Kitinä

annepa kirjoitti:Kipu oli alkuun sen tyylistä, että lannerangan ympärillä olevat lihakset on ihan supussa. Sitten kipu alkoi säteillä heikosti lantion sivulla olevaan lanneluun korkeimpaan kohtaan - mikähän lienee sen oikea nimitys. Nyt kipu on tasaista, mutta siedettävää. Tarvin apua kyljen kääntämiseen ja ylösnousemiseen. Jee.

Valitettavan tutun kuuloista. Mä en meinannut päästä aamuisin sängystä ylös, kun kipu oli niin kova, ettei jalat kantanut. Konttaamalla liikkeelle ja pikkuhiljaa seiniä pitkin ylös kiiveten. Elämäni kovin kipulääkitys, että pystyi joten kuten kävelemään.

Vagabondo kirjoitti:Elämäni kovin kipulääkitys, että pystyi joten kuten kävelemään.

En ole kivuttomaksi vielä päässyt, mut buranalla ja panadolilla pärjää niin, että pystyy liikkuun. Olen töissä. Sain työkaverilta lainaan satulatuolin, mulla on mukana tyyny ja retkipatja, jolla nyt pötköttelen huoneeni lattialla sääret tuolilla. Lisäksi on sähköpöytä, eli työnteko onnistuu seisten. Kyllä tässä pärjää ainakin siihen asti, että pääsee lääkärille kolmen maissa.

Kyllä mieki meinasin eilen tipua polvilleni muutaman kerran.

Pakollisen keittopaaston (enkä nyt tarkoita mitään viinapaastoa) päätteeksi saatoin alkaa taas syödä kiinteää ruokaa. Meni heti suoli läpiajolle eli kaikki tulee ulos samantien. Siistii.

neljä päivää flunsssaa takana töihin huomenna..

Ei ole nyt mitään fyysistä vaivaa tarjolla. Jännää, että on laitettu näinkin terveeseen kehoon niin sairas mieli.

Tuossa muutama viikko sitten katsoin telkusta taas olikos se Tappava Ase/Lethal Weapon kakkonenko se oli. Siinä on pahiksena äärimmäisen kova jätkä, häijy albiino Joshua. Jonka äijyyttä ja lojaalisuutta esiteltiin, että antoi polttaa käsivarttaan sytkärillä ilmeenkään värähtämättä.

Silloin luonnollisesti tuhannen päissäni tulin ajatelleeksi, että onkos tuo sittenkään niin kova juttu. Käristin siis kyynärvarttani sytkärillä. En niin pitkään kuin leffassa äärimmäisen kovalle jätkälle Joshualle tehtiin, kunhan laskin hitaasti kolmeen. Ei tuntunut minun kipuasteikollani juuri miltään. Eikä heti näkynyt ihovaurioitakaan. Mutta palovammahan siitä tuli. Ei infektiota, kunhan kutisi ja rupeutui.

Ei haittaa. Muuta kuin että soikiomainen arpi tai tummentumahan siihen jäi, valkeneeko koskaan? Tän voisi pyskologi tulkita joksikin itsensä viiltelyksi. Mutta kun sellainen kai tehdään koska halutaan tuntea olevansa elossa. Kyllä minä tunnen jatkuvan vitutuksen takia muutenkin elämää. Kunhan yritin ihan yksityisesti testata kivunsietoani ja kovajätkyyttäni. Pillua tarttis saada, vittu sentäs.

Olkaniveleen ilmestyy tympeä särky pienestäkin rasituksesta. Samalla sormet alkavat puutua.
Ihan saatanan ärsyttävää; estää käytännössä kaiken treenin johon tarvitaan käsiä. Alkaa haitata myös arkihommia.

Ikävaiva?
Mä en ole pystynyt pariin vuoteen tekmään oikealla käsellä voimaharjoitteit koska olkapäässä tukirakenteet repsottaa ja valkuaiset viallisia..

Mjoo, kaksi päivää on koskenut vasenta jalkaterää, kun astelee niinkuin sähköiskuja saisi, hermovika? Päässä.
Pohjalla on marssimurtuma kskivarpaan kolmannen nivelen yläpuolella, rasitteena pikkuisen kasvanut paino ja paska reisi murtumut ja sentin tosta lyhempi, viimeviikonloppuna rinkkaa kansin viinalla ja muulla lasitevaralla höystettymnä, jotain vikaa jänteissä..

Pompholyx

Vituttaa taas kuin oravaa nahkurilla. Ei mulla muuta. Paitsi, että olisinpa edes oikeasti orava, mielellään liitosellainen.

Vituttaa suurin osa ihmisistä. Onneksi ei tarvitse nähdä suurinta osaa. Ja kun näen tiettyjä (hyvin harvoja) ihmisiä, pidän heistä ja tapaan heitä siksi, että arvostan heitä ja koen lämpöä heitä kohtaan. Mutta noin muuten ei vittu kiinnosta. Voiko misantropiasta parantua? Vähän silleen kun homoudesta voisi jonkun mielestä? Ja kyllä, halveksin MYÖS itseäni eli en todellakaan kuvittele olevani sen parempi (tai huonompi) kuin muutkaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisviha

^ Oletko kokeillut Yks vitun päivänsäde t-paitaa?

Kreitsu kirjoitti:Ja kyllä, halveksin MYÖS itseäni

Luulen että tästä jos parantuisi, parantuisi paljosta muustakin. Toi on vaan ehkä just se vaikein.

^True. On työn alla, muttei tosiaan aina ole helppoa. Tänään parempi päivä ja mieli.

Kreitsu kirjoitti:^True. On työn alla, muttei tosiaan aina ole helppoa. Tänään parempi päivä ja mieli.

No, onnea ja menestystä siihen työhön. Because you're worth it.

Jos ajattelisi olevansa parempi kuin muut, olisi arrogantti. Joten mitä tehdä?