Vesper kirjoitti:Gat kirjoitti:Et tajua mahdollisia variaabeleita. Teillä on ihan eri tuuri jo lähtökuopissa.
Oletan, että asuitte samalla paikkakunnalla, ettekä kolmen ja puolen tunnin ajomatkan päässä, kuten meidän ja enoni tai nyt minun ja vanhempieni kotien välimatka on. Silloin pitää muuttaa asumaan auttaakseen, ei voi vain päivittäin käväistä ja asua omassa kotonaan. Ja kukas vei vaarisii roskat, pesi pyykit, haki sille pankista valtakirjalla rahaa, alkosta viinaa ja kaupasta tupakkaa, kuten enolleni piti? Kuka vaihtoi sille TV-kanavan digibokiin ja näppäili puhelinnumerot? Eikös vaarisi edes kaatuillut lattialle pääsemättä itse ylös?
Ehdotinkin tätä nyt sillä olettamalla, että olisit tai olisitte halukkaita muuttamaan ihmisten ilmoille ja samalle paikkakunnalle.
Perusasetelmahan oli, että vanhukset saisivat asua k-o-t-o-n-a-a-n. Ja jälkipolvikin. Eikä muuttaa puolen Suomen halki. Ei vanhana ja vaivaisena, eikä nuoremmatkaan vanhuksen luo kauas. Helpompaahan se, jos koko suku asuu samalla paikkakunnalla, kuten Varkaudessa riittää niitä Suhosia ja Koposia. 89-vuotias tätinikin asuu kotonaan omakotitalossa, Oulussa. Mutta hänelläpä riittää lähellä lapsia, lapsenlapsia, vävyjä ja miniöitä, ihania palvelualttiita ihmisiä. Ei ainakaan mun syytäni, että vanhempani muuttivat johonkin hevonvitun Varkauteen, jossa ei sukua asu. ja että Orimattilassakaan ei äidin sukua ollut kuin enoni, loput kuolleet ja muuttaneet jopa ulkomaille.
Vesper kirjoitti:Suurimman osan hommista teki äitini, viinaa ja röökiä ei tarvinnut raahata.
Se vanhus oli siis tottunut erilaisiin tarpeisiin. Osasiko käyttää digiboksia tai soittaa edes vanhuskännykällä? Feikkivanhus sitten. Enoni ei oppinut soittamaan helpoimmalla vankuskännykällä eikä ymmärtänyt digiboksista mitään. Isänikin ymmärtää vanhusdilemman sen kautta, että turhaan opetti enolleni digiboksia ja huvittuneena muistelee kun sairaalassa yritti opastaa enoani harjoitelessamme vanhuskännykän käyttöä, eli paina sitä vihreää nappia. Isäni lopulta melkein huusi ja siihen sairaanhoitaja hyssyttämään että ei vanhoille ihmisille saa noin puhua. Mutta eipä enoni oppinut painamaan vihreää nappia. Tai kerran osasi pikavalintanäppäintä painaa, kun oli tositarve eli halusi tupakkaa.
Vesper kirjoitti:Mutta turhaan mä tässä nyt kai länkytän, sä olet jo valintasi tehnyt
Haista vittus, en ole valinnut tätä vaan ajopuuteoria sopii tähän.
Vesper kirjoitti:
Mites muuten toi enosi hoitaminen. Teitko ihan rakkaudesta vai rakkaudesta perintöön?
Häh? En kumpaakaan. Äitini halusi olla "veljeinsä" apuna ja veli hänet sinne. Äidillä ei ole ajokorttia, joten se sitoi isänikin mukaan. Ja minut, koska ainoana pystyin mitään fyysistä tekemään. Enon loppuvuodethan minä jo omistin (olin ostanut sukupolvenvaihdoksella) koko paikan, mutta asuin 2X4 metrin kopissa ulkorakennuksessa että sain omaa rauhaa. No oli siellä sähkö ja telkkari ja kivoja rottia. Varsinainen perintönihän käytännössä vaan ei juridisesti mitätöityi. KKO:n päätös on kuin testamenttia ei olisikaan, ja muut kulut päälle.
Tänään muuten piti käydä kaupassa ihan ruokaakin ostamassa. Isä ajoi laitonta autoaan kädet täristen, mokaili taas kassalla oman ja äidin kortin kanssa, haisi kuselta metrien päähän ja kusi oman autonsa penkille.