Sivu 4/9

Lähetetty: 07.12.2005 12:59
Kirjoittaja killkill
Patz kirjoitti:Sä olet hidas, panin jo kapulat näihin rattaisiin..


En yleensäkään lue ketjun joka ikistä viestiä ennen vastaamistani.
Keikauksen väite oli sen verran ohkaisesti perusteltu, että vasta-argumentti-kanuunan taakse mahtunee ja tarvitaan useampikin tykkimies, vai mitä luulet?

EDIT:
Annetaan sen verran eloveenaskalle myöten, että hyvistä ja "huonoista" perheistä versova päihdeongelmaisuus johtuu käsittääkseni eri syistä. Westendiläinen yksityiskoululainen imuroi kolumbialaista marssipulveria nenäänsä saadakseen elämäänsä jännitystä siinä missä jakomäkeläinen polkupyörävaras 12-vee yrittää lievittää mäyräkoiraa halaamalla lemmikinpuutettaan. Tai jotain.

Lähetetty: 07.12.2005 13:02
Kirjoittaja Patz
killkill kirjoitti:En yleensäkään lue ketjun joka ikistä viestiä ennen vastaamistani.
Keikauksen väite oli sen verran ohkaisesti perusteltu, että vasta-argumentti-kanuunan taakse mahtunee ja tarvitaan useampikin tykkimies, vai mitä luulet?


Kyllä kyllä.

Olen silti pettynyt ettet lue MINUN jokaista viestiäni...

Lähetetty: 07.12.2005 13:23
Kirjoittaja Bloom
WanhaPervo kirjoitti:
Bloom kirjoitti:Toisinaan tulee mieleen, voisiko tulevaisuuden alkoholisteja auttaa nyt. Ja missä alkoholismin raja lopulta meneekään? Poika, jota tapailen, juo itsensä kovaan humalaan vähintään kaksi kertaa viikossa, ja tasoittelee oloaan krapulapäivinä jallukahveilla ja kaljoilla. Kesälomalla ja lomilla kovaan humalaan johtava dokaus on lähes jokapäiväistä. En tiedä onko kyse orastavasta alkoholismista ja voisiko asiaan puuttua nyt, ennenkuin pojasta kasvaa keski-ikäinen alkoholisti. En ylipäätään tiedä, millä tavalla asiasta voisi puhua ärsyttämättä tai syyllistämättä. Sen tiedän, etten halua ryhtyä perustamaan yhteistä elämää henkilön kanssa, josta saattaa tulla tulevaisuudessa sairas ja arvaamaton. Oireita holtittomasta käytöksestä läheisiä kohtaan on nyt jo ilmassa.


Annan sinulla inhottavan neuvon: jätä ko. poika nyt. Kymmenen vuoden kuluttua se on vaikeampaa ja todennäköisesti hän on silloin alkoholisti.


Tätä kai tässä hainkin. Allekirjoituksesi sopii joka tapauksessa täydellisesti viestiin kuin viestiin.

Lähetetty: 07.12.2005 13:41
Kirjoittaja killkill
Patz kirjoitti:Olen silti pettynyt ettet lue MINUN jokaista viestiäni...


Putkiaivoilla ei riitä kapasiteetti, kun pitää pornoakin katsella.. ja niin ja tehdä vähän töitäkin.

:on:

Tuo Bloomin kirjoitus pisti ajattelemaan.
WP:n neuvo on hyvä, mutta tavallaan vähän epäreilukin. Kyseessähän saattaa olla ns. tapatenuttelu, joka ei koskaan lähde käsistä. Tuntematta B:n tapausta sen paremmin voisi ehkä olla hyvä mainita todellinen syy tapailun lopettamiseen. On mahdollista, että heppu vetää herneet nenään tuosta, mutta samalla on mahdollista että se pistää ajattelemaan. Joskus pienestäkin insidentistä voi lähteä liikkeelle tapahtumaketju, jonka avulla ihminen oikeasti voi ohjata elämäänsä uusille, paremmille urille.

Lähetetty: 07.12.2005 13:50
Kirjoittaja Bloom
Totta. Mutta. Pelkään sitä, että sanoessani "lopetan tän nyt koska sä juot liikaa", leimaan pojan alkoholistiksi. Sillä ei ehkä aikaisemmin ole ollut mitään alkoholisti-identiteettiä, mutta kun nainen jättää sen viinan vuoksi, sellainen syntyy ensimmäisen kerran. Mitäpä, jos se reagoi tilanteeseen vetämällä oikein kunnon perseet? Ja parin viikon putken?

Vastuu tuntuu joskus aika raskaalta.

Lähetetty: 07.12.2005 13:54
Kirjoittaja killkill
Bloom kirjoitti:Vastuu tuntuu joskus aika raskaalta.


Ihailtava tapa ajatella, mutta jokainen vastaa kaikesta mitä tekee. Juoppo vastaa itse juomisestaan, vaikka toki mielellään nimeääkin syylliseksi paskan akan, vittumaiset työkaverit, ankean lapsuuden ja väärän väriset kumisaappaat viidennellä luokalla.

Sinä olet vastuussa omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi. Jos epäilet, että kundi on menossa kovaa kyytiä viskitynnyrin pohjalle, miksi riskeerata omakin elämä siinä sivussa - ellet siis ole hoitajakompleksinen etsimässä hoivattavaa?

Lähetetty: 07.12.2005 13:56
Kirjoittaja Patz
Bloom kirjoitti:Totta. Mutta. Pelkään sitä, että sanoessani "lopetan tän nyt koska sä juot liikaa", leimaan pojan alkoholistiksi.


Et sinä ketään leimaa vaan kerrot faktan sellaisena kun se on. Jos kaksi kertaa viikossa pitää vetää perseet olalle ja korjata sarjaa seuraavana päivänä, on jo alkoholisti. Siihen päälle vielä toi lomajuopottelu (=putki) ja syvällä ollaan.
Anna miehelle mahdollisuus, jos ei dokailu vähene, loppuu tapailu. Silloin viimeistään tiedät, kummasta kundi enemmän välittää, sinusta vai alkoholista...

Lähetetty: 07.12.2005 14:04
Kirjoittaja WanhaPervo
Bloom kirjoitti:Totta. Mutta. Pelkään sitä, että sanoessani "lopetan tän nyt koska sä juot liikaa", leimaan pojan alkoholistiksi. Sillä ei ehkä aikaisemmin ole ollut mitään alkoholisti-identiteettiä, mutta kun nainen jättää sen viinan vuoksi, sellainen syntyy ensimmäisen kerran. Mitäpä, jos se reagoi tilanteeseen vetämällä oikein kunnon perseet? Ja parin viikon putken?

Vastuu tuntuu joskus aika raskaalta.


Teet pojalle palveluksen. Joko hän ottaa asiasta onkeensa ja vähentää juomistaan tai sitten ei.

Lähetetty: 07.12.2005 14:16
Kirjoittaja Vieras
Kippis sille!

Lähetetty: 07.12.2005 14:17
Kirjoittaja Bloom
Anonymous kirjoitti:Kippis sille!


Sanoin minä. Unohdin kirjautua. Skål sillekin samalla.

Lähetetty: 07.12.2005 18:49
Kirjoittaja Keikaus
killkill kirjoitti:
Patz kirjoitti:Sä olet hidas, panin jo kapulat näihin rattaisiin..


En yleensäkään lue ketjun joka ikistä viestiä ennen vastaamistani.
Keikauksen väite oli sen verran ohkaisesti perusteltu, että vasta-argumentti-kanuunan taakse mahtunee ja tarvitaan useampikin tykkimies, vai mitä luulet?




No luittekohan te sen mun postaukseni ja vastaukseni..

Lähetetty: 07.12.2005 22:49
Kirjoittaja Melnais
killkill kirjoitti:Joskus pienestäkin insidentistä voi lähteä liikkeelle tapahtumaketju, jonka avulla ihminen oikeasti voi ohjata elämäänsä uusille, paremmille urille.

Tuota ajatellen ihmiselle tulisi aina antaa mahdollisuus, se on sitten henkilökohtainen häpeä jos tilaisuutensa ryssii. Mutta se tapa...toiselle ei oikein voi mennä päin naamaa sanomaan että sä olet alkoholisti. Sen sijaan voi ottaa puheeksi että toinen tuntuu juovan reilusti, ja kysyä miksi. Samassa yhteydessä on toimivaa tuoda esille ettei itse jaksa katsella toistuvana sitä tapaa jolla toinen alkoholia käyttää, joten muutosta tulisi tapahtuman. Reagointitavasta sitten riippuu paljolti jatko.

Jos toinen reagoi myönteisesti (ts. ei loukkaannu puhumattomaksi), voi ehdotella päihteettömiä aktiviteetteja yhdessä harrastettavaksi. Osoittaa välittävänsä ihmisestä siitä huolimatta ettei hyväksy alkoholinkäyttöä sellaisenaan, muuten keskustelusta jää vahva tunne rajoittamisesta ja määräilystä.

Ei kannata ihan heti luovuttaa, alkuvaiheen alkoholismista on helpompi rimpuilla irti kun riippuvuus ei ole vielä lyönyt leimaansa koko elämään. Olennaista olisi vain saada läheisenä toinen näkemään, ettei hänen alkoholinkäyttönsä ole tervettä. Seura kun on helppo valita kaltaisistaan, jolloin omat tottumukset tuntuvat normaaleilta vaikka viinaa virtaisi kuinka usein ja paljon.

Yritä Bloom, vaikutat niin tasapainoiselta ja harkitsevalta ihmiseltä että sinulta tuo keskustelu voisi onnistua. Ja toiselle se voi mahdollisesti olla se elämää muuttava tapaus jota on odottanut tapahtuvaksi.

Lähetetty: 13.12.2005 14:26
Kirjoittaja Kid
Asiat rupee rullaamaan. Isukki ollut lähes viikon selvinpäin ja 3 kertaa ollut jo A-klinikalla jutteleen asiasta. Mä jaksan uskoa ja tukea. Tuntuu paremmalta ku vuosiin.. Monesti iskää ajatellessa rupes vaan kyyneleet valuun silmistä ja tuli tosi paha mieli pitkäks aikaa. Vihdoinkin vähän hymyilyttää.

Lähetetty: 13.12.2005 18:50
Kirjoittaja Keikaus
kid kirjoitti:Asiat rupee rullaamaan. Isukki ollut lähes viikon selvinpäin ja 3 kertaa ollut jo A-klinikalla jutteleen asiasta. Mä jaksan uskoa ja tukea. Tuntuu paremmalta ku vuosiin.. Monesti iskää ajatellessa rupes vaan kyyneleet valuun silmistä ja tuli tosi paha mieli pitkäks aikaa. Vihdoinkin vähän hymyilyttää.


Onpa mukavaa! Sun isä on varmaan onnellinen, kun sillä on tuollainen huolehtiva lapsi kuin sinä.

Lähetetty: 14.12.2005 12:42
Kirjoittaja Hellu
Me päätettiin työkaverin kanssa eilen että meidän on annettava kenkää
alkoholisoituneelle myyntimiehellemme.
Nyt vihdoin tuli raja vastaan, 8kk ollaan kateltu sen touhuja.
Vittumaista kun tietää ettei kaveria näy töissä pariin päivään kun sille
maksetaan palkka, se ei osaa lopettaa ennen kuin on juonut joka pennin.
Sit kun se taas viitsii tulla töihin se pyytää ensimmäisenä pari kymppiä kottia ja käy pitkällä lounaalla ottamassa pari tasottavaa.
Pahinta on se että soittelee humalassa öisin ja tilittää.
Eilen se soitti töihin kertoakseen työkaverille että oli juuri soittanut sen miehelle ja kysynyt miten se on jaksanu katella noin vittumaista ämmää
kaikki nää vuodet.
Nyt täytyy vissiin valmistautua siihen että se soittaa kaikki asiakkaat läpi
kun ollaan annettu potkut sille.
Ja miksi me ollaan näin kauan kateltu sitä?
Toisaalta se on tosi hyvä myyntimies ja saa tulosta aikaan silloin kun jaksaa olla selvinpäin.
Tosi surullista nähdä kuinka sen juominen on pahentunut, itkin koko viime yön tätä tilannetta.
Tiedän että tää on sen viimeinen etappi, työelämään se ei enää pysty palaamaan kun se meiltä lähtee.

Lähetetty: 14.12.2005 13:04
Kirjoittaja Vieras
Hellu kirjoitti:Tiedän että tää on sen viimeinen etappi, työelämään se ei enää pysty palaamaan kun se meiltä lähtee.


Ootteko yrittänyt saada häntä hoitoon? Puhuneet asiasta ennen tätä viimestä päätöstä?
Vai tuleeko tää hänenlle ihan puun takaa?

Lähetetty: 14.12.2005 13:05
Kirjoittaja Vieras
Anonymous kirjoitti:
Hellu kirjoitti:Tiedän että tää on sen viimeinen etappi, työelämään se ei enää pysty palaamaan kun se meiltä lähtee.


Ootteko yrittänyt saada häntä hoitoon? Puhuneet asiasta ennen tätä viimestä päätöstä?
Vai tuleeko tää hänelle ihan puun takaa? On kyllä rankkaa kattella tommosta vierestä. Voimia ja jaksamista!

Lähetetty: 14.12.2005 13:20
Kirjoittaja Kid
Keikaus kirjoitti:Onpa mukavaa! Sun isä on varmaan onnellinen, kun sillä on tuollainen huolehtiva lapsi kuin sinä.


Liiankin huolehtivainen ja murehdin tota asiaa ihan liikaa. Mutta kun rakastan iskää vaan niin kovasti niin on vaikee olla kylmä ja tunteeton.

Edit: niin ja mä kirjotin ton ylläolevan tekstin. Unohdin vaan kirjautua sisään :oops:

Lähetetty: 14.12.2005 16:20
Kirjoittaja Hellu
Anonymous kirjoitti:Ootteko yrittänyt saada häntä hoitoon? Puhuneet asiasta ennen tätä viimestä päätöstä?



Ei se koe olevansa mitenkään hoidon tarpeessa.
Tänään sanoin puhelimessa että huomenna kun tulee töihin niin jutellaan,
annoin kyllä ymmärtää että tää on nyt tässä.
Kertaakaan ei ole pyytänyt anteeksi törttöilyjään, ei edes silloin kun on
unohtanut asiakastapaamisia tai loukannut meitä törkeillä puheillaan.
me ollaan annettu niin monta viimeistä mahdollisuutta että nyt tuli mitta
täyteen.

Lähetetty: 14.12.2005 16:30
Kirjoittaja mustaenkeli
Suvinen kirjoitti:Vastuu ei todellakaan ole sinun. Kannattelu ei ole mitään auttamista, se saa toisen vaan kuvittelemaan, että aina on joku, joka kannattelee, eikä omilla jaloillaan tarvitse seisoa.


Juurikin näin.

Valitettavasti toista ihmistä ei voi rakastaa terveeksi.
Muutos lähtee ihmisestä itsestään.

Lähetetty: 15.12.2005 5:21
Kirjoittaja Bloom
Suvinen, niin. Terveeksi rakastaminen on kovin kaunis ja houkuttekeva ajatus silti. Jos olen rehellinen itselleni, niin se on myös narsistinen ajatus. Taustallahan on oletus, että minun rakkauteni on voimakkaampaa ja merkityksellisempää kuin mikään muu. Pus ja nyyh.

Narsismista tuli mieleeni - poika, jota tapailen, on ilmeisestikin paitsi alkoholisti, myös narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä. Hänet on joskus diagnosoitu, mutta poika itse nauraa asialle. Hänellä on ollut satoja seksikumppaneita ja lähes poikkeuksetta useita päällekkäisiä tapailu- tai seurustelusuhteita (omasta mielestään hän ei tosin koskaan seurustele, ei silloinkaan, vaikka esimerkiksi asuisi jonkun kanssa yhdessä). Lisäksi on merkkejä väkivaltaisuudesta sängyssä ja sensellaisesta.

Ja sitten joskus kun aamuyöllä tulee känninen, itkuinen puhelu, haluaisin vain ottaa hänet syliini ja viedä pois pahasta maailmasta ja parantaa ja helliä ehjäksi. Onneksi itsekritiikki vielä toimii jokseenkin, ja niiden hetkien aikana onkin tervehdyttävää pohtia, kumpi tässä on hullu ja sekaisin.

Lähetetty: 23.12.2005 12:07
Kirjoittaja Kid
Oli pakko tulla vie avautuu. Iskästä tietenkin..
Se on ollut nyt 3 viikkoa selvinpäin ja tietääkseni ei siis oo pisaraakaan maistanut. Hitto, oli ihana nähdä se viimeks, kun muutos sen ulkonäössä oli mieletön. Kirkkaat silmät, tasanen iho, raikas tuoksu.
Ei näyttäny mun isi enää juopolta.
Sen lääkärikin oli kehunut sitä ja tietty tsempannut jatkossa. A-klinikalla iskä käy viikon välein ja sie kai otetaan verenkuvat sun muut ja tietty jutellaan.
Mulla on niin mielettömän hyvä fiilis ja ekaa kertaa mä ootan jouluakin ku pikkulikka. Paras joululahja ikinä, isin raitistuminen! Joka toivottavasti jatkuu piiiiiitkään.

Lähetetty: 23.12.2005 12:29
Kirjoittaja Angita
Ihanaa, tuli tosi hyvä mieli mullekin! Onnea matkaan iskällesi ja sulle! Ja hyvää Joulua!

Lähetetty: 23.12.2005 12:38
Kirjoittaja Kid
Angita kirjoitti:Ihanaa, tuli tosi hyvä mieli mullekin! Onnea matkaan iskällesi ja sulle! Ja hyvää Joulua!

Kiitos. Ihanaa kun joskus voi avautua ilosestakin aiheesta eikä aina vaan niistä pahoista.
Mukavaa joulua sinulle ja A.Ankalle!

Lähetetty: 23.12.2005 16:10
Kirjoittaja Edith
Aidosti ihanaa olla iloinen toisen puolesta! Niin jouluna kuin muulloinkin.