edelleen tallella ja hyvässä hapessa. Ei kuulemma tarvitse poistaa lainkaan.

Näin on minullekin sanottu. Nyt alkaa alahampaat pitämään toisistaan vähän liiaksikin, joten joskus nuo joudutaan pois repimään, vielä en ole lupaa antanut.

Mene kuvauttamaan kalustosi. Kuvista voi arvioida, mm. hampaiden asennoista, tulevatko ne aiheuttamaan harmia.

Itse poistatin kaikki neljä hammasta kirurgin toimesta reilu vuosi sitten. Ainoa mikä tuossa hommassa sattui, eikä sekään nyt oikeasti sattunut, oli puuduttaminen ja tikkien poisto amatöörin toimesta. Reilusti vaan kylmähoitoa heti toimenpiteen jälkeen ja mielummin koko illan tasaisin väliajoin niin poski ei edes pahemmin turvo.

Suosittelen poistamaan ne hyvän sään aikana jos ne on poistettava. Olen käsittänyt ettei niitä poisteta jos ikenissä on tulehdusta, vaan annetaan särkyyn nappeja ja odotetaan.

Elppis kirjoitti:

Exsat kirjoitti:Mä voin kertoa lohduttavan tarinan minusta ja neljästä viisaudenhampaastani. Puhkesivat kaikki jo 10 vuotta sitten ja ovat edelleen tallella ja hyvässä hapessa. Ei kuulemma tarvitse poistaa lainkaan.

Näin on minullekin sanottu. Nyt alkaa alahampaat pitämään toisistaan vähän liiaksikin, joten joskus nuo joudutaan pois repimään, vielä en ole lupaa antanut.

Mulla kans veti tuo alakalusto ristiin, mutta hampilääkäri sanoi, että kun sille ei heti silloin tehty mitään, niin ei ole oikeen mitään tehtävissä enää jatkossakaan. Ja tuo ei häiritse mitenkään mua, eikä vissiin sitten purentaakaan.

kaikki 4 viisuria poistettiin lokakuussa 2003 JIPPII ei enää huolta niistä

Pois vain, omat kasvoivat niin vinoon niin vinoon, että hampaat liikkuivat poskelta toiselle..
Eli harmin esiintyessä parempi poistaa..

Leilah kirjoitti:Nyt se sitten puhkesi, ylös taakse. Jo pari vuotta hammas on satunnaisesti kutitellut ja uhkaillut tulollaan, mutta vasta tänä aamuna tunsin kielelläni ensimmäisen kulman. Pelottaa. Olen kuullut kauheita tarinoita viisaudenhampaan poistosta. Voi kun voisimme elää rauhallisesti yhdessä hamaan loppuun asti, viisaudenhamma ja minä.

Kerro omasta viisuristasi. Oliko poisto tuskallista?

Minulta poistettiin tuossa jonkun aikaa sitten 3 viisaudenhammasta. 2 samalla kertaa ja 1 myöhemmin reikien paikkauksen yhteydessä.
Ei ollut kummonen projekti, puudutusaineet kehiin, KRUNTS hammas pois, ei juurikaan mitään jälkikipuja. Pientä jomotusta pari tuntia. Ei tarvinnut mitään kipulääkkeitäkään jälkikäteen. Ainoa vitutus oli ettei saanut syödä lämmintä+kiinteätä ruokaa mieluusti seuraavana päivänä. Meinasin kuolla nälkään

Viisaudenhampaasta löytyy juttua täältä:
http://kity.kicks-ass.net/viewtopic.php ... ght=#56013

Kuvauttaminen on tosiaan viisasta. Monissa viisureissa on ns. koukku juuren alaosassa, joka vaikeuttaa hampaiden poistamista. Itselläni ne kaksi ainoaa viisuria oli juuri tällaisia, ja vaativat siis suukirurgia. Tavallinen hammaslääkäri ei niitä vetämällä voinut poistaa.
Itselläni tulehtui toinen viisureista, ja sitä tuskaa en toivo kenellekään. Kun on viikon nukkumatta ja päivällä ainoastaan itkettää, uhraa vaikka molemmat pikkurillinsä siitä ilosta että saa tuskan loppumaan. Ja tällaista tulehtunutta hammasta ei leikata, vaan tulehdus pitää ensin hoitaa pois (itselläni vaati kaksi eri antibioottia, penisilliinin ja vahvat särkylääkkkeet). Hoida viisurisi siis heti, eikä vasta sitten kun se alkaa (mahdollisesti) oireilla, tuollainen puhkeava hammas kun on "löysine" ientaskuineen melkoisen tulehdusaltis...
Itse leikkaus sujui melko kivuttomasti, vaikka toinen poski olikin pari viikkoa mustelmilla. Jälkikäteen kipua esiintyi, mutta sekin lähti oikeilla lääkkeillä. Itselläni ei tavis Buranat tehonneet.

Nuorempana kun viisaudenhampaat alkoivat näyttää merkkejä ilmentymisestään, hammaslääkärit sanoivat ettei mulla ole mitenkään suussa tarpeeksi tilaa niiden kasvaa, pilaisivat purennan kuulemma täysin. Noin neljä vuotta myöhemmin kun pakkoraahauduin uudestaan lekurille ne sanoivat että ompas hyvin kasvaneet viisaudenhampaat. Varmuuden vuoksi hampaiden asento tarkistettiin kuitenkin röntgenkuvilla, mutta sain pitää kaikki neljä.

Röntgenkuvissa mulla kuvattiin koko pää, sellaisella laitteella, joka pyörii sun pään ympäri kun seisoo sellaisessa säteilyhuoneessa, en tiedä onko tämä yleinen käytäntö vai otetaanko kuvat yleensä vain purukalustosta (toimenpide saattoi liittyä siihen että samoista kuvista tarkistettiin leukaluun murtuma ja yhden hampaan vauriot juurihoitoa varten). No jokatapauksessa pyysin röntgenlääkäriltä että saanko nähdä oman pääkalloni, joka kiinnostaa minua suunnattomasti. Lääkäri katsoi minua kuin hullua ja sanoi ettei heillä ole tapana näyttää niitä. En saanut tietää kalloni rakennetta...

Leilah kirjoitti:Kerro omasta viisuristasi. Oliko poisto tuskallista?

Ei. Kaikki neljä poistettiin kahtena eri kertana, oikealta kaksi ja muutama kuukausi myöhemmin vasemmalta kaksi. Alaviisarit jouduttiin poistamaan kirurgisesti koska eivät mahtuneet kasvamaan ulos kokonaan, mutta ennakkoluuloihin verraten kyseessä oli helppo toimenpide (mulle, en tiedä lääkäristä). En tuntenut mitään, puudutusaine tepsi hyvin, ja ajattelin siinä vaan muita asioita. Melkein kuin parturintuolissa olisi ollut.

Varsinkin jos sullakin on vaikeuksia (ala)viisareiden uloskasvamisessa, kannattaa käydä poistattamassa, koska hampaan alle voi muodostua mätäpesäke ihan tuosta vaan, vaikka kuinka yrittäisit puhdistaa viisareitasikin. Olin tosi tyytyväinen kun ne kaikki neljä oli poistettu.

Kannattaa myös muistaa että mitä kauemmin viisareiden poistoa lykkää, sitä vaikeampia ne on poistaa (ovat tiukemmassa luutumisen tms. takia), ja sitä suurempi pelko on että poistossa saattavat alaleuan hermot vaurioitua, jos viisareiden juuret ehtivät kasvaa liian syvälle ja kietoutuvat hermojen ympärille. Itse odotin aika kauan, ajattelin että hyvin tulen niiden kanssa toimeen ja pyrin puhdistamaan ne tarkasti. Silti molemmat tulehtuivat, lähdin vasta kun alkoi tuntua kosketuskipua hammasta painaessa. VARSINKIN jos olet opiskelija tms. joka saisi poiston nyt puoli-ilmaiseksi, kannattaa hoitaa asia jo nyt. Harmitti kun en poistattanut niitä jo armeijassa ilmaiseksi kun tarjoutui mahdollisuus, mutta pääsin onneksi myöhemmin vielä kunnalliseen kun tarpeeksi valitin ja kinuin.

Dryad kirjoitti:Röntgenkuvissa mulla kuvattiin koko pää, sellaisella laitteella, joka pyörii sun pään ympäri kun seisoo sellaisessa säteilyhuoneessa, en tiedä onko tämä yleinen käytäntö vai otetaanko kuvat yleensä vain purukalustosta (toimenpide saattoi liittyä siihen että samoista kuvista tarkistettiin leukaluun murtuma ja yhden hampaan vauriot juurihoitoa varten). No jokatapauksessa pyysin röntgenlääkäriltä että saanko nähdä oman pääkalloni, joka kiinnostaa minua suunnattomasti. Lääkäri katsoi minua kuin hullua ja sanoi ettei heillä ole tapana näyttää niitä. En saanut tietää kalloni rakennetta...

Jaa? Minulta sama röntgen otettiin kun haluttiin tarkistaa miten syvälle leukaan alaviisareiden juuret ovat kasvaneet, ja kyllä mä ne kuvat näin kahteenkin kertaan ihan kysymättä. Heti röntgenin jälkeen lääkäri tuli kommentoimaan niistä mitä alaviisareilleni tullaan niiden mukaan tekemään, ja myöhemmin tokalla leikkauskerralla kirurgi vielä näytti että nyt lähtee noi ja tuon hampaan juuri näyttää painuneen tuolleen tuonne kanavaan. Ja tämä oli kunnallisella puolella.

Omakseni en niitä saanut, nyyh. Minulla on niin kaunis kallo että olisin kehystänyt ne kuvat.

Hebuli kirjoitti:

Dryad kirjoitti:Röntgenkuvissa mulla kuvattiin koko pää, sellaisella laitteella, joka pyörii sun pään ympäri kun seisoo sellaisessa säteilyhuoneessa, en tiedä onko tämä yleinen käytäntö vai otetaanko kuvat yleensä vain purukalustosta (toimenpide saattoi liittyä siihen että samoista kuvista tarkistettiin leukaluun murtuma ja yhden hampaan vauriot juurihoitoa varten). No jokatapauksessa pyysin röntgenlääkäriltä että saanko nähdä oman pääkalloni, joka kiinnostaa minua suunnattomasti. Lääkäri katsoi minua kuin hullua ja sanoi ettei heillä ole tapana näyttää niitä. En saanut tietää kalloni rakennetta...

Jaa? Minulta sama röntgen otettiin kun haluttiin tarkistaa miten syvälle leukaan alaviisareiden juuret ovat kasvaneet, ja kyllä mä ne kuvat näin kahteenkin kertaan ihan kysymättä. Heti röntgenin jälkeen lääkäri tuli kommentoimaan niistä mitä alaviisareilleni tullaan niiden mukaan tekemään, ja myöhemmin tokalla leikkauskerralla kirurgi vielä näytti että nyt lähtee noi ja tuon hampaan juuri näyttää painuneen tuolleen tuonne kanavaan. Ja tämä oli kunnallisella puolella.

Omakseni en niitä saanut, nyyh. Minulla on niin kaunis kallo että olisin kehystänyt ne kuvat.

No damn. Mikseiväthän ne niitä mulle näyttäneet... Edes pyynnöstä? Onkohan mulla kasvamassa piilosarvet tai jotain muuta kummallista jota eivät halunneet osoittaa...

Toisaalta koska olin yksityisellä hammaslääkärillä ja kävin otattamassa kuvat ihan toisessa paikassa, niin he vain lähettivät kuvat lääkärilleni tutkimatta niitä kummemmin (eli katsoivat vain onnistuivatko kuvat).

Leilah kirjoitti:Nyt se sitten puhkesi, ylös taakse. Jo pari vuotta hammas on satunnaisesti kutitellut ja uhkaillut tulollaan, mutta vasta tänä aamuna tunsin kielelläni ensimmäisen kulman. Pelottaa. Olen kuullut kauheita tarinoita viisaudenhampaan poistosta. Voi kun voisimme elää rauhallisesti yhdessä hamaan loppuun asti, viisaudenhamma ja minä.

Kerro omasta viisuristasi. Oliko poisto tuskallista?

Ei sattunut yhtään, ihan turhaan pelkäsin. En edes suunnilleen huomannut, kun ne otettiin pois. Kiitos Diapamin, hyvän puudutuksen ja leikkauksen. Toinen siis leikattiin ja toinen vedettiin City-hammaslääkäreissä Helsingissä.

Kaikki neljä puhkeamatonta poistettiin kerralla, kun alkoivat jo ilmoitella halustaan moderoida purentaani.

Nips, naps, itse operaatio oli nopea. Naamavärkki oli viikon kuin sikotautisella ja ruoan virkaa toimittivat bonat ja piltit. Kipulääkkeet olivat myös kovassa kulutuksesa.

Mieluummin tuo viikon paskistus kuin vuosien tuskailut ja burana-tripit.

Ann kirjoitti:Kaikki neljä puhkeamatonta poistettiin kerralla, kun alkoivat jo ilmoitella halustaan moderoida purentaani.

Nips, naps, itse operaatio oli nopea. Naamavärkki oli viikon kuin sikotautisella ja ruoan virkaa toimittivat bonat ja piltit. Kipulääkkeet olivat myös kovassa kulutuksesa.

Ilmeisesti niillä oli hirmuinen kiire jos piti kaikki neljä poistaa kerralla? Annan täydet pointsit omalle lääkärilleni joka poisti kaksi ensin toiselta puolelta, ja sitten kaksi toiselta parin kuukauden jälkeen. Ravinnon nauttiminen ekoina päivinä poiston/leikkauksen jälkeen helpottui huomattavasti kun toinen puoli suusta oli kuitenkin täysin kunnossa ja purentakykyinen. Ekana ja tokana päivänä operaation jälkeen kului lähinnä maustamatonta jugurttia ja mahdollisimman pehmeää leipää pikkupaloina.

Leikkausten välillä oli kuukausia väliä myös sen takia jotta lääkäri pystyi näkemään palautuiko tunto alaleukaan ekan operaation jälkeen. Palasi jo tokana päivänä, eli turhaan pelättiin hermojen vaurioitumista.

Särkylääkkeitä tarvitsin molemmilla kerroilla ekana päivänä operaation jälkeen, eikä naama turvonnut juuri ollenkaan (kankaaseen kääritty kylmäkalle oli aika paljon käytössä ekana päivänä, ehkäisi turvotusta).

Hebuli kirjoitti: Ilmeisesti niillä oli hirmuinen kiire jos piti kaikki neljä poistaa kerralla?

Oma valinta.

Ann kirjoitti:

Hebuli kirjoitti: Ilmeisesti niillä oli hirmuinen kiire jos piti kaikki neljä poistaa kerralla?

Oma valinta.

Kova mimmi, mä diggaan!

viittä vaille puhjenneet poistettiin leikkaamalla. puudutus ainoa negatiivinen kokemus. aina toiselta puolelta ylä- ja alahammas poistettiin samalla kerralla. aikaa leikkausten välissä noin 2 viikkoa. lekuri määräsi burana 800:sta. hyvin siinä meni aika houriessa ja maha kuralla.