Kitinä

Hattarapää voin kyllä olla kun en tiedä mitä se tarkoittaa, mutta en taatusti elämää näkemätön, ja aika monenlaisissa luonnetta testaavissa sopissa itseäni keittänyt. Jotenkin pitäisin, että Pupu ja Riemiskään ei oo ihan pumpulissa kasvaneita. Siis voihan minusta tulla vielä vaikka presidentti, tai sarjamurhaaja. Elämä on täynnä mahdollisuuksia.
---
Niin, jos nyt pidetään vaikka avioeroa ja petetyksi tulemista lähtökohtana sille, että asiasta ylipäänsä saa olla mielipide. Vai?

Musta se on sama kuin rattijuoppous. Voihan jokainen sen tehdä, mutta miksi osalla ihmisiä on sellainen nappi päässä, että alkoholi ja autoilu eivät ole yhtä aikaa on -asennossa? Ei kenenkään ole pakko hankkiutua tilaan, jossa "saattaa" lipsahtaa pettämään tai juoppoajamaan. Kysykää vaikka Davelta. Harkinnan tulos. Missä Dave muuten on tänään? Keskustassa oli ollut joku kolari? Katumaasturi? Oh noes!11

nowaysis kirjoitti:Vaikuttaakin siltä, että sinä ja masa ette ole erityisen tyydyttävissä parisuhteissa.

Äh. Mjoo. En kiistä.

Ai on vai?

^ Korjasin vastaukseni. En jaksa naljailla.

Heh Näin! Ja ymmärrän reaktion, mutta en väittänytkään että olisi

Mulla taas on semmonen käsitys että lähestulkoon jokainen parisuhde kokee iskuja mitkä voi olla kuollettavia, ja näissä tilanteissa sitten mitataan suhteen arvo. Henkilökohtaisesti katson enemmän pahoja aikoja kuin hyviä aikoja, kertoo mulle enemmän itsestä, toisesta ja suhteen dynamiikasta. Jos joku on näiltä välttynyt, hyvä niin, mutta epäilen vahvasti.

Mun lähestymistapa ylipäätään tämän tyyppisissä asioissa on olla olematta ehdoton. Elämä kun harvoin on sellaista. Luulen, että esmes elco ja dave ajattelevat tässä asiassa saman kaltaisesti.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Kuten todettua tässä ketjussa on kaikenlaiset vakuuttelut alennuksessa. Onhan se hienoa yrittää tuntea itsensä, mutta varsinkin hattarapäillä ja elämää näkemättömillä on taipumus mustavalkoistaa. Tässähän on samantyyppinen kysymyksen asettelu kuin naimisiin mennessä eli melkein kaikkihan ainakin haluavat uskoa sen olevan lopullista. Kun se ei vaan mene niin. Ihminen oikeasti muuttuu ja vaikkei muuttuisikaan ajan saatossa, niin turha sitä on vakuutella ettei varmasti muutu. Ja vaikkei se perusluonne muutu, niin ulkoiset tekijät voivat olla niin yllätyksellisiä, että se pettäminen vaan tapahtuu

Kiistämättä esittämiäsi faktoja, niin tämmönen yläpuolelle asettuva "minä tiedän sinut paremmin kuin sinä itse" asenne on aika väsynyt. Mä saan tätä lapsia omaavilta osakseni usein kun sanon ettei mulla ole lapsia eikä tule. Nyt 32 vuotiaana se on kyllä kieltämättä vähän rauhoittunut pahimmista vuosista. Mutta aiheessa pysyäkseni, kyllä mä uskon että jos nyt tässä vaikka nova ja pupu sanoo että ne ei missään tilanteessa pettäs miestään niin mä uskon että näin on. Jos joku tietää ettei mene johonkiin juttuun impulsiivisesti mukaan, niin ei se silloin mene. Tokihan ne voi vastata erillä tavalla vaikka kymmenen vuoden päästä, mutta kysytään sitä niiltä silloin. Uskon että vastaus silloinkin on harkittu. Eihän tässä voi mistään olla mitään mieltä jos ei ole oikeutta ikinä missään tilanteessa, minkään ajan kuluessa muuttaa mieltään, tai olla muuttamatta jos niikseen tulee.

No, sitten kun on joutunut sellaiseen tilanteeseen, ja toiminut tietyllä tavalla, voi jokseensakin luottaa omaan kontrolliinsa. Minähän jo muinoin vuonna 1999 sanoin, että lähden nyt paikkaan X, ja voi olla että harrastan seksiä henkilön Y kanssa. Tämä on suhteemme tila, ja todennäköisesti en halua jatkaa sinun kanssasi kun palaan X:stä. Vastaavaa hieman sovellettuna on tapahtunut myöhemminkin.

Se harmaa alue taas on vittumaisempaa, ja sillä operoidessani olen taatusti toiminut vähemmän jalosti. Siksi inhoankin sitä vitun harmaata aluetta. Minun nuoruudessani joko oltiin yhdessä, tai sitten ei. Paskaa se kaikki muu siinä välissä.

RouvaPupu kirjoitti:
Ha, mikä saa sinut uskomaan että toiset eivät tietäisi.

No tätähän mä tässä just olen ihmetellyt. Nyt menen purkamaan alitajuiset panohalut reikäpalloon. Hassua, että näin yli nelikymppisenäkin ainoa asia joka on mielessä on... reikäpallo.

RouvaPupu kirjoitti:En usko. Hetken nautinto, hetken aivohuuma ei vaan vedä vertoja sille vuosien arvostukselle, työteolle, rakkauden kasvulle, syvälle toiseen menemiseen mitä parisuhteessa on mahdollista kokea, hyvine ja pahoine aikoineen. Mun aivoille tuo on ultimate rush, melkein addiktoivaa, varsinkin koska se tekee kaikki osa-alueet 100% paremmiksi, myös amazing sex, juu nou. Mun aivot tykkää oppimisesta. Joten näillä spekseillä epäilen varkaus tilaisuuden olevan sinänsä mahdotonta.

Nuorempana, ja todennaköisesti paljon tyhmempänä, asia olisi voinut olla toisin, ja olikin. Aivot tykkäsi hetken huumasta enemmän kun ei oikein tiennyt mistään muustakaan, itsekkäs elin kun oli.

Zen, ja hallelujah.

Eli olet muuttunut?

http://kitina.net/viewtopic.php?f=4&t=8827

Ps. Tämä postaus on tymä, koska jo itse sanoit, että oot muuttunut. Mut halusin kuitenkin linkittää tän vanhan jutskan, koska alun perin en ollut lukenut sun yo. viestiäsi tarkasti ja olin niin into piukkana kun muistin tän.

Siis mähän sanoin tuossa yhdessä viestissä että olen pettänyt, petin paljonkin eri tavoin edellisessä suhteessa, kuten myös toinen osapuoli, mutta ei siitä nyt sen enempää, sehän oli paska suhde. Sitä edellisessä en, ei tehnyt edes mieli, samoin kuin ei nykyisessäkään. Enkä usko että pettäisin, pidän sitä aika mahdottomana, on tässä tarpeeksi vaikeuksia ollut ja parisuhdetta koeteltu.

Mielestäni olen myös tosiaan muuttunut, aika paljonkin, erityisesti viimeisen vuoden aikana kun päätin että jottain tarttis tehdä, tosin se ei liity pettämisiin. Jotain asioita vaan osaa arvostaa eri näkökulmasta, vaikka toki aina niitä arvostanut. Mulla ei tosiaan ole halua pilata omaa elämääni, toisen elämää, lapsen elämää jonkin pikahuuman takia mikä ei edes ole enää tyydyttävä ratkaisu tai halu aivoilleni. Tiedän mitä on pelissä, en uhkapelaa. Tietysti myös toivon että ihmiset eivät olisi niin epäterveissä suhteissa missä hypitään selän takana siellä sun täällä, epätervehän se on, ei toimiva, ennemminkin tuhoava.

Ajattelen myös siltä kantilta, että tiedän miksi petin, mikä kaava siinä oli, joten pystyn myös välttämään tilanteita kohtuu hyvin, jos siihen edes tarvetta olisi. Suhteen ollessa kriisissä en lähtisi juopottelureissulle tyttöjen kanssa hyttilaivailemaan. Ei sitä ihan tyhmäksikään tartte mennä, IMO.

Jos tässä iässä ei itseään tunne sen vertaa, että vois sanoa omasta ajatuksenjuoksusta ja moraalisista periaatteistaan jotain varmaa, ni milloin sit? Tähän ikään mennessä kun on ennemminkin kyynistynyt ja rauhoittunut, eikä todellakaan ole niin hormonien vietävissä. Ja muutenkin, aikuismaista asioiden käsittelyä mä oon aina yrittäny suosia, mut nykyään sitäkin enemmän ja enemmän. Ja pettäminen ei taida kuulua niihin.

Sanoisin että varmaan sopivan tilaisuuden tullen pettäisin. Toisaalta saattasin hannata justiinsa viime metreillä. Paha paha.

Vaatisi ainakin quumaa energyä ja värinää, en mä minkään satunnaisen baarimiehen matkaan lähtisi. Paistattelisin toisen himon loisteessa aikani jos itsetunto tuntuis sitä vaativan, mutta en näe että se paneminen toisi asiaan mitään lisäarvoa.

Tämän hetken ongelma on se että edelleen värähtää ns. väärän miehen suhteen. Joten nyt koetan huolehtia ettei tule tlaisuuksia, sillä en vaan luota itteeni. Näen kyllä tilanteen sellaisena ettei mitään uutta mennä säätämään ennen kuin olen tehnyt ratkaisuni nykysuhteen suhteen. Toisaalta, säätämään lähtökin on kyllä jo ratkaisu.

Enhän ole missään vaiheessa sanonut etteikö omista tekemisistään opi ja niin ei tekisi enää koskaan siksi, että... sitätätä. Itse en ole koskaan pettänyt fyysisellä tasolla. Henkisesti tuhansia kertoja, riippuen mihin raja laitetaa. Pointti mulla on ollut se, että on turhaa jeesustella ettei koskaan tekisi niin, ei edes uudestaan. Riittä kun oikea tai väärä verisuoni poksahtaa päässä, niin taas mennään. Itsesuggestiolla se jessekin saatiin kävelemään veden päällä. Ja pari tornia kaadettua omenasta.

No jeesustelu on yhtä lailla turhaa kuin hokea että kyllä se poksahtaa ja ennustaa koska se poksahtaa. Koska sitä ja tätä.

Kyllä pitäisi olla tosi guuma ja täydellinen kohde, että viitsisin sekoittaa ajatuksiani ja elämääni. Enkä kyllä varmaan siltikään.

No minä en pettäisi. Tiedän, että omatunto painaisi ja olisi kurja olo ja olisin repinyt tousen susintä.

STADIN REHELLINEN

Olen pettänyt ja jäänyt myös kiinni ja varmaan jos riittävän kuuma pakkaus eteen tulisi, niin mikä ettei mutta paljon se kyllä vaatisi.

Onhan se hienoa, että täällä on paljon niin moraalista porukkaa mutta voihan se olla että eivät vaan ylipäätään ole tuommoisista asioista kiinnostuneita tai sitten ei vaan ole tullut sellaista tapausta vastaan.

Minulla on senverran elämänkokemusta, että viisain toteamus on vannomatta paras.

BrianW kirjoitti:Minulla on senverran elämänkokemusta, että viisain toteamus on vannomatta paras.

Voisikohan toiset päätyä elämänkokemuksellaan tuon sijaan vaikkapa toteamukseen "virheistä oppii"? Tietty jos ei halua oppia, niin voihan sitä leikkiä vaikka koko elämän olevansa tuulten kuljeteltavana.

MrM kirjoitti:

BrianW kirjoitti:Minulla on senverran elämänkokemusta, että viisain toteamus on vannomatta paras.

Voisikohan toiset päätyä elämänkokemuksellaan tuon sijaan vaikkapa toteamukseen "virheistä oppii"? Tietty jos ei halua oppia, niin voihan sitä leikkiä vaikka koko elämän olevansa tuulten kuljeteltavana.

Voidaan laittaa nyt rasti seinään, komppaus Manalalle

Rehellisesti sanottuna, olen taas tymä, mutta minä en edes oikein ymmärrä mitä MrM (ja nyt Georginan) näkemys tarjoittaa ?

Tarkoittaen sitä että vaikka itse hlökohtaisesti sanon etten ole aivan varma miten toimisin ko. Tilanteessa niin jos joku elämänkokemuksensa perusteella sanoo ettei missään tilanteessa pettäisi niin luultavasti näin on. Siinä on kenenkään toisen turha alkaa jeesustelemaan että "ikinä ei tiedä mitä voi tapahtua". Ja siis jeesusteluun on tässäkin ketjussa syyllistytty jo ennen BrianWeetä.

Nuorempana olen ollut aika moraaliton näissä asioissa. Ikääntymisen ja seestymisen myötä pillu ei ole enää 24/7 mielessä, eikä jokaista naista katso ensimmäiseksi ajatellen "minkälaista tota olis panna?"

Alkuperäiseen kysymykseen - toki sitä vieläkin satunnaisesti leikittelee ajatuksella syrjähypystä, mutta sen toteuttaminen ei ole koskaan ollut yhtä epätodennäköistä kuin nyt. Eikä pelkästään siksi, että pettämisen ja kiinnijäämisen seuraamukset ovat nykyään raskaammat kuin koskaan aikaisemmin. Myös siksi, etten usko saavani yhden yön jutusta mitään sellaista tajunnanräjäyttävää kokemusta, jota ei olisi jo koettu. Tietenkin jos Sofia Vergara tulis kysymään pilke silmäkulmassa, että "miten olis?", vaakakuppi keikahtais aika äkkiä yli 45 asteen kulmaan sinne "mennään!" -puolelle.

KKK kirjoitti:Nuorempana olen ollut aika moraaliton näissä asioissa. Ikääntymisen ja seestymisen myötä pillu ei ole enää 24/7 mielessä, eikä jokaista naista katso ensimmäiseksi ajatellen "minkälaista tota olis panna?"

Alkuperäiseen kysymykseen - toki sitä vieläkin satunnaisesti leikittelee ajatuksella syrjähypystä, mutta sen toteuttaminen ei ole koskaan ollut yhtä epätodennäköistä kuin nyt. Eikä pelkästään siksi, että pettämisen ja kiinnijäämisen seuraamukset ovat nykyään raskaammat kuin koskaan aikaisemmin. Myös siksi, etten usko saavani yhden yön jutusta mitään sellaista tajunnanräjäyttävää kokemusta, jota ei olisi jo koettu. Tietenkin jos Sofia Vergara tulis kysymään pilke silmäkulmassa, että "miten olis?", vaakakuppi keikahtais aika äkkiä yli 45 asteen kulmaan sinne "mennään!" -puolelle.

+1 Voisin sanoa tämän kaiken itse.