Kitinä

Kiukkutipu kirjoitti:Miksi pitäisi tehdä elämästä kurjaa pakottamalla itsensä syömään jotain, josta ei pidä kun kerran on mahdollisuus valikoida?

Mä en usko, että tätä kukaan on vaatinutkaan (ainakaan tässä keskustelussa). Kyse oli makuaistin totuttamisesta uusiin makuihin.

Olen aika varma, että en tule ikinä pitämään noista aiemmin mainitsemistani ruuista kun en ole yli neljässäkymmenessä vuodessa oppinut. Enkä enää oikeastaan edes halua yrittää. Ihan vain siksi kun ei ole pakko.

Kun tätä keskustelua alkoi lukemaan, ja kommenteissa tuli esille ylpeys nirsoudesta, tuli tää mainos mieleen:


Tämä ei siis viittaa millään tavalla keskustelijoihin tai kommentteihin millään tavalla, jonkinlainen assosiaatio vain...

Mut joo, meillä on otettu muksun kanssa käyttöön maistelu. Eli siis tällä hetkellä muksu ei syö paistettua sipulia. Ilmeisesti rakenne ei ole miellyttävä. Muksu saa siis nostella sipulin pois ruoastaan jos haluaa. MUTTA välillä täytyy maistaa. Ihan koska maku voi muuttua. Toisaalta musta on tärkeää se, että kokeilee uutta, myös ruoassa. Pelkkä ennakkoluulo ei saa olla este uuden kokeilemiselle.

Kiukkutipu kirjoitti:Olen aika varma, että en tule ikinä pitämään noista aiemmin mainitsemistani ruuista kun en ole yli neljässäkymmenessä vuodessa oppinut. Enkä enää oikeastaan edes halua yrittää. Ihan vain siksi kun ei ole pakko.

Ruokahan voi ollakin paskaa läpi elämän. En usko koskaan pitäväni esim perinteisestä kaalilaatikosta, vaikka syön mielelläni kaikkia sen komponentteja oikein valmistettuna. Kaali esim toimii minestronessa hienosti, kun sitä ei vedetä ylikypsäksi:

On ainakin varmaa että ruoka, jos ei ole valmiiksi paskaa muuttuu paskaksi loppujen lopuksi, paitsi jos sattuu voimaan pahoin jolloin ruoka muuttuu yrjöksi. Jos taas sattuu omaamaan jonkun ruuansulatushäiriön tai hetkellisesti kärsii sellaisesta, ei lopputuloksesta ole varmuutta, tuleeko lasta tai edes paskaa..