Kitinä

Itse olen viimeksi lyönyt ekalla luokalla. Nimenkin voin sanoa ääneen, koska kaiffari on kuollut omiin ongelmiinsa. Mua on lyöty monta kertaa - osaan olla paha suustani. Todellisessa riitatilanteessa laitan kädet selän taakse tiukkaan otteeseen ja otan vastaan mitä tulee.

Mä olen kyllä, muistaakseni, tapellut kerran-pari vielä sellaisena n. 11-vuotiaana. Sen jälkeen en ole lyönyt tai tullut lyödyksi. Ei kun onpas kerran lyöty: myöhäisteini-ikäisenä joku isänmaan toivo kumautti varoittamatta kadulla, kun ei pitänyt epäisänmaalliseksi katsomastaan pitkästä kuontalostani.

urpiainen kirjoitti:Ei kun onpas kerran lyöty: myöhäisteini-ikäisenä joku isänmaan toivo kumautti varoittamatta kadulla, kun ei pitänyt epäisänmaalliseksi katsomastaan pitkästä kuontalostani.

Olemukseni takia sain useamman tällin vain koska olin hilpeällä tuulella ja väärän näköinen. Lohja ja 80 -luku.

Harrastustoimintaa ei vissiin lasketa...?

Mutta joo. Olen lyönyt takaisin.

En ole aikuisiällä.

Aikuisiällä mua on lyöneet vain naiset.

Diddley Bow kirjoitti:Aikuisiällä mua on lyöneet vain naiset.

sama

En ole lyönyt. Kerran kyllä yritin, kun raivostuin niin silmittömästi siskoni puolesta, mutta kaksi raavasta miestä sai estettyä tämän väkivallanteon. Ymmärrän mitä tarkoittaa, kun vintti vaan pimenee etkä enää vastaa teoistasi.

Kerran 10+ vuotta sitten löin takaisin kun vintti pimeni tilanteen totaalisesta törkeydestä. Muuten onkin sitten lähinnä tullut otettua vastaan palauttamatta palveluksia aikuisiällä.

En ole lyönyt. Ei varmaan ole edes ollut lähellä. En oo ees varma olisiko musta puolustamaan itseäni fyysisesti kun ei ole kokemusta tilanteista joissa olisi ns. pakko lyödä. Teininä miespuolinen yksilö on lyönyt mua kerran ja joku akka aikuisena pankkiautomaattijonossa vetänyt avarilla täysin provosoimatta. Ihme etten ole baarireissuilla enempää kuonooni ottanut, oon vähän tyhmänrohkea soittamaan suutani kun tulee tilanteita, joissa mieli tekee puuttua, mutta olisi fiksumpaa väistyä. Eikä nakkarijonossa muuten etuilla, perkele!

Lähipiiriini en päästä ihmisiä, joilla on löyhä impulssikontrolli. Mua inhottaa ja pelottaa väkivaltaiset ihmiset. Kaveruussuhteita oon muutaman päättänyt kun toinen on osoittanut jotain vinkkiä tohon suuntaan. En jää odottamaan koska se räjähdys osuu omalle kohdalle.

Lapsena tappelin paljon sisarusteni kanssa, aikuisena en ole enää nyrkkiä heiluttanut.

Olen, ensimmäisessä suhteessani.

Naista en ole lyönyt, parisuhteessa tai sen ulkopuolella.

Miehiset välienselvittelyt olen pyrkinyt jättämään täysin välistä ja siinä aika hyvin onnistunutkin. Koulussa nyt tuli kerran kilahdettua kun pitkään, pitkään riivannu koulukaveri tarpeeksi kauan läpsi ja kävi sitten kunnolla iholle. Napsahduksen ansiosta itsepuolustus saattoi ehkä hiukan livetä lapasesta ja takuulla syyllistyin toistuvasti tarpeettomaan voimankäyttöön siinä ajassa että pari opettajaa kerkesi väliin. Mutta, tarinalla on iloinen loppu kertaa kaksi: tyyppi jätti minut rauhaan lopullisesti ja aikuisena meistä tuli hyviä kavereita jamaicalaisen reasoning-illan tuloksena.

Yksi sotilas kerran tarjoili kylän raitilla teininä kiertopotkua päähän, siitä tapauksesta tyydyin ottamaan rahat pois. Tykkimies Vesa, olit typerä, typerä ihminen. Toivottavasti kasvoit isoksi jossain vaiheessa.