Kitinä

Curling hinkkaa ,minkä hinkkaa..



Surkeä ja säälittävä jätkä?

Eikös urheilua seuraavalla kansallamme pitäisi tänään olla kaikki ihan kunnossa? Jopa tällainen EVP urheilunseuraajakin tunsi iloa tapahtumista.

Ajattelin etukäteen, että Venäjä voisi kaatua. Mutta hiihtokultaa, WTF?

Hyvää huomenta.

^ jatkossa voi sanoa, että en tarkoittanut Vantaan mattopesua.

exPertti kirjoitti:Eikös urheilua seuraavalla kansallamme pitäisi tänään olla kaikki ihan kunnossa?

Juu, oli suomalaisittain hieno urheilupäivä, eikä se venäläistenkään päivä ihan katastrofi ollut vaikka jääkiekossa turpaan tulikin. Taisivat kuitenkin saada muista lajeista metallia kaikissa värisävyissään.

Erkkakin intoutui puhumaan viisaita urheilusta jääkiekko-ottelun jälkeisen lehdistötilaisuuden tunnelmaa aistittuaan. Siitä voisi venäläisten kiekkotoimittajien lisäksi riemumielikin ammentaa elämänviisautta ja taitaa palstalle muutama muukin urheilusynkistelijä olla, jolle viestin sisäistäminen voisi tarjota lisää iloa elämään. This is supposed to be a happy occasion

Vagabondo kirjoitti:Erkkakin intoutui puhumaan viisaita urheilusta jääkiekko-ottelun jälkeisen lehdistötilaisuuden tunnelmaa aistittuaan. Siitä voisi venäläisten kiekkotoimittajien lisäksi riemumielikin ammentaa elämänviisautta ja taitaa palstalle muutama muukin urheilusynkistelijä olla, jolle viestin sisäistäminen voisi tarjota lisää iloa elämään.

Westerlund ja Summanen olivat oiva pari. Westerlund puhui matkoista, Summanen jyrisi tuloksista. Kumpikaan ei ole tosin onnistunut saavuttamaan mestaruuksia maajoukkueessa. Summasella meni yli, Westerlund ei saanut ratkaisevassa paikassa (2006 Torinon finaali) miehistä kaikkea irti. Jonkinlainen välimuoto olisi paras.

Oli miten oli, urheilu on perusolemukseltaan suorittamista ja tuloksista kilvoittelemista. Matka on tärkein -skeida lienee kaikki pelaa -ajattelun jäänteitä, ajattelun, jolla esim. kiekko ja futis ovat ottaneet kovasti takapakkia. Parempaa on tosin luvassa, siitä kertoo nuorten kendoilijoiden mestaruus.

Toisaalta kaikilla on kivaa (paitsi niillä, jotka tähtäävät tuloksiin) -ajattelu lisää harrastusmääriä vähän samaan tapaan kuin yliopistotutkinnot tuovat lisää rahaa. Menestyksen (eli se mihin tulisi tähdätä) tai tieteen kanssa niillä ei ole juuri tekemistä.

Riemumieli kirjoitti:Matka on tärkein -skeida lienee kaikki pelaa -ajattelun jäänteitä.

No ei kyllä ole. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Vagabondo kirjoitti:

Riemumieli kirjoitti:Matka on tärkein -skeida lienee kaikki pelaa -ajattelun jäänteitä.

No ei kyllä ole. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Ottamatta nyt mitenkään kantaa tällaisiin kaikki pelaa nuori suomi -asioihin, niin löydän kyllä tietyssä mielessä itsestäni ihan olemassaolevan potentiaalin ärsyyntyä tästä tematiikasta vähän joka suuntaan.

Ensinnäkin olen Westerlundin kanssa samaa mieltä siitä, että vaikkapa lätkän valjastaminen jonkinlaisen nationalistisen uhon keppihevoseksi ja mystisen kansallisen kunnian sitominen joukkueen menestykseen siten, että vaikkapa Venäjän valmetajaa pidetään nyt ilmeisetsi Venäjällä jonkinlaisena kansanpetturina, on vähän sairasta ja paljon vastenmielistä. Suomessa on aivan oma hulluuden lajinsa tässä tematiikassa, kun jostain syystä halutaan niin kovasti nähdä analogioita miesten jääkiekkomaajoukkueen touhuilla ja II maailmansodan taisteluilla. Epämiellyttävää.

Toisaalta sitten, kyllä meilläkin urheilua tuetaan julkisista varoista aika reippaasti, ja joskus tämä huippu-urheilijoiden verokikkailu mahtipalkkioidensa kanssa saa sekin vähän kyseenalaisia piirteitä. Jotenkin tämä tausta sitten korostaa sitä, miten se nyt kuitenkin on vähän ärsyttävää, kun Westerlund tuollaisilla hörhähtävillä sanankäänteillään korostaa sitä, että keskeistä tässä nyt kuitenkin pitäisi olla näiden pelaajien henkilökohtainen kokemus yhdessä tekemisestä ja jostain henkisestä kasvusta matkan aikana. Pthyi.

Tästä huolimatta, joukkueen esitys Venäjää vastaan oli aivan tavattoman upea ja innostava spektaakkeli. Olen aika innoissani, vaikka Ruotsin kohtaaminen vähän pelottaakin. Ne pirulaiset kun vähän epäreilusti tuppaavat usein yhdistämään venäläisen taidon suomalaiseen joukkuepelaamiseen. Ja ruotsalaispelaajien voimaan ja kokoon. No, toisaalta kyllä kai Aaltonen, Selänne, Granlund ja miksei joku O. Jokinenkin näyttänyt eilen, ettei se taito niin vähissä Suomen pelissäkään ole. Voi världens bästa Karlsson sentään.

Nii hyvät rillaussäät et lähen mökille.

urpiainen kirjoitti:Toisaalta sitten, kyllä meilläkin urheilua tuetaan julkisista varoista aika reippaasti, ja joskus tämä huippu-urheilijoiden verokikkailu mahtipalkkioidensa kanssa saa sekin vähän kyseenalaisia piirteitä. Jotenkin tämä tausta sitten korostaa sitä, miten se nyt kuitenkin on vähän ärsyttävää, kun Westerlund tuollaisilla hörhähtävillä sanankäänteillään korostaa sitä, että keskeistä tässä nyt kuitenkin pitäisi olla näiden pelaajien henkilökohtainen kokemus yhdessä tekemisestä ja jostain henkisestä kasvusta matkan aikana. Pthyi.

Ymmärrän, ettei tolla ole penkkiurheilijalle paljoa merkitystä, mutta yksittäisen urheilijan kannalta tarkasteltuna huomattavasti oleellisempi asia. Mutta oikeastaan se pointti oli paremminkin tässä:

"Urheilu on hieno asia, ja siitä pitää nauttia. Joskus tulee voittoja, joskus tappioita. Sitten asetetaan taas uudet tavoitteet ja mennään eteenpäin."

Minulle oleellista on itse kilpailu ja hyvä taistelu. Helposta ja varmasta voitosta irtoaa kovin vähän iloa verrattuna siihen, että saa seurata kovaa ja tiukkaa kilpailua ja joutuu jännittämään lopputuloksen puolesta. Jos pelkkä lopputulos kiinnostaisi, niin voisi vain vilkaista tulokset, mutta en mä sellaisesta oikein saa kiksejä. Kyllä mun pitää päästä seuraamaan tilanteen kehittymistä, jotta voi täysin nauttia niistä mahdollisista voitoista, joten siinä mielessä mä ainakin osaan samaistua pelkkänä katsojanakin tuohon höpinään urheilusta matkana.

Vaikka häviäminen ei ole kivaa, niin kyllä se mielestäni kuuluu oleellisena osana kilpailemiseen. Aina ei voi voittaa ja kun tappio tulee, niin pitää nousta ylös, treenata lisää ja yrittää uudestaan. Ei minusta ole ainakaan mielenkiintoista, jos joku on niin ylivoimainen että voittaa aina. Mitä mielenkiintoa sitä olisi katsoa, kun tulos on tiedossa jo etukäteen.

Näin siis tälläisen urheiluihmisen näkökulmasta. Gloryhunterit sitten erikseen.

Ai niin. Minusta on ärsyttävää, että taidetta tuetaan yhteiskunnan varoista ja vallankin ärsyttää, että siihen käytetään enemmän rahaa kuin urheiluun

Vagabondo kirjoitti:Ai niin. Minusta on ärsyttävää, että taidetta tuetaan yhteiskunnan varoista ja vallankin ärsyttää, että siihen käytetään enemmän rahaa kuin urheiluun

Mä en nyt jotenkin jaksa kiihottua tällaisesta urheilun ja taiteen vastakkainasettelusta: molemmista on varmasti harrastajatasolla paljon hyötyä kansalle, ja kansallisesta huipputasosta taas paljon iloa ja viihdettä kansalle. Toisin sanoen, kumpikin toimintamuoto on (i) terveyttä (sosiaalista, henkistä ja/tai ruumiillista) edistävää harrastettavaa, (ii) mukavaa seurattavaa ja (iii) heikosti korvattavissa tuontitavaralla, eli sikäli nämä harrasteet lienevät tukensa ansainneet. Ärsyttävää on pikemminkin se, että kummankin näiden jalojen sfäärien nauttima tuki on pikkurahoja maanviljelyn saamaan tukeen verrattuna, vaikka maanviljelyn ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa täyttävän yhtään noista kolmesta kriteeristä!

urpiainen kirjoitti:Mä en nyt jotenkin jaksa kiihottua tällaisesta urheilun ja taiteen vastakkainasettelusta:

No se nyt vaan oli pieni piikki tälle:

urpiainen kirjoitti:meilläkin urheilua tuetaan julkisista varoista aika reippaasti...Jotenkin tämä tausta sitten korostaa sitä, miten se nyt kuitenkin on vähän ärsyttävää...

Sääli, jos se oli ainoa kommentoimisen arvoinen asia viestissä.

Katsoin tuota "Valheen vangit"- nimistä näyteltyä realitya, ja kylläpä iski ahdistus. Varmaan ihan aiheellinen rangaistus tuollaisen paskasossupornon kuluttamisesta.

Joo vaikka onnistuin katsomaan vain vähän Silent House elokuvaa niin eipä voi puhua juuri ahdistuksesta enää..